Climax Blues Band:
Gold Plated (1976). Nimestä huolimatta kyseessä ei ole bluesbändi, vaan rhythm & blues -vaikutteinen pop-rockbändi (tai päinvastoin).
Minun täytyy tunnustaa, että olen aivan höpsähtänyt 70-lukuun ja nimenomaan ns. uutta aaltoa (new wave) edeltävään aikakauteen. Musiikki oli silloin jotenkin hirvittävän paljon myöhempiä vaiheita aidompi ja yksinkertaisempi juttu. Toki stadioneilla konsertoivia megabändejä oli jo, mutta ilmiö ei vielä määrittänyt koko kenttää. Kaupallisuutta oli paljonkin, mutta esiin pääsi niin paljon muutakin. Nykyiset musiikinharrastajat osaavat luokitella ko. ajan musiikin lukuisiin genreihin, mutta käytännössä genrejä ei tuona aikana ollut välillä juuri lainkaan. Levyarvioissa ei monesti tarvinnut mainita genreä sanallakaan – riitti, kun kuvaili biisien tunnelmia, bändin soittoa ym. Ja mikä parasta, tunnelma tuon ajan levyillä on usein aika rentoutunut ja mukava. Tässä kuitenkin hieman funkympi näyte:
