Suola

suola

Suola on natriumin ja kloridin yhdiste. Suola elintärkeä aine niin ihmisille kuin muillekin luontokappaleille, joitakin suolassa olevia yhdisteitä tarvitsevat kaikki elävät olennot. Suolassa olevaa natriumia tarvitaan kehon nestetasapainon säätelyyn, hermoimpulssien kuljettamiseen ja lihasten toimintaan. Kloridia tarvitaan puolestaan ruoansulatuksessa ja hengityksessä.

Suolan tarve

Suolan tarpeesta puhuttaessa tarkoitetaan natriumin määrää, ja grammassa suolaa on noin 0,4 grammaa natriumia. Suolan minimisaanniksi on aikuisilla arvioitu 1,5g vuorokaudessa, ja maksimirajaksi 6g miehillä ja naisilla 7g vuorokaudessa Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ohjeistuksen mukaan. Alle 1-vuotiaan ruokaan ei suositella lisättävän suolaa ollenkaan. Tämä vuoden 2005 saantisuositus on kuitenkin hiukan korkeampi edellisiin vuosiin verrattuna, jonka perusteluna on uuden suosituksen olevan realistisempi saavuttaa lyhyellä tähtäimellä. Raportin mukaan pitkällä aikavälillä tavoitteena on alentaa suolan saantia 5-6 grammaan henkilöä kohden.

Vuonna 2013 WHO julkaisi uuden suolansaantisuosituksen, joka on nykyistä tiukempi. Suolaa suositellaan saatavaksi korkeintaan 5g vuorokaudessa. Tämä suositus on siis huomattavasti pienempi kuin nykyiset voimassaolevat suomalaiset saantisuositukset.

Suolaan ja eläinten rehuihin lisätään Suomessa jodia, jota suomen maaperässä esiintyy vain vähän. Vegaanien ja vegetaristien kannattaakin siis tarkistaa, että jodin saanti on riittävää.

Suolan saanti

Suomalaiset saavat edelleen liikaa suolaa, nykyinen suolan saanti pitäisi noin puolittaa. Suomalaisten suolan saanti on ollut laskussa vuoteen 2007 asti, jolloin se oli Finravinto-tutkimuksen mukaan 6,8 grammaa naisilla ja miehillä 9,3 grammaa. Uusimman Finravinto-tutkimuksen (2012) mukaan suomalaisten suolan saanti on taas kuitenkin lähtenyt hienoiseen nousuun. WHO:n saantisuosituksiin verrattuna nämä rajat ylitetään reippaasti niin miesten kuin naisten osalta, joten suolan käyttöä on edelleen syytä vähentää reilusti.

Tarvittavan määrän suolaa saa elintarvikkeiden luontaisesti sisältämästä suolamäärästä. Erityisen tärkeää on huomata, että ravinnosta johtuvaa natriumin puutetta ei tunneta, koska ruoassa on suolaa monta kertaa enemmän kuin mitä ihminen tarvitsee. Paras tapa laskea ihmisten suolan saantia olisi laskea elintarvikkeiden suolapitoisuuksia, mutta sitä elintarviketeollisuus mielellään tee. Ihmiset ovat tottuneet ruokaan, jossa on liikaa suolaa.

Veren liian alhainen suolapitoisuus, eli hyponatremia, voi syntyä kahdella eri tavalla: menettämällä liikaa suolaa tai jos elimistöön kertyy liikaa vettä. Suolan liiallinen poistuminen voi tapahtua esimerkiksi pitkäaikaisen ja voimakkaan oksentelun seurauksena. Pelkällä vedenjuonnilla hyponatremia ei yleensä synny, sillä terve ihminen voi juoda vettä 5-10 litraa päivässä, mikäli munuaiset toimivat normaalisti ja poistavat ylimääräisen veden.

Toisinaan urheilijoita rohkaistaan käyttämään hieman enemmän suolaa, koska hikoilun myötä elimistöstä katoaa suolaa. Hikoilumäärät ovat kuitenkin yksilöllisiä ja samoin niiden mukana poistuva suolan määrä. Tavallinen urheilija saa tarvittavan suolamäärän ruoasta, eikä tarvitse lisäsuolaa. Ihminen tarvitsee suolaa vain 1,5g tai 0,6g natriumia vuorokaudessa, jonka luultavasti jokainen tavallista ruokaa syövä ylittää. Poikkeuksena ovat ääritapaukset, kuten triathlon tai muu todella pitkäkestoinen urheilusuoritus, jonka aikana menetetään valtavasti nestettä. Siis vain äärimmäisissä tapauksissa suolan lisääminen ruokavalioon on tarpeellista. Mutta näissä ääritapauksissa kannattaa pitää huoli suolan saannista, koska hyponatremia on kriittinen tila joka voi johtaa kuolemaan.

Terveysvaikutukset

Yleisesti todettuja vaikutuksia liiallisella suolan saannilla ovat verenpaineen nousu, altistus sepelvaltimotaudille, aivohalvaukselle, sydämen ja munuaisten vajaatoiminnalle ja osteoporoosille.

Suomessa suolaan lisätään jodia, jota luonnostaan esiintyy vain vähän suomalaisessa maaperässä. Kilpirauhanen tarvitsee jodia rakennusaineekseen, ja ilman sitä seurauksena on kilpirauhasen vajaatoiminta, kilpirauhasen laajeneminen ja lopulta struuma.

Erilaiset suolat

Tavallinen ruokasuola on 99,9% natriumkloridia, joka on se suolan ainesosa jonka saantia on syytä välttää. Muita suolalaatuja ovat muun muassa mineraalisuola, vuorisuola, kristallisuola eli intiaanisuola eli ruususuola, aurinkosuola ja merisuola. Nämä muut suolat sisältävät vähemmän natriumkloridia, ja myös muita hyödyllisiä alkuaineita kuin natriumkloridia. Kuitenkin suurin osa myös muista suolista on edelleen natriumkloridia, eikä tee itsessään suolasta terveellistä. Liiallisesta natriumkloridin saannista on haittaa, vaikka suola sisältäisikin muitakin hyödyllisiä alkuaineita.

Käyttö

Suomalainen saa riittävästi, ja todennäköisesti liikaa suolaa ruokavaliostaan. Siksi suolaa ei tarvitse lisätä mihinkään sen terveydellisyyteen vedoten. Sen sijaan olisi tärkeämpää kiinnittää huomiota siihen, miten omaa suolansaantiaan voi vähentää.

Suolan käytön vähentäminen

Suosimalla vähäsuolaisia tuotteita ja käyttämällä mahdollisimman vähän suolaa ruoanvalmistuksessa, terveellisiin suolamääriin voidaan päästä. Suurimmat suolan lähteet ovat Suomen sydänliiton mukaan lämpimät ruoat, leipä ja muut viljavalmisteet, lihavalmisteet (makkarat, leikkeleet), juustot, mausteseokset ja runsassuolaiset naposteltavat.

Tämä Suomen sydänliiton taulukko auttaa hahmottamaan onko elintarvike vähäsuolainen.

Elintarvike suolaa enintään (%)
Leivät ja leivonnaiset    0,7
Näkkileivät ja korput 1,2
Aamiaismurot ja -hiutaleet 1,0
Leikkele- ja ruokamakkarat 1,5
Täyslihaleikkeleet 1,7
Juustot 1,0
Valmisruoat ja -kastikkeet 0,7
Liha-, kala- ja kasvisruokavalmisteet (esim. lihapullat) 0,9

Lyhyesti

Suolaa, tarkemmin sanottuna natriumkloridia, ei tarvitse lisätä erikseen ruokiin, koska suomalainen saa tarvittavan suolamäärän elintarvikkeista. Poikkeustapauksina äärisuorituksiin venyvät urheilijat, kuten triathlonistit. Vegaanien ja vegetaristien kannattaa huomioida, että suolasta saa jodia, jota Suomen maaperässä ei muuten esiinny, joten suolan käytön vähentämisen yhteydessä kannattaa tarkistaa oman jodinsaannin riittävyys.

 


 

Lähteet:

http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/attachments/vrn/ravitsemussuositus2005.fin.pdf

http://beta.active.com/nutrition/articles/salt-and-athletes-shake-it-or-leave-it

http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tiedote?id=31855

https://en.wikipedia.org/wiki/Salt

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruokasuola

http://www.who.int/mediacentre/news/notes/2013/salt_potassium_20130131/en/index.html

http://www.terveysportti.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00858

http://www.sydanliitto.fi/suola

1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Arvostelu 0.00 (0 Ääntä)

You have no rights to post comments