Ammattisi? - 4

Työtön, kunnes yhteiskunta muuttuu sellaiseksi että mielekäs työ on mahdollista eikä rahaa tarvitse enää käyttää. Oravanpyörän pyörittämiseen en tule osallistumaan vaikka millä uhkailtaisiin.
Jos saisin vapaasti valita niin viljelisin maata, hoitaisin vuohia ja väkertäisin kaikenlaisia kierrätyskäsitöitä.

[edit] Lisättäköön, että olen kyllä osallistunut työmarkkinoille suurimman osan aikuisiästäni. En kuitenkaan suostu tuntemaan häpeää sen vuoksi että olen näin toiminut, sillä se on opettanut näkemään senkin puolen maailmasta ja antanut ymmärrystä jota ehkä ei muuten olisi tullut. Töitä olen tehnyt aikalailla laidasta laitaan, siivoojasta toimistoapulaiseen ja amnestyn feissarista päiväkotiharjoittelijaan. Olen jopa myynyt lehtiä puhelimessa. Enää koskaan en kuitenkaan halua tehdä mitään mikä ei ole suoraan hyödyksi yhteisölle, ja mielummin tekisin ns. vapaaehtoistyötä kuin palkallista.

Tuo oravanpyörä-juttu... Kukaan ei ole varsinaisesti minulle siihen antanut mitään järkeenkäypiä perusteluita. Kovin olisi mukavaa jos joku tämän vaivaituisi tekemään!

Perusteluja puolesta vai vastaan?

Omat perusteluni sille miksen halua osallistua: tämä meidän yhteiskuntamme on hyvin kapean rikkaan eliitin etujen mukainen. Tämä ei palvele enemmistön hyvinvointia. Tätä ei ole rakennettu ajatellen sitä miten mahdollisimman monella olisi mahdollisimman hyvä olla ja mahdollisimman moni saisi toteuttaa itseään niinkuin itse tuntee hyväksi. Haluan palvella ihmiskuntaa, en pienenpientä itsekästä osaa siitä. En voi sietää rahaa; inhoan sen käyttöä niin syvästi että mielummin annan ilmaiseksi kuin myyn jos jostakin olen luopumassa. Luotan siihen että laittamalla hyvää eteenpäin saan sitä joskus takaisinkin. Vaikka jäisin tappiolle materiaalisesti, voisin tuntea oloni hyväksi kun tietäisin auttaneeni jotakuta antamalla hänelle jotakin tarpeeseen. Mikäli jokainen toimisi samoin, emme tarvitsisi rahaa yhtään mihinkään.

Kelpaako?

En pidä rahasta vaan ihanne maailmassani sellaiset hyödykkeet joita ei itse voi viljellä, kasvattaa tai muuten tuottaa voisi vaihtaa naapurin kanssa johonkin jota hän ei itse kykene tuottamaan.

Tämä on hyvä pointti joka jää monelta huomaamatta: raha ei välttämättä ole teknologian edellytys vaikka liittyykin sen kehitykseen nykyisessä yhteiskunnassa.

Siinä olen kuitenkin Miffyn kanssa eri mieltä että yhteiskuntamme olisi kapean rikkaan eliitin mukainen. Uskon että jokainen ihminen päättää itse miten elämänsä elää ja kuinka laadukasta elämä on. Joku arvostaa rahaa ja sen tuomaa turvaa, joku taas rauhaa ja hitaampaa elämäntyyliä. En usko siihen että vain joillekin on annettu mahdollisuus elämässä onnistumisessa. Eri ihmisillä on eri polut jotka tulee kulkea jos haluaa samaan pisteeseen, mutta itsehän sen päättää mikä on tärkeää ja vaivan arvoista, vai mitä?

Minä haluaisin asua ekokylässä ja viljellä maata. Mitään käytännön mahdollisuutta tähän ei ole. Jos haluan ostaa maata, minun on käytettävä vuosia ja taas vuosia johonkin aivan turhanpäiväiseen puuhasteluun josta annetaan korvaukseksi pelinappuloita joita myös rahaksi kutsutaan. Sittenkään en omistaisi itse sitä maata jota asutan vaan tämän yhteiskunnan lukemattomat lakipykälät antavat sille mahdollisuuden viedä maat minulta koska tahansa, jos jollakin tekosyyllä niitä muualle tarvitaan. Joka tapauksessa pääsisin parhaimmillaankin tavoitteeseeni vasta kun olisin käyttänyt hukkaan suurimman osan ainutkertaisesta elämästäni.

Olisikin vaan niin että jokainen voisi itse valita miten elää... Eikai tässä kenelläkään silloin olisi valittamista.

Kuka määrää mitä ihmiskunta haluaa?

Jokainen itse omalla kohdallaan. Jokaiselle pitäisi pyrkiä turvaamaan mahdollisuudet elää kuten haluaa. Nykyisin täällä läntisessä yhteiskunnassa tehdään melkeinpä juuri päinvastoin; yritetään saada joka ikinen tavalla tai toisella sidottua tähän hullunmyllyyn missä "työ" tarkoittaa mitä tahansa hölynpölytouhua josta maksetaan korvausta - turkiseläinten kiduttamisesta tarpeettomien rojujen markkinointiin.

Oli rahaa maailmassa tai ei, jos ihminen haluaa omistaa jotain, täytyy myös antaa jotain. Vaikka mitään lakeja ja ylempiä arvovaltoja ei olisi maailmassa, olisi silti olemassa tietyt normit joita ihmisen tulee noudattaa. Ei kai kukaan luontoa ja elämää rakasta ihminen edes voisi mennä ja ottaa jotain ajattelematta sitä keneltä se on pois tai miten voisi korvata ottamansa asian jollain.

Luonnollisesti jokainen antaa vastineeksi siitä että saa, ja ihannetilanteessa jokainen saisi tarvitsemansa "ilmaiseksi" sekä antaisi oman työpanoksensa jotta jokainen voi jatkossakin saada tarvitsemansa. Raha oikeastaan vain hämärtää tätä prosessia.

Tästä on kyllä mainittava sen verran että en usko kenenkään työnantajan vetävän hatusta töitä tyyliin; Annanpa rahaa tuolle heppulille siitä että hän tekee jotain joka ei hyödytä ketään. Kaikelle mitä tehdään, on kysyntää, ei sitä muuten tehtäisi. Se onko tehtävä asia sitten eettistä tai hyväksyttävää jonkun mielestä, on sitten eri asia. Valitettavasti suuri osa ihmisistä ei jaksa/halua ajatella eläinten hyvinvointia tai sitä miten tekonsa vaikuttavat maapallolla.

Kysyntää on myös sellaisille asioille joille ei oikeastaan ole tarvetta, ja on huomattava että suuri osa nykyisin tehdystä "työstä" on vain tämän nykyisenkaltaisen yhteiskunnan pyörittämistä. Se ei ole produktiivista. Tätä ajan takaa.

Toisaalta: jos jotakin oikein paljon haluaa, sen eteen on myös uhrattava jotakin. Ja jos sitten saavuttaa tavoitteensa, vaikka se veisi monia vuosia, olisiko se silloin hukkaan heitettyä aikaa? Mihin elämä sitten pitäisi käyttää - odottamiseenko? Ja kannattaako unelmastaan luopua vain siksi, että pelkää yhteiskunnan kuitenkin varastavan sen lain nojalla?

En ole valmis uhraamaan elämääni siihen että *saatan* joskus saada riittävästi rahaa kokoon. Sitä paitsi - olisinko valmis edesauttamaan sellaisen maailman luomista jota en halua? Enpä usko. Kun valintana on edistää rahaan, kilpailuun ja yliaktiiviseen kaupankäyntiin perustuvaa yhteiskuntaa TAI odottaa toisenlaista mahdollisuutta toteuttaen unelmiaan niissä rajoissa kuin se on mahdollista, valitsen jälkimmäisen.

Ekoviljelyä voi myös harjoittaa pienemmässäkin mittakaavassa, kukin omien edellytystensä mukaan. Esimerkiksi Tampereella aloiteltiin viime kesänä ensimmäistä kertaa joutomaiden hyötykäyttöä. Sellaiseen toimintaan on aivan varmasti jokainen tervetullut, ja jos sellaista ei omalla paikkakunnalla ole, voi kuka tahansa toimia hankkeen alullepanijana.

Tämä on totta. Se ei kuitenkaan *korvaa* omavaraisia ekoyhteisöjä.

Täydellinen vapaus edellyttää myös täydellistä vastuuta. Käytännössä sellainen tarkoittaisi asettumista kaikkien yhteisöjen ulkopuolelle. Kai sellainenkin olisi mahdollista, joskin erittäin vaikeasti toteutettavissa. Mutta silloin taas herää vääjäämättä kysymys: kenen tai minkä pitäisi tuo mahdollisuus turvata? Yhteiskunnanko?

En ymmärrä miksi täydellinen vastuu tarkottaisi yhteisöjen ulkopuolelle asettumista. Yhteiskunnan tulisi muuttua sellaiseksi, että joka ikinen on vastuussa sen pyörittämisestä. Muistathan ettei "yhteiskunta" tarkoita väistämättä tällaista kapitalistista rahayhteiskuntaa. Yhteiskunta on lopulta yhtä kuin sen jäsenet, joten sen pitäisi turvata jokaiselle mahdollisuudet eikä pakottaa irtaantumaan siitä täydellisesti ennen kuin on mahdollista toimia järkevästi.

Kenenkään ei ole pakko tehdä töitä, mutta suurin osa ihmisistä tekee kuitenkin palkkatyötä omasta halustaan. Tokihan siinäkin joudutaan tekemään valintoja: sitoutuminen vakituiseen työhön ja asuntolainaan merkitsee sitä, että monista mielenkiintoisista asioista pitää myös luopua.

Tämäkin johtuu vain siitä, että olemme itse sitoneet itsemme tähän rahan ja kapitalismin järjestelmään. Palkkatyötä tehdään koska se on monelle ainut vaihtoehto saavuttaa haluamansa materiaalinen elintaso. Vakituiseen työhön ja asuntolainaan sitoutuminen taas kuuluu tähän järjestelmään jota ainakin itse haluan muuttaa enkä tukea.

En kuitenkaan olisi valmis luopumaan työstäni, josta pidän kovin, vaikka joku voisi sitä hölynpölynä pitääkin - sen tulosta kun ei voi mitata suoranaisesti rahassa.

Se mitä nimitän "hölynpölyksi" on lähinnä kuvitelma siitä että duuni X olisi *itsessään* välttämätön vaikka se ainoastaan tukee nykyisenkaltaista järjestelmää eikä itsessään tuota yhtään mitään. Esimerkiksi pankkitoiminta on seurausta siitä että kaikki työnteko ja toiminta on sidottu rahaan, ja jos raha poistuisi, pankkejakaan ei tarvittaisi. On osattava erottaa työ joka suoraan edistää haluttua tavoitetta ja sitä välillisesti tukevat toimenpiteet.

Itseäni olen pitänyt hirvittävän ehdottomana ihmisenä, ja nyt on sitten kiva lukea Miffyn juttuja, kun tulee ahaa-elämys 1) etten olekaan ainoa ja 2) on vielä minuakin ehdottomampia ihmisiä.

Hm, hassua. Itse pidän itseäni vain käytännöllisenä. Otan huomioon omat tarpeeni ja kieltäydyn vahingoittamasta enää itseäni ihanteiden vuoksi. Siksi en mene tekemään töitä systeemissä joka vaatii väistämättä hirvittävän kasan kaikkea muuta stressinaiheuttajaa kuin se itse työ; kaikenmaailman sitovat työsopimukset ja muu byrokratia... Mielummin teen vaikka aamusta iltaan ilmaista duunia niska limassa kunhan ei tarvitse ahdistella itseään sillä turhuudella mikä on mun keskittymiskyvylle liikaa. Ehdoton olen vain siinä etten suostu tekemään sitä mihin omatunto pistää vastaan, koska siitä tulee niin masentunut olo.

Minä haluaisin asua ekokylässä ja viljellä maata. Mitään käytännön mahdollisuutta tähän ei ole. Jos haluan ostaa maata, minun on käytettävä vuosia ja taas vuosia johonkin aivan turhanpäiväiseen puuhasteluun josta annetaan korvaukseksi pelinappuloita joita myös rahaksi kutsutaan. Sittenkään en omistaisi itse sitä maata jota asutan vaan

Eihän ekokylässä asuminen ja maan viljely välttämättä edellytä maan ostamista. Vähintään kokeilemaan pääsee usein sillä periaatteella että auttaa maatilan töissä ruokaa ja majoitusta vastaan. Esim. WWOOF-organisaation (http://www.wwoof.org/) kautta voi löytää paikkoja.

Osa ekokylistä ja -yhteisöistä toivottaa tervetulleeksi myös pitempiaikaiset asukit joko pelkkää työpanosta tai pientä vuokraa vastaan. Jotkut yhteisöt toimivat kokonaisuudessaan vuokrausperiaatteella, eli vuokraavat maansa ja rakennuksensa esim. kunnalta tai joltain yksityishenkilöltä, jakaen kustannukset yhteisön jäsenten kesken. Toki vuokran maksuunkin tarvitaan rahaa, mutta todennäköisesti keskimäärin vähemmän kuin kaupungissa.

Mm. Rihmaston (http://rihmasto.fi/) kautta voi etsiä ekokyliä ja niissä asuvia ihmisiä.