Tervetuloa! Hipit.fi:n foorumi on ekologisuudesta, rakkaudesta ja vapaudesta kiinnostuneiden kotifoorumi.
Osallistu keskusteluun ja tutustu uusiin ihmisiin luomalla tunnus! :)


Jos olet jo foorumilainen, voit kirjautua sisään tästä:

Tunnus: Salasana:

Uusimmat artikkelit

Ilmastonmuutos suomalaisen n?k?kulmasta

Indonesian poliisi h?vitti puoli tonnia marihuanaa polttamalla - l?hiseutu p?llyiss?

Ensimm?ist? kertaa 40 vuoteen maailmantalous kasvoi, hiilidioksip??st?t eiv?t

NASA: ilmastonmuutos minuutissa

Iso-Britannia: Aurinkoenergia kasvoi 94%, uusiutuva energia ohitti ydinvoiman

Levylautasella - 42

Epilä Phoenix

  • Kukkaishippi
  • ****
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 348
Vs: Levylautasella
« Vastaus #615 : 12. Kesäkuuta 2017 klo 15:14 »
  • Tykkää (0)

  • Hooverphonic: The President of the LSD Golf Club (2007)

    Olen viime aikoina kuunnellut aika paljon sellaista musiikkia, jota kuuntelin viime vuosikymmenellä. Mukana on kaipuuta johonkin sellaiseen, mihin olen kuulunut. Viime vuosina olen kyllä kuulunut keskelle tätä nykysuomalaista underground-skeneä, mutta musiikin ja meiningin yleisestä pätevyydestä huolimatta se ei nyt oikein riitä ja kanna, kun erään ihmissuhteen särkyminen on tuonut etäisyyttä ja saanut olon tuntumaan usein niissä tilaisuuksissa entistä ulkopuolisemmalta. Lukuisien muiden ysärin & nollarin bändien ohella Hooverphonic oli sellaista juttua, jota aina joku muukin kuunteli ja jota saattoi laittaa soimaan, jos joku kaveri erehtyi käymään kylässä. Ehkei enää tämän levyn aikaan (vuosituhannenvaihteen molemmin puolin ilmestyneet Blue Wonder Power Milk ja Jackie Cane olisivat siinä mielessä täsmällisempiä valintoja), mutta tämäkin levy assosioitui ongelmattomasti siihen vanhaan juttuun. Ja kuitenkin soundit olivat erilaiset, ilmestyessään ajanmukaisemmat. Nykyään luonani ei juuri kukaan kyläile ikinä, ja jos yhtäkkiä kyläileekin, taustalle on parempi laittaa Jukka Nousiaista, Litku Klemettiä, muuta vastaavaa tai sitten ihan Beatlesia, Carole Kingiä, Janis Joplinia.
    Kirjattu
    Hymyile! Se hämmentää ihmisiä.

    muukorento

    • Uushippi
    • **
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 61
    Vs: Levylautasella
    « Vastaus #616 : 12. Kesäkuuta 2017 klo 21:49 »
  • Tykkää (1)

  • Laitoin soimaan ja on saanut hetkisen soida. Se, että tämä tässä ei riitä ja menneisyydessä jokin herättää kaipuun, ei tarkoita, että haluaisi palata menneisyyteen. Tai voi tarkoittaa, mutta se on mahdotonta. Tarvii miettiä mitä haluaa juuri nyt ja pyrkiä sitä kohden. Etiäpäin.
    Kirjattu

    Epilä Phoenix

    • Kukkaishippi
    • ****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 348
    Vs: Levylautasella
    « Vastaus #617 : 18. Kesäkuuta 2017 klo 00:48 »
  • Tykkää (0)

  • Chicago: X (ilm. 1976)

    Chicagosta tulee monella mieleen vain ison rahan jenkkiläinen kliseinen viihdemusa, jota bändi esitti 1980-luvulla (ja vähän myöhemminkin). Alun perin bändi oli kuitenkin yhteiskuntakriittinen ja taiteellisesti huiman edistyksellinen jazzrock-yhtye The Chicago Transit Authority. Nimi jouduttiin typistämään jo toiselle albumille, kun Chicagon kaupungin liikennelaitos vaati. Tämä X ei ole enää ihan parhaita levyjä, mutta edelleen aitoa kunnon musaa, jossa puhaltimet tuuttaavat, rumpali vetelee melkoisia breikkejä ja laulajillakin on meininkiä. Onhan tämäkin ison rahan musaa jo, eikä mitään undergroundia, mutta silti ihan eri puusta kuin ne kasarilatteudet.
    Kirjattu
    Hymyile! Se hämmentää ihmisiä.

    Epilä Phoenix

    • Kukkaishippi
    • ****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 348
    Vs: Levylautasella
    « Vastaus #618 : 25. Kesäkuuta 2017 klo 21:21 »
  • Tykkää (0)

  • Itä-Hollola Installaation albumi (Elävien aalloilla, 2016). Tämä uusi underground-musa iskee melkein aina jollain lailla meikäläiseen, vaikkei olisikaan ihan lempityylilajia tai sinänsä sisällöltään mitenkään erityisen ihmeellinen.
    « Viimeksi muokattu: 26. Kesäkuuta 2017 klo 02:22 kirjoittanut Epilä Phoenix »
    Kirjattu
    Hymyile! Se hämmentää ihmisiä.

    Epilä Phoenix

    • Kukkaishippi
    • ****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 348
    Vs: Levylautasella
    « Vastaus #619 : 30. Kesäkuuta 2017 klo 01:36 »
  • Tykkää (0)

  • Oikeastaan levy loppui jo, mutta mainitaanpas nyt silti: Ultra Bra — Sinä päivänä kun synnyimme, kolmoisvinyyli.

    En ole menossa katsomaan bändin reunion-keikkoja enkä mitään, mutta jostain syystä tuntui vain ihan hirmukivalta idealta hommata itselle Ultra Brata vinyylillä, ja nimenomaan näitä harvinaisempia biisejä – niissä on paljon hyviä, joitakin vanhoja lempibiisejäkin (Eniten, Villiviini), eikä yhtään biisiä ole puhkisoitettu. Kalifornia-vinyylin aion kyllä hommata myös, sitten kun se elokuussa ilmestyy. Ultra Bra oli alusta lähtien sellainen bändi, joka tuntui melkein huutavan vinyyliä formaatikseen; mutta kas, kun yhtyeen pääasiallinen elinkaari osui juuri siihen varsinaiseen CD-aikaan, ja sen jälkeen tulivat vielä tiedostolataukset ja suoratoistot. Mutta nytpäs tätä on, ja mukava on kuunnella. :)
    Kirjattu
    Hymyile! Se hämmentää ihmisiä.

    Epilä Phoenix

    • Kukkaishippi
    • ****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 348
    Vs: Levylautasella
    « Vastaus #620 : 10. Heinäkuuta 2017 klo 01:53 »
  • Tykkää (0)

  • SPICE GIRLS  ;D ;D
    Kirjattu
    Hymyile! Se hämmentää ihmisiä.

    Epilä Phoenix

    • Kukkaishippi
    • ****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 348
    Vs: Levylautasella
    « Vastaus #621 : 13. Heinäkuuta 2017 klo 01:38 »
  • Tykkää (1)

  • Strawberry Alarm Clock: Wake Up... It's Tomorrow

    Yksi kuusikymmenluvun parhaita hippilevyjä, ja parhaita hippilevyjä ikinä :)
    Kirjattu
    Hymyile! Se hämmentää ihmisiä.

    Hariel

    • Hippi
    • *****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 1623
    • Human 3.33
      • Galactic Expansion
    Vs: Levylautasella
    « Vastaus #622 : 17. Heinäkuuta 2017 klo 22:59 »
  • Tykkää (0)

  • Kuuntelen Enyan Greatest Hits -kokoelmaa YouTubesta. Uutta musiikkia minulle, ihan kivaa vocal new agea. :)

    https://www.youtube.com/watch?v=5S-5GpKUdj8
    Kirjattu
    <3 Follow your bliss. <3

    Epilä Phoenix

    • Kukkaishippi
    • ****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 348
    Vs: Levylautasella
    « Vastaus #623 : 17. Heinäkuuta 2017 klo 23:46 »
  • Tykkää (0)

  • 22-Pistepirkko: Eleven (1998)

    Yksi eniten arvostamiani suomalaisbändejä. Näin livenä muistaakseni vain joitakin kuukausia ennen hajoamistaan. Kyllä Pirkot ovat kuraakin tehneet, mutta heidän asenteensa on aina ollut huippumahtava. Aika kuvaavaa on, että joku musiikin merkkihenkilö (Pekka Ruuska??) oli kuulemma joskus selittänyt radiossa seuranneensa vierestä bändin epätoivoista räpellystä virittämisen ja kytkennän ihmeellisessä maailmassa, kunnes homma tuli lopultakin valmiiksi ja Pirkot vetäisivät siihen nähden aivan suhteettoman loistavan keikan. Karkkiautomaatista olen muuten lukenut melkein saman jutun.

    Eleven on oma lempparialbumini 22-Pistepirkon tuotannossa. Big Lupu v:lta 1992 on numero 2.
    Kirjattu
    Hymyile! Se hämmentää ihmisiä.

    Kirjaton hylly

    • Kukkaishippi
    • ****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 299
    Vs: Levylautasella
    « Vastaus #624 : 19. Heinäkuuta 2017 klo 10:15 »
  • Tykkää (0)

  • Tää tarina virityksest on hupanen  :D

    Niil kai meni oma aika ku oppi soittaa ja laulaa samaan aikaan. Ootko muuten kuullu ikänä suomenkielistä piisilöö niiltä?
    « Viimeksi muokattu: 19. Heinäkuuta 2017 klo 10:17 kirjoittanut Kirjaton hylly »
    Kirjattu

    Epilä Phoenix

    • Kukkaishippi
    • ****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 348
    Vs: Levylautasella
    « Vastaus #625 : 19. Heinäkuuta 2017 klo 13:35 »
  • Tykkää (0)

  • ^ KH: öö, siis Pirkoiltako? Joo, kyllähän ne tekivät ensimmäisen ep:nsä ja sitten vielä kokopitkän levynkin suomeksi.
    Kirjattu
    Hymyile! Se hämmentää ihmisiä.

    Kirjaton hylly

    • Kukkaishippi
    • ****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 299
    Vs: Levylautasella
    « Vastaus #626 : 19. Heinäkuuta 2017 klo 21:14 »
  • Tykkää (0)

  • https://youtu.be/QNWR2GHDAbE

    Luonteri Surf: Punainen lanka
    Kirjattu

    Epilä Phoenix

    • Kukkaishippi
    • ****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 348
    Vs: Levylautasella
    « Vastaus #627 : 31. Heinäkuuta 2017 klo 01:06 »
  • Tykkää (0)

  • Temples: Sun Structures

    Yksi parhaista psykedeelisistä & vähän progressiivisistakin poprock-levyistä viimeisen vuosikymmenen aikana.
    Kirjattu
    Hymyile! Se hämmentää ihmisiä.

    Epilä Phoenix

    • Kukkaishippi
    • ****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 348
    Vs: Levylautasella
    « Vastaus #628 : 15. Elokuuta 2017 klo 02:16 »
  • Tykkää (0)

  • Sly and the Family Stone: There's a Riot Goin' On (1971). Yksi hörhöimpiä levyjä, mitä olen kuullut – siitä huolimatta, että voi pintapuolisesti vaikuttaa vain laidbackiltä soulilta ja funkilta, ainakin siihen jodlausbiisiin asti. ;D
    Kirjattu
    Hymyile! Se hämmentää ihmisiä.

    Epilä Phoenix

    • Kukkaishippi
    • ****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 348
    Vs: Levylautasella
    « Vastaus #629 : 31. Elokuuta 2017 klo 00:15 »
  • Tykkää (0)

  • The Hollies: Confessions of the Mind (1970)

    Hollies oli yksi niistä monista brittibändeistä, jotka jäivät Beatlesin varjoon, mutta nauttivat silloin tällöin hittimenestystä ja tekivät sen lisäksi vähän musiikillisia kokeilujakin. Esimerkiksi Butterfly-albumi (v:lta 1967, ylläri-pylläri) on melkoisen pätevä psykedeliapop-pläjäys. Luulin pitkään, että Graham Nashin (sen, joka päätyi David Crosbyn, Steve Stillsin ja Neil Youngin seuraksi CSNY-kokoonpanoon) lähtö bändistä -68 oli kunnianhimoisen Hollies-kauden päätepiste, ja tilapäisesti se taisi ollakin. Mutta kun ne ajat olivat sellaisia kuin olivat, kovin pitkään ei listahittitie houkutellut. :) Tältä levyltä voisi suositella kappaletta Man Without a Heart, tai melkein nimipiisiä Confessions of a Mind. Hyvää musaa.
    Kirjattu
    Hymyile! Se hämmentää ihmisiä.