Ainakin Donovan on aika dylanmaista.
Donovan oli dylanmainen vuonna 1965. Seuraavana vuonna hän oli muuttunut jo ihan toisenlaiseksi tyypiksi, oli luomassa psykedeliaa ja yhdisteli folkpoppiinsa kamarimusiikkivaikutteita. Sen jälkeen hän ehti tehdä yhtä ja toista jo vuoteen 1973 mennessä, minkä jälkeen hän vetäytyi vähän sivummalle. On hassua, että Suomessa Donovan tunnetaan vieläkin "Dylan kakkosena", ainoastaan sen tähden mitä hän aivan uransa aluksi teki. (Näinhän ei edes aina ole ollut. 60-luvun lopulla täkäläisissä piireissä kyllä tiedettiin, mitä Donovan oli
Catch the Wind -vaiheensa jälkeen tehnyt.
Sunshine Superman, Mellow Yellow, Barabajagal, Atlantis...)
Everly-veljekset eivät sinänsä liity folkrockiin, jonka syntymiseen heidän soundinsa ehkä kuitenkin vaikutti. Minua Everlyissä innostavat muun muassa heidän kiintoisat 60-luvun tyylikokeilunsa. Albumilla
Two Yanks in England (1966) he taipuivat brittiläiseen beat-meininkiin The Hollies -yhtyeen nimimerkki "Ransfordin" (oik. Graham Nash, Allan Clarke & Tony Hicks) taiteellisella johdolla. Seuraavanvuotinen
The Everly Brothers Sing sisälsi psykedeliavaikutteita, etenkin
Talking to the Flowers saattaa minusta olla koko Everlyjen uran hienoin biisi. Harmi, ettei noita levyjä tietenkään alkuperäisinä kokonaisuuksina löydy ns. mistään.
Mitä folkrockiin tulee, voisin suositella 60-luvulta: Donovanin
Sunshine Superman, The Byrdsin kaksi ensimmäistä albumia (
Mr. Tambourine Man ja
Turn! Turn! Turn!), Simon & Garfunkelin toinen albumi
Sounds of Silence, Dylanin vuosien 1965–66 levyt, Jefferson Airplanen
Jefferson Airplane Takes Off, The Turtlesin vuotta 1967 edeltävä tuotanto, Buffalo Springfieldin, Associationin ja Loven ensimmäiset levyt jne. Kaikki nämä tekivät oikein hyvää musaa vielä noiden julkaisujen jälkeen, mutta jos folkrockia etsii, niin tässäpä ne.
