Suomalaisia hippejä? - 2

Njuu, no en oo hirveesti seuraillut, mutta kyl sieltä löytyy tyyppei jotka tekee kuitenkin aktiivisesti duunia semmosten pienten parannusten eteen kuitenkin ja puolueen esittely pitää sisällään aika hipit arvot.

Njoo, vihreät on vähän sellainen maailmanparannus®, parempi maailma™ tai kuinkas sen ilmaisisi... He ovat brändänneet sen, että ovat hyviksiä politiikassa, vaikka se puolueen ydin hyväksyy aivan täysin tämän kapitalistisen Babylonin, ja osalla tuntemistani viheraktiiveista on jotenkin fasistisilta kuulostavia näkemyksiä kuten: maaseudun täytyy tyhjentyä, kaupunkirakenteet tiivistää ja lähimetsiä sivutuotteena hävittää jne. Ville Niinistön sosiaalisen median kannanotot ovat monesti aika hyviä, mutta välillä myös tosi hassunkurista kukkahattutäteilyä tyyliin "oi aikoja, oi tapoja!"

Vasemmistoliittolaisissa on jonkin verran hipahtavaa porukkaa, toisaalta niillekin saattaa mennä sosiaalidemokraattinen holhousvaltio-mentaliteetti päälle. Piraateissa on hipahtavaa väkeä, kommareissa on hipahtavaa väkeä, anarkisteissa on hipahtavaa väkeä. Ja tietysti vähän vihreissäkin.

Jos saa jatkaa vähän tämmösen julkisen liikehdinnän hipittämistä, niin Aseistakieltäytyjäliittohan on rauhan ja sanoisin että rakkaudenkin asialla. Tosin kaikki (jos kukaan) aseistakieltäytyjät eivätkä aseistakieltäytyjäliiton jäsenet tai aktiivit näe itseään _hippeinä_.

Ja toisaalta, on asepalveluksen suorittanutta väkeä, jotka taas pitävät itseään hippinä.

Se on se hippeys vähän semmonen tulkinnallinen ja muuttuva juttu.

E.P, sitä vain että vaikka esim. Vihreät toimivat tässä systeemissä, niin parempi että ovat siellä eduskunnassa kuin että eivät olisi.. olkoonkin että aatepohja saattaa olla hiukka väljähtänyt vuosien varrella... Ja myös niin, että miten hippi tahansa onkaan, niin jonkin verran useimmat vuorovaikuttavat tän systeemin, yhteiskunnan, sisällä tai laitamilla, ja mm. artistit myyvät levyjä ja rahaa kulkee jne..
Musta hippien soluttautuminen sinne tänne on hyvä, tai sit voi toki erottaa hipin semmosena omana juttunaan ja todeta että on hyvää että on ihmisiä, jotka vievät mukanaan luontoarvoja, tasa-arvoa ja vapautta instansseihin, jotka eivät sitä suoranaisesti edusta ja ovat näitä arvoja ajatellen jopa päinvastaisia.

Tässä kun taas luen määritellyä, millainen se oikea hippi oikein on? En ole hippi!
Tai tiedän olevani mutta en nykymääritelmän mukainen, vaan muinaisjäänne jonka arvomaailma ei ole nykyaikaa.

Alla Punaisten ja Vihreiden aatteiden, minut tuomitaan ja pannaan vankilaan.
Lanka palaa älä usko haaveisiin, vaikenen ettei räjäh-BOOMMM.....

Ug-piirit ovat toki oma osansa, ite nuoruudessani seurasin lähinnä hiphopin ug-meininkiä, mutta siitä tuli kasvettua sitten siihen että hyviä juttuja voi löytyä ihan maan pinnaltakin ja myös niistä järjestelmistä mitä yhteiskunnassa löytyy.

Minulla päinvastoin: kasvoin ajatellen, että vaihtoehtoiset, indie- ja ug-piirit ovat feikkejä, ihmiset niissä tarrautuvat B-luokan kulttuurintuotteisiin teeskennellen niiden olevan jotenkin aidompia, kun samaan aikaan ihan yleisessä kaikille ihmisille avoimessa valtavirrassa tehdään, tuotetaan ja julkaistaan paljon hyvää, sellaista, mikä soi kaduilla ja puistoissa tahdittaen avoimien ihmisten askelia. Ja kyllä, silloinkin pidin itseäni jo hippinä.

Aika on kuitenkin muuttunut paljon 1990-luvusta, valtavirta ja ruohonjuuritaso liukuneet vuosi vuodelta kauemmas toisistaan muodostaen täysin yhteensopimattoman yhtälön. Samaan aikaan, kun uusi musiikki, elokuva, TV ja lehdet eivät yleisellä tasolla ole kiinnostaneet enää lainkaan ja olen elänyt yhä syvemmin kääntyneenä menneisyyteen, sen ideaaleja sydämessäni kantamaan ja tämän voimalla seikkailemaan myös nykyajan hetteikön läpi, yhtäkkiä on silmiini ja korviini alkanut kantautua melkein salattu Toinen Todellisuus. Se ei ole sillä lailla "salattu" kuin teeskentelevissä hipster-piireissä on ollut tapana; kukaan ei tule mustasukkaiseksi, jos "meidän juttu" leviää "meidän piirien" ulkopuolelle, vaan päinvastoin, siitä unelmoidaan – se vain tiedetään aika mahdottomaksi, kun kaupallinen valtavirta pitää kulttuurin pintarakennetta tiukasti otteessaan. (Vanha sääntö: kun valta alkaa horjua, se tiukentaa otettaan.) Me julkaisemme omia c-kasetteja, CD-R-levyjä, aina välillä joku saa julkaistuksi ihka oikean vinyylilevyn; me väkerrämme pienlehtiä, lyhytproosaa, videoita nettiin, tietysti blogeja ja muuta; me järjestämme vaihtoehtoisia keikkoja, näyttelyjä, performansseja, luentoja, mitä keksimmekin. Eikä meitä ole enää ihan vähän.

Pispalassa niitä punkkareita on, kun siellä on Vastavirta-klubi. Tai no en tiedä nykymenosta kun en ole siellä vähään aikaan käynyt, mutta sama meininki varmaan edelleen... On siellä hippejäkin kyllä.

Hirvitalon liepeillä oli varsin hippiä porukkaa hääräämässä auton ympärillä, jota yritettiin kunnostaa kasvatuslaatikoiden keräämistä varten ja jäi vähän kutina  että kukaan porukasta ei ollut varsinaisesti mekaanikko
Mutta siitäkin on jo aikaa vuosi, kun siellä tuli piipahdettua.

Vastavirta-klubiin en olekaan tainnut törmätä

Hyvä tietää että Suomen hippiverkosto on kuitenkin niinkin laaja ja paikoin tiheä että määrittelyitäkin voidaan tehä ja rajoja ilmiön ympäriltä jakaa,,, mutta toisaalta se must jotenkin on paradoksaalista juuri hippeyden kohdalla. Se toki saattaa johtua omasta mielikuvasta siitä mikä on hippiä, joka on ehkä muodostunut paljolti semmosten jenkki(vaihtoehto)kanavien kautta.