Hippimusaa! - 2

Wigwam - Grass For Blades (huom. lyriikat)

http://www.youtube.com/watch?v=h_uu382uOMA

Loistava bändi. Harmi että bändille sitten kävi niinkuin kävi. Hyllystä löytyy Lontoon Hyde Parkin  (30.8.1975) keikan taltiointi. Tuosta nauhasta piti tulla vielä joitakin vuosia sitten ihan kaupan lettu mutta Måns Grunstroem ei ollut tyytyväinen omaan suoritukseensa ja nauhat jäivät hyllyyn.

http://wigwam.stc.cx/bibliography/gordon_soundi0476.jpg

Mua kiinnostaisi bändilistojen sijaan kuulla, mikä teidän mielestänne oikein tekee musiikista hippimusiikkia. 70-luvun proge nyt varmaan on helppo selittää, mutta että Lady Gaga ja Astor Piazzolla? Onko hippimusiikkia kaikki, mistä hippi pitää vai voitaisiinko tuon etuliitteen sanoa kertovan jotain ihan musikillisella tai edes ulkomusiikillisella tasolla?

Sen verran kerrottakoon omasta maustani, että pyrin tietoisesti laajentamaan sitä kaiken aikaa. Moni lempparini lukeutuu metalliin tai kansanmusiikkiin, mutta kuuntelen sulavasti myös vaikkapa klassista, mustalaismusiikkia, bluesia, skata ja funkkia. Arvostan yleensä enemmän vanhanaikaista yhteissoittotaitoa kuin teknistä sorminäppäryyttä, tanssittavuutta enemmän kuin ranteidenviiltelyä, rajojen rikkomista enemmän kuin genreen istumista. Vaikka esimerkiksi noiseen tai räppiin en olekaan vielä kunnolla päässyt sisälle, ainoa täysi kauhistus on radiokelpoinen, ylituotettu mössö, josta dynamiikka on onnistuttu hävittämään ja yksittäisten soittimien sijaan erottuu vain meluvalli.

Entä millaista musaa hipit tekevät? Onko täällä lainkaan soittoharrastajia?

Mua kiinnostaisi bändilistojen sijaan kuulla, mikä teidän mielestänne oikein tekee musiikista hippimusiikkia. 70-luvun proge nyt varmaan on helppo selittää, mutta että Lady Gaga ja Astor Piazzolla? Onko hippimusiikkia kaikki, mistä hippi pitää vai voitaisiinko tuon etuliitteen sanoa kertovan jotain ihan musikillisella tai edes ulkomusiikillisella tasolla?

Samaa mietin, mitä tämä hippimusiikki sitten loppujen lopuksi onkaan? No minä ainakin miellän sellaiseksi musiikin, josta tulee rauhallinen olo ja hyvä mieli. Sellaista mitä on miellyttävä kuunnella, ja erityisesti vanhempaa musiikkia kuulostellessa voi päästä mukaan fiilikseen, joka ensimmäisen sukupolven hipeillä on ollut kun ovat näitä raitoja niiden ilmestymisaikoina kuulleet. Mutta jos on liikaa jumputusta ja koneella väänneltyä ihmisääntä niin minä ainakin siitä vain ahdistun. Ja muutenkin, eikös senkaltaisessa musiikissa usein juuri musiikilliset ratkaisut ole tehty miellyttämään enemmistökuulijoita eli lauluntekijä valitsee kaupallisen menestyksen taiteellisen arvon sijaan?
Mutta koska pelkästään hippeys on jo niin määrittelemätöntä ja hippipersoonan mukaan vaihtelevaa niin kaipa myöskin hippimusiikki näin musiikkigenrenä on kovin häilyväinen käsite ja täysin kuuntelijasta riippuvainen. Vai..?

Niin ja sanotaan vielä että omat suosikkiyhtyeeni ovat The Beatles, Yes, The Who, Pink Floyd, Syd Barrett, Simon & Garfunkel, Wigwam, Ritual ja niin pois päin. Mutta aina kun tulee törmättyä kaikenlaiseen randomprogeen tahi -rockiin 60-70-luvulta niin kyllä siitäkin tykkään. Ja kyllä menee myös jazz, funk ja sekin mitä en osaa edes määritellä (Divine Comedy, The Peth, yms..).

jauu! tämä on kiva aihe! itse kuuntelen progea. esimerkiksi sellaisia bändejä kuten camel, gentle giant, king crimson,pekka streng yms..
myös konemusiikkia on jossain määrin mukava kuunnella kuten shponglea. sitten kuuntelen myös jimiä ja the doorseja.
Ehdottomasti parasta musiikkia on kuitenki improvisoitu musiikki luonnonhelmassa kun ihmiset soittelevat rumpuja, kitaraa, huilua ja kaikkia maailman intsrumentteja ! 

Entä millaista musaa hipit tekevät? Onko täällä lainkaan soittoharrastajia?

Sikäli kun olen hippi... Konepohjalta väkerrän. Yritän luoda siltaa 50-, 70- ja varsinkin 60-luvun klassisten melodioiden sekä modernimman elektronisen ilmaisun välille.
Eihän se, että on konekomppia, kiellä esimerkiksi moniäänisiä laulusovituksia. Tai "oikeaa" sävellystaitoa.

Tätä on fiilistelty parin vuoden ajan:

Ratatat - Swisha	Small | Large

Placebo ja 30 seconds to Mars ovat ikilemppareita kuten myös Nightwish, mutta tänään Nirvana toimii ihanana musiikkina taustalla ja luo leppoisaa tunnelmaa, katoaa kaikki kiristys lihaksista ja stressi valuu kaivoon.