Meitä voidaan provosoida vaikka kuinka, mutta on oikeesti meidän itsemme päätettävissä se provoisoidummeko vai emme. Kyse on oman mielen kontrollista. Siis tietoisena olemisesta. Meditaation ja mindfulnessin avulla voi harjoitella tätä. Tosin provosoitumattomuus kinkkisissä tilanteissa on meistä valtaosalle helpommin sanottu kuin tehty, mutta kuitenkin mahdollista pitkäjänteisen meditaation avulla.
Kyse on varmaan pitkälti sen oivaltamisesta, että sinä et ole yhtä kuin sinun mielesi ja tunteesi, vaan olet tarkkailija niiden taustalla. Tietoisuus on ikään kuin taivas, joka Sinä olet ja ajatukset ovat pilviä, sade- ja lumikuuroja jotka lipuvat pitkin taivasta, niitä tulee ja menee. Ajatuksia ja tunteita siis tulee ja menee pilvien, sade- ja lumikuurojen lailla. Mutta Sinä olet taivas ja vain katselet niiden kulkua. Pysyt rauhallisena ja vakaana, sinun ei tarvitse reagoida niihin. Elämä muuttuu varmasti huomattavasti helpommaksi, kun oma läsnäolo syventyy niin paljon, että pystyy yhä enevissä määrin olemaan tarkkailija reaktiivisen mielen sijaan, eli ei tarvitse samaistua omiin ajatuksiin ja tunteisiin vaan voi nähdä tietoisuuden valossa niiden lävitse. Eikä tarvitse olla niiden vietävissä ja toimia niiden pohjalta, jolloin toimintakin on aina viisaampaa. Ja mieli selkeytyy! Näkee kaiken oman mielen höpöhöpö juttujen lävitse paremmin ja niille voi vaan nauraa, että mites tämänkin asian voin nähdä näin vaikeasti ja miten itse (oma mieleni) luo suurimman osan kärsimyksistäni, joka ei ole edes aitoa, vaan turhaa/epätodellista mielen murehdintaa tulevaisuudesta ja menneestä.
Tätä asiaa ollaa mielestäni käyty tosi hyvin läpi yhdessä tietoista läsnäoloa käsittelevässä kirjassa: "Tässä ja nyt - Yksinkertaisia harjoituksia arkipäivän ongelmiin". Kirjan on kirjoittanut Ronald D. Siegel niminen henkilö. Tuo kirja on tosi selkeä, älykäs ja kattava mielestäni. Siinä paneudutaan kunnolla ihmismielen kiemuroihin kaikessa yksinkertaisuudessaan.
Voisin kuvitella, et jooga myös auttaisi väkivaltaisesta käyttäytymisestä/impulssikontrollin puutteesta kärsiviä ihmisiä, koska joogassa opitaan rentouttamaan omaa kehoa, oma keho tulee tutuksi ja siitä ollaan tietoisempia, kehon jännityksistä ja hengityksen kulusta. Näin pystyt tulemaan tietoiseksi niistä fyysisistä reagtioista joita sinulle tulee kilahtaessasi, etkä siten ole niin helposti niiden vietävissä, kun alat oppia rentouttamaan ja hallitsemaan kehoasi, sekä hengitystäsi. Hengityksen avulla voit kontroloida helposti myös mieltäsi. Kun huomaat suuttuvasi, alat keskittyä hengitykseesi ja tietoisesti alat rauhoittamaan ja pidentämään hengitystäsi. Pranayama eli hengitysharjoituksia tulet myös oppimaan joogassa. Joogassa mieli ja keho yhdistetään hengityksen avulla, joten pranayama harjoitukset on yksi keskeisin osa joogaa. Kun joogaa harjoittaa säännöllisesti, mielellään päivittäin (jolloin siitä saa revittyä parhaat edut irti) alkaa näitä juttuja oppimaan ihan itsekin, näin ainakin minulle on käynyt. Olen itseoppinut joogan parissa paljon, tosin ennen siirtymistäni itsenäiseen joogaan, kävin jonkin aikaa (muutamia vuosia) ohjatussa joogassa, jotta sain muodostettua selkeän kuvan siitä mitä jooga on, täten minun oli helppoa tehdä joogaa myöhemmin itsekseni kotona.