Kun tarkastellaan erilaisten poliittisten ja henkisten liikkeiden nousua ja tuhoa, ja pyritään tarkastelemaan niitä jälkikäteen moraaliselta kannalta, voi olla vaikea ennustaa kristinuskon ja hippiliikkeen alkuvaiheissa niitä agendoja joita oma panos kokonaisuuden kannalta tulee edistämään. Kristinusko on ehkä maailman kaikista ideologisista liikkeistä radikaalein ja eettisesti edistyksellisin. Sen korruptio on myös ollut globaalisti sekä kvalitatiivisesti että kvantitatiivisesti kaikkein täydellisin. Hippiliike noudatteli samankaltaista yhteiskuntapakoa, sotavastaisuutta yms. eettistä valveutuneisuutta mutta tuli nujerretuksi nuorempana ja sisälsi enemmän sekavia taikauskokokoelmia, joiden tähden oli kestämättömämpi ja helpompi nujertaa nuorena. Jos kristinuskoa arvioitaisiin yksinomaan sen alkuvaiheen ja ensimmäisen vuosisadan mukaan, ei maailmassa siihen mennessä eikä sen jälkeen ole tapahtunut mitään yhtä massivista inhimillisyyden aaltoa.
Samoin on poliittisten liikehdintöjen laita. Bolshevistisen kansannousun tai vielä pikemmin kansallissosialistisen vastavallankumouksen arvioiminen aikalaisen silmin on ollut tulevaisuusnäkymien kannalta vaikeata. Kansallissosialismi on jälkeenpäin leimattu oikestolaiseksi ja ennenkaikkea rasistiseksi liikkeeksi, mutta kysymyksessä oli vihervasemmistolainen ideologia. Niin taloudellisesti kuin eettisestikin. Ei ainoastaan maailman ensimmäinen poliittinen eläinoikeusliike, vaan myös vahvojen luonto-arvojen, tasa-arvoisen yhteiskunnan ja sosialismin advokaatti. Sen sisältämä rotutiede oli sen ajan ilmastotiedettä, joka limittyi vahvasti tieteellisen vallankumouksen evoluutio-oppiin. Poliittisesti näitä kahta oli aikalaisen silmin mahdotonta erottaa esimerkiksi Che Guevaran itsenäisyysliikkeestä, joka on saavuttanut vasemmiston silmissä kulttimaineen.
Jokaisen ihmisen velvollisuus rehellisyyteen voi säästää kansakunnan vastaavilta nousuilta tulevaisuudesta. Vaikka ilmastonmuutoksen varjolla näennäisesti edistettäisiin kuinka hyvää agendaa, totuus voi olla täysin toinen.
Kun kolmannen maailman köyhille valtioille myönnetään ilmastonmuutoksen perusteella avustuspaketteja, kyse ei ole mistään varsinaisesta avustuksesta. Kyse on lainasta, joka ohjataan rikkaille teollisuuspohatoille, että nämä voisivat modernisoida tehtaansa ja vähentää päästöjä. Maksumiehiksi näihin lainoihin joutuu maksukyvytön kansa, jonka johdosta köyhiin valtioihin kohdistetaan yksityistämistoimenpiteillä ulos-ottoa. Kansallisomaisuus, niin kuin rautatiet, posti, sosiaali ja terveyspalvelut, vanhusten ja lasten hoitp, sähkönjakelu, pohjavedet ja koko infrastruktuuri yksityistetään että veroilla ja tästä saatavalla tuotolla voidaan maksaa nämä "ilmastoavustuspaketit". Samankaltaista politiikkaa harjoitetaan suomessa ja kreikassa, ja koko euroopassa, kunnes kaikki kapitalistinen varallisuus on siirretty muutamalle eri sijoitusrahastolle. Joista yhä pienenevä maailman eliitti omistaa suurimman osan. Tällä taholla ei ole minkäänlaisia intressejä pitää kansan puolta, vaan sen ainoa intressi on voitto ja tuotto.
Ilmastopolitiikan toinen agenda on haltuunottaa mahdollisesti kaivoshankkeita tai ydinvoimaa tai sotaa vastustava kansanosa taistelemaan hiilidioksidia vastaan. Sen tehtävänä on normalisoida ydinvoima. New Game, New Rules. Samaan aikaan kun useassa paikassa poliittiset tahot järjestävät silmitöntä ja tahallista joukkotuhoa, esittävät he toisella kädellä pyrkivänsä pelastamaan maapalloa vahingossa tapahtuvalta surulliselta katastrofilta, jonka vastustaminen voi tapahtua kaiken konformismin nimissä omalta kotisohvalta, kenenkään tarvitsematta tehdä muuta kuin uskoa poliitikkojen hyvyyteen ja ilmastonmuutokseen. Ja juuri niin typerä ja yksinkertainen on ihmiskunta että se nielee nämä kuningas Arthurin lohikäärmeterinat, joilla uhkaavimpien ritarien kädet sidotaan.
On hyvä ryhtyä kasvissyöjäksi eläinten takia, se osoittaa empatiakykyä ja moraalista selkärankaa. Sen sijaan jos tekee saman siitä pelosta että maapallo muuten tuhoutuu, se on ainoastaan itsekäs teko.
