En tiedä onko tilanne jotenkin muuttunut vai onko muutos vain asenteessani mutta joka tapauksessa olen positiivisempi kuin pitkään aikaan
Nimittäin viimeksi kun avasin tämän keskustelun, ajattelin vain, etten voi nähdä elämäntilanteessani mitään hauskaa. Kuitenkin eilen minulla oli todella hauskaa ja nimenomaan siksi, että käänsin negatiiviset patoutumat huumoriksi. Kun kaikki kolme ruohonleikkuria olivat rikki, nurmikko näytti enemmän heinäpellolta kuin nurmikolta ja tunsimme niskassamme lähipiirin "kyllä se täytyis leikata" -huohotuksen aloimme suunnitella erilaisia ruohonleikkausmenetelmiä. Löysimme ruosteisen minikokoisen viikatteen, jolla niittäminen oli enemmän nurmikon hieromista, koska terä oli niin tylsä, että vain lakosi nurmikon katkaisemisen sijaan ja sitten löysimme oksasakset enkä ole ikinä nauranut niin paljon kun silloin kun veli alkoi leikata nurmikkoa saksilla!
Nyt jos mieleeni uhkaa nousta jotain uhkakuvia siitä, miten huonosti kaikki on, muistelen vain nurmikon hieromista ja sitä, kun vuorotellen kyykimme pylly pystyssä leikkaamassa nurmikkoa SAKSILLA (ja kyse ei ole mistään rivitalon pikkupihasta, vaan leikkurillakin pihaa saa ajella toista tuntia) ja ikuinen optimismi on taattu. Kiitos maailma tästä onnesta
