No tän foorumin porukkaa ainakin tuntuu usein yhdistävän kyvyttömyys / haluttomuus käsitellä terveesti vihantunteita, joka johtaa siihen että jengi on sellasia vitun passiivis-aggressiivisia hyssyttelijöitä. Kunhan muistetaan jättää sanomatta ja puhumatta kun ei hyväksytä jotakin, ja tullaan porukalla tuhisemaan sitten ku joku sannoo ettei hyväksy jottain asiaa. Poikkeuksena tosin esim. lihansyönti, natsit, sellasista jutuista saahaan kyllä osoittaa tuomitsevuutta mutta sekin siksi koska sitä sitten tuomitaan porukalla niin se on jotenki hyväksyttävämpää ku se että tuomitsee yksinään yhtään mitään.
Mää monesti epäilen usean hipin kohalla että onko ne kuinka epätasapainoisia ja vaarallisia ihmisiä, kun monesti vihaan suhtaudutaan niinku se johtais väkivaltaan ja usein vielä äärimmäiseen sellaseen. Ihan hullu peleko vihhaa kohtaan.
No vihantunteiden demonisointi ei ole ainoastaan hippien ongelma. Ainahan joka paikassa selitetään kuinka paha asia viha on ja kuinka ei saisi olla kellekään koskaan vihainen. Pitäisi kääntää toinen poski jne...
Viha on luonnollinen tunne, samoin kuin rakkauskin. Jos alkaa tunteitaan tukahduttaa, niin ei mene hyvin. Ihmisen pitää pystyä käsittelemään tunteitaan eikä vaan kieltää niitä. Ja luulen että monille esim. meditaatio on juuri keino tukahduttaa voimakkaita tunteita. Niin se oli minullekin. Ajattelin aina viime viikkoihin saakka että mun pitää koittaa etsiä jotain ihmeellistä "harmoniaa" ja "mielenrauhaa". Sitten tajusin että se on itsensä kusettamista ja luonnollisten tunteiden kieltämistä.
Ja saan olla vihainen jollekulle ihan niin kauan kuin haluan. Jos joku kohtelee minua kuin roskaa, niin ei minulla ole mitään velvollisuutta olla hänelle hyvä. Voin olla hänelle vihainen eikä siinä ole mitään väärää. Mikään tunne ei ole "väärä" vaikka kaikenlaiset mindfullness ja New Age-tyypit niin selittääkin.
Mutta tietenkin asia on niin että aggressioita ei ole hyvä purkaa suoraan toisiin ihmiseen. Väkivalta on aina huono juttu. Ja eikä liika päänaukominenkaan mihinkään hyvään johda. Toki joskus on ihan okei sanoa "suorat sanat".
Tässä olen myös miettinyt että enpä ole enää kovin "hippi", jos sillä siis tarkoitetaan porukkaa joka täällä foorumilla viihtyy. Syitä:
-En ole kasvissyöjä
-Tuen rahoillani Babylonia tietäen asian
-En ole pasifisti
-Minulla ei ole rastoja
-Pidän New Agea lähestulkoon pelkkänä huijauksena
-En ole buddhalainen enkä meditoi
-En ihaile primitiivisiä yhteisöjä tai luonnonkansoja vaikka heillä jotain fiksuja juttuja onkin
-Pidän enemmän kaupungeista kuin maaseudusta
-En ole (kovin) eläinrakas
-En usko maailman pelastamiseen
Taitaa asia olla niin että "hippeys" oli mulle vain yksi elämänvaihe joka on nyt aika lailla päättynyt.
