No ei tietenkään tarkoita välttämättä holtitonta menoa. 
Mut kun toisia ei omista, eihän kukaan oo toiselleen tilivelvollinen, vai onko? Tavallaanhan sitä harrastaa seksiä kumppaniensa kaikkien kumppanien kanssa yleensäkin. Siis tautiriskin kannalta. Moni kantaa tietämättään oireetonta tautia..
Ei toista tarvitse omistaa kohdellakseen tätä kunnioittavasti ja luottamuksella. "Tilivelvollisuus" on niin kamala sana, etten sitä toivo käytettävän edes kahden ihmisen parisuhteista. Se kuulostaa siltä, että päivän päätteeksi paljastetaan tehdyt virheet ja lasketaan, kannattaako enää jatkaa. Kauheeta.
Mun mielestä tämä "tilivelvollisuus" kumpuaa ihan omista haluista olla hyvä kumppani toiselle. Polysuhteessa se tarkoittaa sitä, että jos joku osapuoli käy panemassa ilman ehkäisyä, hän kertoo siitä eikä tartuta muita, ennen kuin puhtaus on varmistettu.
Joku voi olla onnettomasti ihastunut/rakastunut. Mä tunsin tämmösen ihmisen ja hänen kumppaninsa mielestä kyseessä oli avoin suhde. Tarpeet ja toiveet ei kohdanneet ja tää onneton särki sydämensä toivoessaan joskus olevansa se ainoa rakastettu.. Miten polysuhteissa otetaan kaikkien toiveet ja tarpeet huomioon? Mun on helpompi nähdä kumpaakin tyydyttävänä esim p*nokaveruus, jos kumpikaan ei oo toisiinsa eikä kehenkään muuhunkaan palavasti rakastunut..
Tossa tilanteessahan kyse oli siitä, että tilanne ei ollut kaikille selvillä. Ei kai mikään parisuhde toimi, jos toinen ajattelee sen olevan kesäromanssi ja toinen suunnittelee talvihäitä ja eläkepäiviä Espanjassa. Ei siis todellakaan ole mikään polysuhteiden ongelma, vaikka tossa tilanteessa eroava tekijä olikin toisen sitoutumishaluttomuus.
Minä en näe panokaveruudessa ja polyamoriassa paljonkaan yhteistä. Polysuhteessa kyse on rakkaudesta ja panokaveruudessa seksistä. Vähän sama kun sanoisit että mitä järkeä seurustella, kun voi hakea yökerhosta joka lauantai uuden panokaverin.
Mut vaikeeta. Mikä sopii yhdelle ei sovi toiselle. 
lisäys. Ymmärrän, että ehkä on helpompaa olla se, jolla on useampi kumppani kuin yksi niistä useista kenties toivoen saavuttavansa ainoan rakastetun aseman.. Miten tällaiset ristiriidat sit ihmiset hoitaa polysuhteissa? Yhdessäkö sovitaan vai yksi vaan päättää, että haluan toisenkin/useamman rakkaan/seksikumppanin? Entä riidat, esiintyykö vallankäyttöä, kun tulee riita, lähteekö silloin toisen rakkaan luo? Mua jotenkin askarruttaa ihmissuhteet, kun itellä on ollu kaikenlaista ja tuntuu, että joskus on vaikeeta selvitä yhestäkään rakastetusta.. 
Niinhän se on. Mua vaan häiritsee se, että monet haluaa nähdä kaikki mahdolliset parisuhdeongelmat polysuhteissa, vaikka loppujen lopuksi elämä voi olla hyvinkin samanlaista kuin muunlaisissa suhteissa.
Toistan itseäni, mutta luottamus, keskustelu ja rakkaus on avain kaikkeen. Ei tietenkään yksi päätä ja ole kuningas, joka valtaistuimeltaan hallitsee haaremiaan. Ihan kauhea ajatus. Eikä riitoja tietenkään ratkaista karkaamalla kolmannen osapuolen luo. Sehän olisi maailman lapsellisin käyttäytymismalli. Riidat selvitetään ja mielen päällä olevat asiat puhutaan.
