Tää kysymys on aika vaikea, ainakin itselleni. Kun kerta pitää miettiä, että missä
itse kokee olevansa hyvä, niin allekirjoittaneella alkaa savumerkit tupruta päänupista

Taustalla kuiskii syömishäiriö, joka sai itsetuntoni vuosikausiksi pohjalukemiin
"ethän sinä missään ole hyvä, aina on parannettavaa!" jne. Syömishäiriö altisti minut myös perfektionismiin, sillä kaiken piti olla täydellistä. Yhä kamppailen näiden ajatusten kanssa, mutta yritän oppia muuttamaan ajatusrakenteitani hieman kantavimmiksi... Jospa siis koettaisin nyt ottaa kysymyksen haasteena anorektista-ajattelumalliani vastaan

(Tää on ihan hirveän hankalaa!

)
Olen hyvä kuuntelija ja muutenkin hyväntahtoinen. Pyrin noudattamaan asiassa kuin asiassa "ohjetta":
"tee toisille niin kuin tahtoisit itsellesi tehtävän" Lisäksi yritän aina parhaani, annan todellakin kaikkeni ja yritän raivostuttavuuteen asti nähdä asioista jokaisen näkökulman. Yritän ymmärtää niin kauan, että todella tajuan toisen tarkoitusperät.
Hmm... Mitäköhän vielä? Pidän visuaalisista asioista ja värien harmoniasta. Mielestäni minulla onkin jonkintasoinen värisilmä, ja osaan kai piirtääkin ihan semihyvin... Tähän kategoriaan liittyvät myös valokuvaus ja kirjoittaminen. Olen luova ja kuulemma myös sanallisesti lahjakas.
Olen hyvä asettamaan itselleni tavoitteita ja suoriutumaan kiitettävästi. Olen määrätietoinen ja jokseenkin kunnianhimoinenkin. Tämä tosin on hieman kaksiteräinen miekka, sillä usein tavoitetaso karkaa käsistäni ja lopulta petyn itseeni. Innostun myös asioista nopeasti, mutta sen sijaan kyllästynkin nopeasti

Pidän siis haasteista ja itseni haastamisesta, rajojeni rikkomisesta (olivat nuo rajat sitten fyysisiä saati psyykkisiä).
Lisäksi minua on kehuttu älykkääksi ja fiksuksi, mutta nämä ovat vain kuulopuheita

Todellisuudessa olen melko höperö ja touhukas, joten noloilta tilanteilta en arjessani pääse karkuun. Olen luonnonlahjakkuus ajautumaan noloihin sekä outoihin tilanteisiin, täysin huomaamattani

Huh. Tulipa haastettua itseni ja tekstiä syntyi jälleen paljosti
