Musiikki on kehittynyt erikoisiin suuntiin. Monet nykyisistä tyyleistä muistuttavat enemmän äänisuunnittelua kuin säveltämistä. Pelataan enemmän erilaisilla jännillä saundeilla ja äänillä kuin hyvällä kontrapunktilla ja kappalerakenteella. En sano, että se olisi huono asia. Vaikka esimerkiksi nuo yllä olevat biisit ovat sävellyksinä täysin olemattomia, niin ne ovat jotenkin muuten kuitenkin tosi hyviä. 
Aivan totta! Tällaisissa "äänisuunnittelu"-kappaleissa ehkä viehättää soundi ja fiilistely. Tosin, vaikka esim. Bachin preludit ovat sävellyksinä merstariteoksia, eivät niistä kaikki kuulosta mielenkiintoisilta tai sellaisilta, mitä jaksaisi kuunnella pidempään. Ja sama juttu esim. jossain house-tyylin biiseissä: ei niitäkään jaksa kuunnella, jos vaikuttaa siltä että tekijällä ei ole ollut ideaa kappaleesta sitä tehdessään.
Väittäisin siis että sekä varsinainen sävellystyö ja soundeilla leikittely ovat kaikenlaisessa musiikissa läsnä, mutta eri tyyleissä niille annetaan erilainen painoarvo? Toisessa tyylissä tärkeämpää on muotorakenne tms. ja toisessa taas soundi ja fiilis.
