Niin... no nythän siihen tuli sitten liityttyä, ilman kansan mandaattia, jos minulta kysytään. Tai kansanäänestystä, joka näin isossa asiassa olisi hyvinkin paikallaan, ei pidetty, vaan joku huuhaa-gallup riitti "osoittamaan kansan tuen". Ja kyllähän sitä tukea kansan keskuudessa ilmeneekin, tuon Ukrainan-tilanteen myötä.
Eräs "NATO:lle kyllä"-ihminen, jonka kanssa olen keskustellut, sanoi, että "no miksi ei liityttäisi, saadaan liittolaisia, ja hinta on halpa!". Meinasin repiä pelihousuni, sillä tuo "halpa" hinta tullaan vielä mittaamaan kaukomailla käytävissä sodissa kuolleiden suomalaisnuorukaisten veressä!
Ja että miksikö ei NATO:on? No nythän siihen on jo suin päin menty, mutta esim. siksi ei, että jo nyt puhutaan näistä tulevista NATO-tukikohdista Suomen maaperälle... Minä satun olemaan sitä mieltä, että vieraiden valtojen sotilaat eivät ole tervetulleita Suomeen, oli hihassa sitten mikä lippu hyvänsä... Mutta kuulemma nämä tukikohdatkin "kansa" hyväksyy (en kai sitten kuulu tähän kansaan...), ja 12% hyväksyisi myös ydinaseiden sijoittamisen Suomeen. Mikä vitsi! Aivan, kuin meiltä kysyttäisiin, mitä niissä tukikohdissa tapahtuu! Belgiaankin sijoitettiin NATO-tukikohtiin ydinaseita belgialaisilta sen kummemmin kysymättä. Ja luuleekohan joku, että näistä NATO-miehittäjistä pääsee eroon yhtä helposti, kuin heidät päästää maahan..?
Sivunmennen sanoen, on myös mielestäni häpeällistä luottamuksen puutetta Suomen omaan puolustuskykyyn väittää, että "tarvitsemme" jotakin "turvaa" Setä Samulin pieniltä, vihreiltä miehiltä...
No, mutta kaipa turha itkeä, kun maito on jo maassa. Tämä on kyllä yksi syy lisää, miksen enää tunne tätä maata omakseni, mutta voivottelun sijaan olisi varmaan hyvä omaksua pragmaattinen lähestyminen, ja kysyä: mitäs nyt? Miten voimme käytännössä toimia tätä suurta sotakoneistoa, jonka osaseksi nyt jouduimme, vastaan? Mielenosoitukset ovat yhtä tyhjän kanssa, suora toimintakin korkeintaan pikku-kiusantekoa tässä skaalassa.
Henkilökohtaisesti en keksi muuta, kuin reservistä eroamisen, jonka tekisinkin salamana, ellen olisi tehnyt niin jo aikaa sitten. Satuin junassa kuulemaan kahden nuoren miehen keskustelevan juuri tästä vaihtoehdosta reaktiona NATO-jäsenyyteen, ja kiinnostus siihen tuntuu muutenkin kasvaneen... Periaatteessahan riittävän laajamittaisena tällaisella voisi jotain saadakin aikaan - "ei sotia ilman sotilaita"!
