Random Acts of Kindness // yllätyshyvyys - 1

Itse olen aina jättänyt pullonpalautuskuitin siihen johonkin palautusautomaatin luokse. En ole varmaankaan ikinä lunastanut panttia itse.

Yleinen, luultavasti kaikille tuttu tapa on jättää jonotuslappu siihen automaatin luokse, jos kyllästyy jonottamaan ja lähtee kesken kaiken pois.

Hieman JB:n kaltainen idea on bookcrossingissa. Jätetään kirja paikkaan x, kirjoitetaan paikka nettiin ja seuraava käy noukkimassa&lukemassa kirjan. Tämän jälkeen seuraava kirjoittaa nettiin vaikkapa arvostelun tai oman mielipiteensä kirjasta, tai vain ilmoituksen että on sen lukenut, ja  pistää kirjan kiertoon seuraavaan paikkaan jonka taas ilmoittaa muille netissä. Lisätietoa löytyy tuolta: http://www.bookcrossing.com/

Kyllä, olen myös huomannut saman että toisinaan on vaikea löytää paikkoja ilahduttaa toisia. Tämä ei ole varsinaisesti anonyymiä ilahduttamista, mutta vaikkapa ystävällinen hymy kaupan tiskin takaa voi tuntua todella ilahduttavalta. Voi jakaa hymyään ja yatävällisyyttään kun se on mahdollista, sillä voi ilahduttaa monia aivan odottamatta. Toisinaan taas voi kiittää asioista joita toiset tekevät. Kiitin satunnaista roskienkerääjää puistobileissä ja kerroin kuinka hienoa ja arvokasta työtä viisaudenhampaani irtirepineet hammaslääkärit tekevät. Uskon että se tuntui heistä mukavalta. "Oikeasti" anonyymi ilahduttaminen on monesti omalla kohdallani sitä, että vaikkapa nostan kaatuneen pyörän pystyyn jos se on oman pyöräni lähettyvillä.

Kauppakassien kantoapu

Ooh, samasta asiasta monesti haaveilen mutten tohdi mennä koskaan kysymään... Ajattelen aina että toinen luulisi kuitenkin että minulla on jokin taka-ajatus ja epäilisi.

Mä kans en vaan uskalla lähestyä ihmisiä. Olisi tosi rankkaa, jos yrittäisin ottaa yhteyttä ja mut sitten torjuttais. Lisäksi mulla on joku fiksaatio, että jos menen auttamaan se tarkoittaa, että toinen ei pärjää, ja se on noloa sille toiselle tms.

Ovia kyllä aina pidän auki kaikille ja jos joku on menossa julkisen liikennevälineen kyytiin pidän ovia auki jos meinaa muuten jäädä kyydistä.

Autoin ystävää menemään paikkaan, joka häntä pelotti ja opetin ihmisiä tekemään rautalankasormuksia keskiviikkona Tuli hyvä mieli varmaan kaikille.

Tänään käppäilin lievästi kipeänä ja tokkuraisena heti herättyä ilman piristäviä kauppaan, koska kello oli jo sen verran että piti saada protskua ja verensokeria elimistöön. Halusin tehdä parannuksen päivän ruokavalioon ja muuttaa spagettijauhekalkkunan tortillakalkkunaksi. No, kylmäkaapilla en ensin löytänyt creme freshiä joten jouduin kysymään sitä kassalta. Kassa ystävällisesti haki minulle creme freshin kylmäkaapista kohdasta johon silmäni eivät tarkentuneet. Tämän jällkeen sirukorttini ei toiminut lukijassa, aloin tulla jo hämmentyneeksi. Kun lähdin kassalta meinasin unohtaa starbucks fairtrade kahvini kortinlukijan taakse, mutta skarppasin ja huomasin sen. Jäin ulos pohtimaan sitten että hitsit, tulikohan tacokastike kassalta, kaivelin siinä sitten muutaman minuutin reppuani tortilla chipsien alta epämääräisesti, kunnes ystävällinen kassaneiti toi tacokastikkeeni kaupan ulkopuolelle.

wau, toi on jushka aika hyvä. Tuol ulkona ku kävelee nii on syksysin aika melankolinen fiilis, varsinki jos lähtee liikkeelle silleen että aurinko on just laskemassa. Sit jos tollane lappunen tulis vastaan niin ois aika <3

Tänään tuli vastaan joku poor edward kaupassa, joka lastas mätöt hihnalle eikä sillä ollu varaa maksaa ostoksia. Niin kelasin kotimatkalla et jätän siwan ilmotustaululle pari arpaa mitkä oon saanu sielt. jotain "tällä kupongilla saat ostoksista 10% alennusta ostoksista" ku niitä on pari. Opiskelijalle se voi olla sellane hyvyys et saa jo pari nuudelia lisää. ^.^