Oon soittanu kitaraa jottai 10 vuotta. Vajaa puoli vuotta sitten sain ensimmäisen oman kitarani. Sähkökitaroita ja teräskielisiä oon vieroksunu koko ikäni, ei vaan millään tunnu mun jutulta. Nyt on ollu kova värkkääminen että oppisin nuotteja lukemaan sulavammin.
Joskus ala-asteen viimesillä luokilla innostuin sähköbassosta, kun meillä oli joku bändikurssi jossa olin basistina. Sitte sillosen parhaan ystävän kanssa soiteltiin yhessä paljon (se soitti kitaraa), ja myöhemmi ylä-asteella luokkakavereitten kans perustettii joku bändin tapainenki. Ostinpa sitte jossain vaiheessa elektroakustisenki basson, ku harmitti että sähköbasso vaati aina vahvistimen että sitä ois voinu soittaa ja kuitenki aloin tykkäillä akustisesta mussiikista enemmä. Se on kyllä ihana soitin ja tulee sellanen olo että oon hyvin elementissäni se basso sylissä. <3
Muutamia vuosia sitte sain joululahajaksi banjon, jota oon kylläkin opetellu vähän laiskasti, mutta kyllä se siitä on pikkuhiljaa sujunut. Nyt on onneksi lähiaikoina ollut taas sellaista motivoituneisuutta, että on tullut vähän enemmän panostettua banjon opetteluun.
Mulla on myös okariina, mutta sitä oon kyllä ihan onneton soittamaan. En muista kaikkia säveliäkään vielä ulkoa ja osaan muutamia hassuja melodioita lähinnä, mutta kyllä välillä onnistun improvisoimaan jotain suhteellisen kaunistakin.
Rumpuja mulla on djembe ja udu omasta takaa, ja udusta tykkään tosi paljon vaikkakin mun udu on vähä vaimea ja peittyy herkästi muitten äänten alle. Haluaisin vähän laadukkaamman sellaisen. Rumpujen soittamista en oikein oo harjoitellut tai opetellut, se on vaan aina jotenki luonnistunut ittestään. Oon kans saanut shamaanirummun eräältä rummuntekijältä. En oo kokenut sen olevan mikään erityinen taikakalu, varmaankin siksi että en oo valmistanu sitä ite, mutta kyllä se jonkulaisia huomattavia energioita tuntuu kumisevan soitettaessa. Oon koittanu vähän lisätä sen mahtavuuteen maalailemalla sitä omalla verelläni.
