NASA:n likainen ongelma: kuupöly

kuuErityisesti Apollo 13:n ongelmat kuulennoista puhuttaessa ovat nousseet julkisuuteen, mutta myös kuussa eteen sattui odottamattomia ongelmia, ensimmäisellä kuulennolla. Kyse ei ollut teknisestä viasta vaan kuun maaperän rakenteesta.


Kaikkia Apollo-avaruuslentoja vuosien 1969-1972 välillä siis yhdistää yksi ongelma: kuupöly.

Astronautit ovat sanoneet kuupölyn olleen suuri ongelma kuulennoilla, aiheuttaen nuhaa, ongelmia avaruuspukujen kanssa ja pölymyrskyn miehistön hytissä lähdettäessä kuusta. Kuupöly muun muassa vaikeutti kahden astronautin, Harrison "Jack" Schmittin ja Gene Cernain avaruuspukujen jäykistymisen, ja heidän oli vaikea liikuttaa käsiään kuupölyn jumittaessa avaruuspuvun nivelet. Schmittin avaruuspuvun kengästä kului puhki kolme kerrosta kevlaria johtuen kuupölyn hankaavuudesta. Tämän kaiken lisäksi kuupöly on hyvin tarttuvaa, ja yritykset pyyhkiä sitä pois märällä pyyhkeellä vain takerruttaa pölyn tiukemmin kameran linssiin ja kypärän visiiriin. Kuupöly myös voi aiheuttaa verenmyrkytyksen imeytyessään vaikkapa keuhkojen kautta verenkiertoon. Mitä kuupöly sitten on, ja miten se on saanut nämä erikoiset ominaisuutensa?


Erikoinen rakenne

Kuupölyn ongelmallisuus johtuu kuun maaperän rakenteesta, jolla on erikoisia ominaisuuksia Maan maaperään verrattuna. Kuun pinnalla oleva harmaa pöly on lähtöisin kuun kivistä, jotka ovat hajonneet hiljalleen, johtuen jatkuvista mikrometeoriittien törmäyksistä. Toisin kuin maassa, kuussa ei ole ilmakehää, jonka vuoksi kuun pinnalle pääsevät iskeytymään kaikista pienimmätkin kappaleet. Maan ilmakehässä useimmat kappaleet palavat ennen kuin saavuttavat maan, ja ilmanvastus hiljentää pienempiä kappaleita huomattavasti. Kuussa nämä mikrometeoriittien törmäyksistä kuukiviin syntyvä energia höyrystää törmäyksessä syntyvän pölyn, joka sitten kylmenee ja tiivistyy maaperän hiukkasiin. Nämä hiukkaset saavat tämän prosessin seurauksena lasimaisen kuoren, josta aiheutuvat kuun maaperän oudot ominaisuudet. Suuren tarttuvuuden selittää myös ilmakehän puutteesta johtuva jatkuva UV-säteily ja aurinkotuulien osuminen Kuuhun, jotka varaavat kuupölyä tehden siitä tarttuvaa.

Tulevaisuudessa tapahtuvat kuulennot

Kuupölyn verenmyrkytyksen mahdollisuus liittyy sen rautapitoisuuteen, mutta raudasta on myös etua. Se tarttuu magneetteihin. Professori Larry Taylor onkin jo kehittänyt ilmanpuhdistimen, joka tällä periaatteella puhdistaa ilmaa kuupölystä, mahdollisia tulevia kuulentoja varten. Hän myös on huomannut mikroaaltojen sulattavan kuupölyä hetkessä, joten hän onkin visioinut kuuajoneuvosta joka säteilyttäisi kuun maaperää mikroaalloilla tehden sinne astronauteille että kuulaskeutujille ystävällisemmäksi. Tässä säteilytyksessä syntyy myös happea, jota voitaisiin käyttää astronauttien hengitysilmassa.


Lähteet:

http://www.physorg.com/news141650469.html

http://en.wikipedia.org/wiki/Lunar_soil

1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Arvostelu 0.00 (0 Ääntä)

You have no rights to post comments