Oli mukava vappu. Menimme ystävättäreni kanssa aattona iltapäivällä kahdella bussilla (yhden kyydin hinnalla
) piknikille Pyynikille. Bussinvaihtoaikaa oli niin runsaasti, että ehdimme käydä Sokoksella ostamassa piknik-eväät, sekä viinikaupassa, joskin jälkimmäisessä jonotin vain minä. Etsiydyimme ihanalle kalliopaikalle, jossa viihdyimmekin kaksi tuntia. Sitten liikuskelimme hitaasti, monta kertaa pysähdellen, järvenrantareittiä kohti keskustaa. Päädyimme istumaan Ratinansuvannon eteläpuoliselle rinteelle, jossa käväisi seurassamme myös eräs ystävä kavereineen. Lopulta piipahdimme pikaisesti pubissa yhdellä, ennen kuin suuntasimme asunnolleni katsomaan dvd:ltä elokuvaa
Hei me lennetään.
Vapunpäivänä kävimme mm. kuuntelemassa kommunistien puheita ja musiikkiesityksiä, ostamassa metrilakua, Café Gopalissa syömässä kasvisruokaa sekä Näsinpuistossa istuskelemassa auringossa. Mukavaa oli tänäänkin. Ilma oli viileämpi, mutta aurinkoisempi.
Vapunvieton kielteisiä puolia pohtiessani tulee ensimmäisenä päähän ihmisten hämmentävä roskaaminen. Minä ja ystävättäreni keräsimme Pyynikin kalliolta lähtiessämme joka ainoan serpentiininpätkänkin pois. Minkä ihmeen takia ihmiset eivät tee osittainkaan samoin Koski- ja Näsinpuistossa? Varmasti samaa ilmiötä tavataan myös Helsingissä vähintään samoissa mitoissa. Lisäksi täkäläisten bussien kulkeminen oli tänään hiukan sitä sun tätä.
Ihan pienenä bonusihmettelynä tamperelaisesta vapunviettokulttuurista: täällä on kaupunki täynnä upeita rantoja ja puistoja, nyt vietettiin kevään juhlaa, mistä kummasta syystä ihmiset sitten pakkautuvat vieri viereen parille keskeisimmälle puistonpläntille? Saimme olla Pyynikillä ihan omassa rauhassa. Jos roskaaminen kuuluu tamperelaiseen vapunviettoon niin oleellisena osana kuin näyttää, niin hyvä näin, mutta... kokonaisuutena, mitä h-ttiä? 
Mutta siis, kiva vappu oli. Nyt kiva toukokuu ja sitten kiva kesä kaikille. Niin!
