Tuosta keskustelustanne nousi jostain syystä mieleen sellainen juttu kuin "Human Be-In", onko tuttua?... Nopein lähde saattaisi olla vaikkapa Wikipedia: "The hippie movement developed out of disaffected student communities around San Francisco State, Stanford and Berkeley and in San Francisco's beat generation poets and jazz hipsters, who also combined a search for intuitive spontaneity with a rejection of "middle-class morality"." Artikkelissa mainitaan myös 60-luvun vastakulttuurin ekologinen tietoisuus tai korkeamman tietoisuuden tavoittelu...
Kai se tässä hetkessä eläminen sitten on sellainen asenne; filosofiana taustalla saattaisi olla vaikkapa se, että "NYT" on ainoa hetki, joka on olemassa, noin niin kuin eksistentiaalisesti. Ainoa hetki, joka koskaan on ollut tai koskaan tulee olemaan. Kyse lienee siitä, että mihin kiinnittää huomionsa: suorittaako vaan koko ajan jotain suorituksia tavoitellakseen jotain tulevaisuudessa, vaikka ihan yhtä hyvinhän sitä voi kuolla vaikka tunnin päästä, kuka hemmetti siitäkään tietää. Niin että kannattaa tietty joka hetki herkutella tällä lyhyellä elämällä. Selväähän se toki on, ettei hetkessä elämisessä onnistu kuin korkeintaan joku boddhisattva-jeesus, jolla on niin vahva visio, ettei se pelkää mitään, vaan luottaa johonkin mystiseen johdatukseen ja suojelukseen tyyliin "...katsokaa taivaan lintuja...". Jaa, olen kyllä tavannut elämäni aikana pari hippiä, jotka elää vähän samaan tyyliin ja pysyy hengissä jopa näillä arktisilla leveysasteilla...
