Näin unta, jossa pyöräilin Tampereella Ratinan sillalta päin kohti Pyynikkiä. Yhtäkkiä huomasin, että maisemassa näkyi
karhu. Se luikki rinnettä ylöspäin pitkin oikealla puolella olevaa puistoaukeaa. Jähmetyin paikalleni. Hetkeä myöhemmin edestäni, varmaan noin 10 metrin päästä, kömysi vasemmalta toinen karhu ja sen perässä karhunpentu. Ne seurasivat edeltä mennyttä karhua kiinnittämättä minuun sen enempää huomiota.
Lähdin säikähtäneenä polkemaan läheisille kaduille. Yritin soittaa hätänumeroon ilmoittaakseni seudulla liikkuvista karhuista. Puhelimeen ei ensin vastattu ollenkaan ja sitten vastasi joku elämäänsä tyytyväisen kuuloinen mies, joka antoi minun ensin selittää tarinani, kunnes kommentoi ettei tänään voi tehdä asialle mitään: "Täytyy saada lupa
Sinuhe Babitzinilta, ja hän on tavattavissa vasta huomenna."
Jätin pyöräni jonnekin ja hyppäsin bussiin nro 21, jonka päätepysäkit ovat Turtola ja Tahmela. Edellinen sijaitsee Itä-Tampereella, aika lähellä kotiani, jälkimmäinen taas Pispalan suunnalla eli näin ollen myös lähellä Pyynikkiä. Luulin olevani menossa edellisen suuntaan, mutta yllätyksekseni bussi päätyikin Tahmelaan jollekin oudolle päätepysäkille. Hämmentyneenä astuin bussista ulos. Sitten bussi lähti takaisin keskustaa kohti, olin yksin ihmeissäni siellä Pyynikin takana ja lähdin kävelemään miettien, että nyt minun on kuljettava sen metsän läpi missä ne karhut todennäköisimmin ovat juuri nyt.
