Tänään oli kerrassaan vallattoman hurmaava valintakoepäivä! Puutarhuriksi siis hain kakkossijalla (ykkösenä hämeenkyrön luonto- ja ympäristöala) mutta tuokin vallan suloinen paikka. Siellä oli suloisimpia mulleja, joista yksi nuoleskeli housujani ja söpöili kerrassaan. Pitkästä aikaa poika vei sydämen!
Paljon tuli istuttua pihalla, nurmikolla, saippuakupliakin tietysti ja eräs tuttukin sattui olemaan samoissa pääsykokeissa! Keskusteltiin jumalasta ja hiukan ehkä järkytyin ev.lut.kristillistä näkökulmaa, sillä jotenkin en ole tottunut sen voimakkaaseen läsnäoloon paitsi lestadiolaiskaverini kohdalla. Pitää ottaa sekin avoimesti vastaan.
Kotiin pyöräiltyäni lähdin lähes samantein kirpparipöytääni katsomaan, mistä ei tunnu tavaraa olevan kadonnut ensinkään. Ja tästäpä tulikin mieleeni, olisiko joku halukas vastaanottamaan jonkunlaista tavaraa tai vaatetta tai huiveja? Sillä annan nuo kaikki pois, hintaa en niistä tuon kirpparin jälkeen enää pyydä. Yritän muistaa pistää vielä tuonne toiseen paikkaan ilmoituksen!
Ja näsijärvi sädehti! Se lainehti ja vyöryi, liplatteli ja kohisi rantaa vasten, istuin ja katselin sinisen eri sävyjä ja mietiskelin. Pidän siitä järvestä, mutta se saa minut kaipaamaan meren rannalle. Ehkä joskus vielä.
Kerrassaan ihana päivä!
Ja kun äsken kuorin omenan niin että siitä tuli vain yksi pitkä kuorenpalanen, toivoin taas saman toivomuksen..
