Vko. 29
Ma: ~15 / ~15 min. (Unohtui katsoa tarkat ajat, mutta molemmat n. 15 min)
Ti: 16 / 17 min.
Ke: 17 / 12 min.
To: 14 / ~12 min.
Pe: 0 / ~15 min. Aamulla lievä krapula. (Kävin edeltävänä iltana parilla, mutta meditoin ennen sitä)
La: 12 / 19 min. Iltameditaationa tein yhden Bashar-kanavoinnin lopussa olleen holotope-meditaation. Ohjattu meditaatio, jonka aikana katsottiin eri valoissa välkkyvää fraktaalikuviota. Oli hyvä kokemus.
Su: 16 / 0 min. Illalla muut tekemiset meni meditaation edelle.
---
Yht. 3 h
Ei ole tullut kirjoiteltua aiheesta, mutta tälle viikolle voisin laittaa jotain mietteitä.
Tässä vaiheessa, kun on meditoinut monta vuotta, niin tapahtuu aika lailla ne samat asiat joka kerta. Kun tarkoituksena on "olla havainnoivana tietoisuutena", niin kyseessä on itse asiassa aika yksinkertainen asia. Ei tapahdu vaikutelmaa "henkisellä tiellä etenemisestä" tai valaistumisen lähestymisestä. Täytyy vain ylläpitää kykyä päästä "havainnoivan tietoisuuden tilaan", ja siihen auttaa päivittäinen meditaatio.
Meditaatiotekniikastani ja meditaation tasoista olen kirjoittanut ensimmäiselle sivulle. Tekniikka on pysynyt lähes samana, ainoastaan pieniä muutoksia.
Pari vuotta (2013-2015) työstin "huikeaa olemassaolon tunnetta". Koin hyvin kokonaisvaltaisesti olevani olemassa ja se tuntui huikealta. Nyt olen jokseenkin tottunut tuohon tilaan/tunteeseen, joten kokemukset ei ole enää niin voimakkaita.

On kuitenkin muutama asia, joita tällä hetkellä meditaatioon liittyen työstän:
- enemmän mielen hiljentämistä ja asioiden ajattelusta luopumista (tärkeät asiat kyllä muistuvat mieleen myöhemmin)
- enemmän ajatusten hallintaa (meditaation aikana se tarkoittaa lähinnä lempeää ajatusten ohjailua)
Jotkut saattavat yhdistää ajatuksettoman tilan valaistumiskokemukseen, mutta kyseessä on mielestäni enemmänkin ohimenevä valaistumiseen liittyvä huippukokemus. Mieli luo ajatuksia samaan tapaan kuin esim. pallea hengittää tai sydän sykkii. Ajatukset ovat vain pieni osa ihmisen tietoisuudesta/tietoisuudessa, ja valaistuminen on syvemmällä tietoisuudessa tapahtuva asia, joten valaistuneessa tilassa voi aivan hyvin ajatella. (Valaistuneessa tilassa ajattelu kuitenkin on luonteeltaan aika erilaista kuin valaistumattomassa tilassa).
Monet valaistuneet saattavat hengailla aika ajatuksettomissa tiloissa, mutta itse tykkään ajatella niitä näitä pitkin päivää. Teen sen tietysti fyysiseen kehoon ankkuroituneena ja nykyhetkessä pysyen ja tiedostan, että ajatukset ovat virtuaalisia ("vain ajatuksia"), eivät niin todellisia. (Mutta toki minulla on ajatuksettomammat "zen-hetkeni" myös

)
Tässä kuussa minulla tulee täyteen 7 vuotta (jokseenkin) säännöllistä meditaatiota, ja 4 v 3 kk (lähes) päivittäistä.

2010-2011 oli n. vuoden tauko, "ei kannattanut". Mindfulnessia olen tehnyt myös kohta 7 vuoden ajan, vaihtelevalla intensiteetillä ja oli tosiaan tuo vuoden tauko. Mindfulnessia teen "lähes koko ajan", mutta se on nykyisin aika sellaista kevyttä ja tapahtuu kaiken muun ohessa.
Vielä statseihin liittyen, "miksi meditoin niin lyhyesti":
- Kun pääsee syvään meditaatioon muutamassa minuutissa, niin harjoitukseen ei tarvitse käyttää niin paljoa aikaa
- Meditaatio on voimallinen mieleen vaikuttava tekniikka, joten kohtuus ja terve varovaisuus siinäkin

- Saan tuosta määrästä riittävät terveys-/hyvinvointivaikutukset (parempi keskittymiskyky, ajatusten hallinta, lisääntynyt kyky käsitellä tunteita, mielenrauha ja lievät ekstaasitilat jne)
- Minun tapauksessani meditaation teho ei liity yksittäisten kertojen pituuteen vaan niiden säännöllisyyteen (aamuin/illoin)