Liikunta? - 5

Hassun hauskaa on se, että asahi vaikuttaa ihan tylsältä, helpolta ja tehottomalta, mutta on ERITTÄIN TEHOKASTA, jos sen tekee oikein ja ajatuksella. Minä olen kyllä aivan koukussa!
Suosittelen kokeilemaan, jos vain tilaisuus tarjoutuu! 

Niinpä näillä lajeilla on tapana näyttää helpolta ja vaivattomalta, vaikka ovatkin erittäin tehokasta liikunta  Vielä kun mielen saa mukaan, on kokemus upea.
Hyviä treenejä itse kullekin 

Jooga on aika tuttu,juokseminen välillä, mutta harvemmin nykyään, sillon tuli tosin juostua hirveitä matkoja.
Vaellus, tosin pitkän matkan vaellus, mieluiten yli 300km.
Nykyään on paljon harrastanu Longboarding:ia, tosin se on terveydelle ollut aika haitallista ja vaarallista.
Paljasjalkaisuus ei auta asiaa mitenkään 

Aamuisin joogaan ja siinä yhteydessä pyrin tekemään lihaskuntoa vahvistavia liikkeitä. Eli esim. vatsalihakset tai punnerrukset jooga-ajatuksella, ottaen hengityksen ja toistojen lukumäärän huomioon.
Luonnossa liikkuminen ja pyöräily, samoin kuin jooga, ovat enemmän mielen ja tunteiden tasapainon hakemista kuin liikunnan sinällään ajatusta, mutta toisaalta sitähän se liikunta parhaimmillaan oikeastaan onkin!
Pyöräiltyä tulee koulussa ollessa vähintään 10km päivässä, sillä kylälle on 5km. Pyöräily on ihanaa! Se on niin mun juttu että välillä pyöräillessä tuntee pakahtuvan siihen pyöräilyn riemuun Se tunne että pääsee omalla lihasvoimallaan melkein minne tahansa ja vielä suhteellisen nopeasti.

Tampereella polkupyörä on kulkuvälineenä varteenotettava vaihtoehto linja-autoille. Polkupyörällä pääsee nopeammin perille.

On nyssekin toki ihan hyvä väline. Mutta jos vertaa aikaa, joka menee pysäkille kävelyyn, siellä myöhässä olevan bussin odottamiseen, itse matkaan ja taas päätepysäkiltä kävelyyn, siihen, kun astuu ovesta ulos ja hyppää polkupyörän satulaan, niin kaupunkialueella jälkimmäinen on nopeampi vaihtoehto. Aamulehti vertaili taannoin sitä, mikä oli nopein tapa päästä Hervannasta Lielahteen: oma auto, nysse, polkupyörä vaiko liftaus: nopein oli tietenkin oma auto, mutta sitten tulikin jo polkupyörä. Itse asiassa vielä niinkin pitkällä matkalla kuin 28 km, mikä on välimatka Tampereelta synnyinpaikkaani Lempäälään, ero on linja-auton eduksi vain sellaista kymmenen minuutin luokkaa.

Mulla ei huvittas hirveästi muuta tehäkkään tätä nykyä kuin kuntoilla ja levätä.

Viikonloppuisin on hermotustreeni, eli lauantaina penkkipunnerrus ja sunnuntaina kyykky. Keskiviikkona sitten lauantaita varten ylläpitävä, eli vähän kevyempää penkkipunnerrusta ettei pääse laiskistumaan. Leukoja ja vattalihaksia teen fiilispohjalta, niitä kestävyystreeninä.

Oon venytelly (jokku puhuu tietty "joogasta" mutta sama asiahan ne on) nyt lähestulkoon päivittäin, ja tässä lähiaikoina vihdoin saanukkin jo itteni siihen kuntoon että tulee venyteltyä enemmänkin vain sillon ku tarvii. Useimmiten yksittäinen venyttelytuokio on sellanen 1-1½ tuntia, joskus oon tosin saanut siihen venähtämään 5 tuntiakin. Ihanteellisina päivinä venyttelen aamulla heräämisen jälkeen ja sitten illemmalla uudestaan.

Hölkkää ja juoksua oon tykänny nyt kans harrastaa. Ja avojaloin tietenkin, ihan sama mikä maasto. Välillä kävely-hölkkä-kävely-juoksu-jne. jaksottelua, ja kävelyn aikana voi tehä dynaamista venyttelyä. Toisinaan tykkään aivan saatanan raivokkaista juoksulenkeistä, sillee että joku hulvaton matka lähes täyttä vauhtia. Sitten vaan se asenne, että IHAN OIKIJASTI KAAJUT VITTU TAJUTTOMANA MAAHAN ENNEN KU PYSÄHYT SAATANA ja menoks. Pakko muuten mainita, että mää oon ainaki ehtiny jo usiampaanki otteeseen juoksentelemaan lasinsirujen päältä eestaas eikä oo tullu mittään haavereita jalakoihi.


Kuntoilussa terveysvaikutukset on mulle lähinnä miellyttävä plussa, mutta ensisijaisesti kuntoilen koska se kasvattaa mua henkisesti. Päätän tehä jotain mitä en usko pystyväni tekemään, ja sitten teen sen. Ja aina vaan uuestaan ja uuestaan. Se luo sellasta jatkuvaa varmuuden tunnetta joka rauhoittaa mua. Voin luottaa omiin voimiini ja tiedän että mun keho on terve ja kestää kovaakin rääkkiä. Tiijän että kaikki vaiva, mitä nään, on lopulta sitä että teen mun kehosta sellasen paikan, jossa mun sielun tai hengen tai minkävittulie on hyvä asua. Eli painoa tankoon sellanen määrä tai juoksulenkin pituudeks sellanen matka, että hirvittää ja ahistaa ihan tojen teolla. Jos ei itketä vitusti nii sillo tekkee jotain väärin.

Jos mielestäsi mopoilu &taitolento on sama-asia, nin jooga &venyttely on sama asia.
Jos kiinnostaa tarkemmin, niin voin selventää vaikka käytännössä.

No voijaan me tätä asiaa puija jos haluat ja jos tosiaan osaat mulle osottaa että miten ne eruaa toisistaan nii voin palkita sut jotenkin, oisit nimittäin ensimmäine. Täsmennän vielä että tarkotin nyt joogalla fyysisiä joogaharjotuksia, en kasvissyöntiä tai meditaatiota tai paastoja tai mitään muitakaan alueita "joogin elämäntavoissa".

Voisit pitää kiipeilystä, sillä siinä pääsee tuolla rajalle paljon helpommin &turvallisemmin. Muutkin X-tremelajit voisi sopia sulle. Luulen sussa olevan potenttiaalia; tuutko treenaamaan joskus (voisit vaikka oppia jotain )?

Miten nii turvallisemmin? Kiipeily on kyllä käyny mielessä mutta turvavaljaat ja kiipeilykengät sun muut tuntuu ajatuksena vähän luotaantyöntävältä. Niin ja en siis ihan huvin vuoksi oo juoksennellut paljain jaloin lasinsiruissa. Vahingossa ja sittemmin puolivahingossa ja kokeellisessa mielessä vaan. Ei ole kiinnostusta vaarantaa ittiäni.