Tervetuloa! Hipit.fi:n foorumi on ekologisuudesta, rakkaudesta ja vapaudesta kiinnostuneiden kotifoorumi.
Osallistu keskusteluun ja tutustu uusiin ihmisiin luomalla tunnus! :)


Jos olet jo foorumilainen, voit kirjautua sisään tästä:

Tunnus: Salasana:

Uusimmat artikkelit

Ilmastonmuutos suomalaisen näkökulmasta

Indonesian poliisi hävitti puoli tonnia marihuanaa polttamalla - lähiseutu pöllyissä

Ensimmäistä kertaa 40 vuoteen maailmantalous kasvoi, hiilidioksipäästöt eivät

NASA: ilmastonmuutos minuutissa

Iso-Britannia: Aurinkoenergia kasvoi 94%, uusiutuva energia ohitti ydinvoiman

Humalassa kaupungilla - 3

Suttenkoistu

  • Hippi
  • *****
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 598
Vs: Humalassa kaupungilla
« Vastaus #30 : 07. Helmikuuta 2020 klo 19:50 »
  • Tykkää (0)

  • Jos yrittää vastata johonkin mitä ei ymmärrä, se on kuin ampuisi pimeässä jousipyssyllä.

    Tärkeintä on että ei osu sillä jousipyssyllä. https://youtu.be/r7dGpkPStY0 etenkään hippifoorumilla!

    Hölmöläistarinat on ihan hauskoja. Meillä on joku vanha kirja niitä. Mun lemppari on se missä ne unohti tehdä ikkunat ja alkoi säkeillä kantaa pimeää ulos, ja valoa sisään, ..kunnes Masa opetti tekemään ikkunan, ja lopulta ne otti seinätkin pois että valoa tulvii sisään. Talohan siitä romahti.
    « Viimeksi muokattu: 07. Helmikuuta 2020 klo 20:20 kirjoittanut Suttenkoistu »
    Kirjattu

    Babylon post

    • Vieras
    Vs: Humalassa kaupungilla
    « Vastaus #31 : 07. Helmikuuta 2020 klo 21:34 »

    Eksistentialismista, Nietche. Tai mikälie, kantavia ajatuksia rakennelman alla on ajatus siitä että kaikilla on vapaus valita millainen on. Ei ole mitään suurta ihmisyyttä, joka pakottaisi ihmisen olemaan jotain. Tämä on kaiketi minkäänlaisen vastuunkantamisen edellytys, jos haluaa ajatella lauseiden todenperäisyyttä pikemmin seurausten kuin syiden kannalta. Mielestäni se voi olla takaperoista, mutta eksistentialismi vapauttaa muut ihmiset olemaan toteuttamatta mitään yhteistä normia minun kanssani. Kierkegaard, nevöhööd. Joku tanskalainen juoppo, mainittu usein ja kuuluu samaan porukkaan.

    Käytännön tasolla voidaan ajatella että jokin biologinen imperatiivi pakottaisi leijonan syömään lihaa ja käyttäytymään kuin peto, ellei ihminen kesytä sitä ja pakota suuremmalla uhalla tekemään ennalta määrättyä luontoaan vastaan. Ihminen sen sijaan on vapaa rakentamaan itsestään joko kasvissyöjän tai lihansyöjän ja tämä vapaus tekee heidän käytöksestään vastuullisen toimijan. Ihmistä ympäröivässä luonnossa voidaan puhua syyn ja seuraksen suhteesta, meillä rangaistuksesta kyse on rangaistuksesta ja palkinnosta. Ja armosta, kaikkien vapauttamisesta oman tuomionsa alta ja itsensä vapauttamista tuomarin osasta. Nimenomaan tämä armon mahdollisuus tekee meistä ihmisiä. Ihmisellä on mahdollisuus voittaa biologinen imperatiivinsa, ja hänessä on potentiaali olla jotain muuta. Tämän vuoksi ihminen on vastuussa tekemisistään. Siksi ihmisten on vallittava maailman eläimet, ihminen määritellään siksi jota mikään sosiaalinen tai jumalan luoma pakko pakota millaiseksikaan. Ihmisyys on se olemisen muoto missä hän valintansa tekee. Eläinkunta varioi symbolisesti hänen ottamiensa muotojen kirjoa. Niin kuin kala vedessä kissamaiset ihmiset luovivat itsensä mukavoituneeseen yksityisyyteen sosiaalisen yhteisyyden keskellä.


    Se mitä Heidegger tai Sartrè. No ideoita siitä mikä ennenkaikkea on. Eksistentialismi on se olema, jossa kaikki mitä on, on. Silloin kun ne ovat olemassa. Tämä yhteinen olema on niiden paljon alkuperäisempi yhteys kuin niiden essenssi siinä olemassa. Olema on ikään kuin kieli jolla kaikki se mitä me näemme ja kuulemme on ilmaistu. Ja se kieli on paljon yhdistävämpi tekijä kaikille kuin sen kielen sanojen merkitys. Toivon että nämä kaikki sanat osuvat kuin Wilhelm Tellin nuolet omenaan.

    Ihmisen asema itsensä luojana on paljon sitä minkä merkityksen hän antaa kuuntelemalleen musiikille. Se että hän tykkää kuunnella poppia ohjaa hänen elämänsä sellaisten ihmisten juhliin jossa hänen edistyksensä kasvun polulla saa rajoitetumman määrän yhä spesifimpiä mahdollisuuksia. Tämä on sitä kuinka hän kertoo omaa hahmoaan sisään tuohon tarinaan. Se joka siitä syrjäytyy aiheuttaa uhan koko yhteiskunnalle. Syrjäytetyt täytyy kriminalisoida ja niitä täytyy jahdata. Koska jos joku syrjäytyneiden hippien ryhmä joka alkaisi elää iloista tervehenkistä elämää kaiken markkina-alueen ulkopuolella, uhkaisi se silloin kaikkea sitä rahalle ja menestykselle perustuvaa hierarkiaa. Siihen liittyisi paljon ihmisiä. He eivät enää uskoisi niihin valtarakenteisiin joista yhteiskunta koostuu. Pankkiirin raha menettäisi arvonsa silloin kun ihmiset lakkaisivat uskomasta siihen. Kaikkien täytyy olla mukana esittämässä että Sauli Niinistö esittää olevansa presidentti ja kaikki uskovat siihen. Ja kaikki ne hienot Ferrarit sveitsiläisillä erämaamökeille. Missä olisi kaikki se kateus jonka piti konstituioda tälle maanomistusilluusiolle sosiaalista kunnioitettavuutta. Missä on se köyhän häpeä rahattomuudestaan joka sai rikkaan ihmisen ylemmyydentuntoiseksi. Huumeet ja homoseksuaalisuus ovat oman aikansa metodeja tällaisen syrjäytyneiden kriminalisointiin. Yhteiskunnan täytyy hallita marginaalejaan. Ulosjäävää tilaa.

    Voi mä eksyin aiheesta. Piti kirjoittaa siitä kuin Heideggerilla oli ideat das Seinista, olemasta. Faktizitätistä, niistä olesuhteista joihin ihminen on heitetty luomaan omaa hahmoaan. Toteuttamaan vapauttaan. (tämä vapaus on tässä siis määritelmällinen. ihmiseksi kutsutaan tässä määritelmällisesti sitä hahmoa joka voi itse tehdä valintoja ja on niistä itse vastuussa).Sitten sillä on sellainen oleman vastakohta, kuin das Nichts. Ei mitään. Hautuumaa. Ei pelkkä kuolema vaan oleman loppu. Ajatuksena on että ihmisen vapaus määrittyisi sillä että hän virtaisi tästä Nichtsistä ihmiseen, ja Heideggerin filosofiaan kuuluukin ajatus sosiaalisista auktoriteeteista vetäytymisellä ja jatkuvalla oman täydellisen ei olemisensa, sen kuolemaa pelottavamman tuntemattoman ajattelemisella. Ikään kuin omana lähteenämme ja omana loppusointunamme. Että elämänlankamme tulisi kauniisti katkeamattomana neulotuksi syntymästä kuolemaan. Särkymättä ollenkaan.

    Tämä on totuus, ei mikään juhlallinen totuus, vaan kaikkein arkipäiväisin ja yksinkertaisin totuus siitä kuinka en kehdannut kertoa totuutta. Tähän minä pelastaudun valheen merestä. Totuus siitä että lattialla on matto. Tietenkin kaiken voi käsittää niin korkeaksi ettei sitä enää ole tai voi ainakaan kutsua omalla nimellään.
    Kirjattu

    Babylon post

    • Vieras
    Vs: Humalassa kaupungilla
    « Vastaus #32 : 07. Helmikuuta 2020 klo 22:06 »

    Tai joku Sartre, Havahtuessaan hämmennykseen hän havaitsee että hänen paha uskonsa hallitsi häntä. Hänen piti olla tarjoilijana parempi. Antaa tarjoilijuuden täyttyä itsessään ja oppia ojentamaan se tuoppi läikyttämättä. Sartre, bad faith. Ajattele, itse ajattelin luuloisuutta vastakohdaksi tietoisuudelle. Kaikki mitä hän näkee tai kokee on lopulta sitä miten hän tulkitsee sen kunnes hän pääsee siitä kokonaan irti ja erilliseksi ja täysin kosketuksiin sen kanssa. Mitäs siihen ajattelet Sartre, lentääkö yli hilseen. Selvennän vielä, älä läikytä sitä kaljaa. Tämä luuloisuus on ikäänkuin se illuusio mistä tietoisuudella on mahdollisuus kehittyä. Ikäänkuin nousisi kokonaan järvestä pois voidakseen koskettaa pintaa. Ihana kirkas ja viileä on vetesi. Niin kuin lähde paratiisissa, saat taas hengitettyä.

    Yksi niistä japanilaisen haw-lee-filosofian kulmakivistä on se, että ihmisiä on tavattoman helppo huijata, mutta hyvin vaikea saada uskomaan että heitä on huijattu. Ajattele jos itse kertoisit jossain täysin minuun sanaani luottaen että tämä on Haw-lee-filosofiaa. Myöhemmin et ehkä uskoisi että sellaista filosofiaa ei ole olemassakaan. Miten sinä muuten olisit voinut lukea siitä jossain. Jonkun sekopään foorumikirjoituksista, raamatusta vai mediasta joka välittää meille tiedemiesten havaitseman maailman tolan. Tämä on uskon varaan ripustautumista. Hämmentävien häpeän hetkien taakse on kätketty totuus, jota minä en tiedä.

    En ole varma haluaisinko paljastaa jos tietäisin. Se on tyhjä. Das Nichts.

    Mä unohdin hymiöidä tän tekstin. Tää on niin ku ilosanoma. Evankeliumi, enkeliuni. Ensilumi, ja lapsuus ajan kaukaisilla rannoilla.
    Kirjattu

    Babylon post

    • Vieras
    Vs: Humalassa kaupungilla
    « Vastaus #33 : 09. Helmikuuta 2020 klo 15:24 »

    Kaikista niistä äänistä huolimatta jotka pyrkivät lannistamaan jokaisen, joka edelleen uskoo olevansa jotain erityistä. Vielä yhdet pohjattomat, koko pöydälle. Eivät he edes puhu omalla äänellään. He huutavat sen näkymättömän pakon äänellä jolle he ovat itsensä antaneet. He alistavat sille vallalle jolle ovat itse alistuneet. Mikään ei tuota ihmiselle suurempaa tuskaa kuin nähdä jonkun onnistuvan siinä missä itse on epäonnistunut.

    Challenge everything-adidas.
    Kirjattu