Heh, vai pitäisi ruveta itsekehujakin jakelemaan täällä. Ei objektiivisia totuuksia, vain subjektiivisia? Aiemmin en olisi tykännyt tai edes osannut itsestäni juuri hyviä puolia sanoa, mutta ajan myötä tullut sekin taito opittua. Maailmaan kun mahtuu niin paljon paskoja ja itsekkäitä ihmisiä, että olen tajunnut, että enhän minä nyt niin huono ihminen loppujen lopuksi ole vaan oikeastaan jopa aika hyvä. En nyt ehkä ihan mikään pyhimys, mutta jees kuitenkin.
Njoo, vitsailu sikseen. Otan muut huomioon ja olen hyvin empaattinen, tykkään auttaa ihmisiä enkä koskaan tietoisesti pyri satuttamaan ketään, olen avarakatseinen, olen äärimmäisen lojaali ystäviäni kohtaan (jos vain ovat ansaineet sen) ajattelen asioita syvällisesti ja tutkin asiat läpi perinpohjin ennenkuin muodostan omaa mielipidettä asioista ja siitä syystä olen tietyissä asioissa (esim. terveys) kuin kävelevä tietopankki, olen järjestelmällinen ja tunnollinen.
Olen luultavasti normaalia viisaampi, mutta en tykkää huudella siitä toreilla, koska se laskettaisiin jo liialliseksi itsekehumiseksi. Tullut vain huomattua se monessa asiassa, mutta en tykkää nostaa itseäni kenenkään yläpuolelle, olen oikeasti tosi vaatimaton ihminen. Huumorintajuni on kuiva ja naseva, se joko uppoaa tai sitten ei. Se on hyvä vastapaino vakavuudelleni, että osaan jopa suhtautua nykyään huumorilla itseenikin. Luultavasti pitää olla sopivalla tavalla yhtä kajahtanut kuin allekirjoittanutkin jotta voi ymmärtää minua ja huumoriani. Ja ennenkaikkea en puhu liikaa.
