Tänään - 161

Aika näyttää miten käy, minun mielestä ainoa järkevä vaihtoehto on pyrkiä toimimaan esimerkkinä ajaen rauhan asiaa eikä lietsoa väkivaltaa tai epätoivoa mihinkään suuntaan..

Tässä olen samoilla linjoilla.

Minusta romahdus on välttämätöntä uutta aikakautta silmälläpitäen.

Kysymys kuuluukin että mitä tämä romahdus tapahtuessaan pitää sisällään? totaalinen anarkia ja sekasorto jossa ihmiset tappavat toisiaan kyselemättä? zombi-invaasio, jääkausi, ikuinen pimeys vai jopa maailmanloppu?

Ei välttämättä.

En keksi miksei pelkkä rahapolitiikan muutos (kapitalismin aikakauden päättyminen) voisi muuttaa koko tulevaisuutta. Ei sekään demokraattisessa euroopassa tarvitse kuin enemmistön halun muutokseen - maltillisesti tapahtuen pareissa vaaleissa peräkkäin, mutta jopa viikoissa tai päivissä jos vaan ihmiset niin haluavat (vrt. ranskan suuri vallankumous). Romahdus toki jossakin mielessä tämäkin - mutta tässä tapauksessa se vaikuttaisi eniten ökyrikkaisiin "ylimpien kastien ihmisiin", jolloin valtaosa ihmisistä voisi kuitenkin olla jopa mielissään "romahtamisesta". Ja eiköhän nämä entiset ökyrikkaatkin uuteen, tasavertaiseen asemaansa nopeasti tottuisi - jos ei muuta mahdollisuutta ole!

Kysymys kuuluukin että mitä tämä romahdus tapahtuessaan pitää sisällään? totaalinen anarkia ja sekasorto jossa ihmiset tappavat toisiaan kyselemättä? zombi-invaasio, jääkausi, ikuinen pimeys vai jopa maailmanloppu?

Luultavasti riippuu paljon ihmisten tietoisuuden tasosta, osa valitsee kaaoksen ja osa harmonian. En ole varma, mutta näkisin, että tuollaisissa kyläyhteisöissä on jonkinlainen tulevaisuus. Haluaisin uskoa, että kaikki ihmiset olisivat kykeneväisiä siirtymään kiltisti toistensa rakastamiseen ja auttamiseen, mutta eihän se taida niin yksinkertaista olla. Ahneus on myös vakavan luokan sairaus. Jakaminen ja yhteistyö ovat avaimet harmoniseen yhteiseloon, mutta jokaisen tulisi haluta sitä. Tulevaisuus on epävarma, mutta en silti näe syytä huoleen. Ei vaan kannata vaipua epätoivoon. Henkilökohtaisesti uskon siihen, että meitä johdatetaan kyllä oikeille teille.

Avoimen yliopiston opinnot alkoivat viime viikolla! ...
Ja asiasta toiseen... Oon jotenkin tullut siihen tulokseen että tärkeintä on elämässä keskittyä kulloiseenkin hetkeen. Ei pidä murehtia liikaa huomisesta tai tulevasta. Jos tulee 3.maailmansota tai muu katastrofi, niin sitten hitto vie tulkoon! Se on sitten sen ajan murhe. Toki kaikenlainen aktivismi hyvien asioiden puolesta on silti suotavaa! Mutta turha murehtia liikaa. Mikä tapahtuu, tapahtuu ja loppujen lopuksi yksittäisellä ihmisellä ei ole valtaa kuin itseensä. Ja hyvä niin.

Hyvä juttu! Kuulostaa tosiaan siltä, että toimettomuus ei sovi sulle.

Muutama hiutale tuli jo lunta ja lämpötila aika lähellä nollaa. Toivon, että ehdin viikonloppuna vielä istuttaa talvivalkosipulin itusilmut maahan vanhempien luona. Täytyy vielä tutkia ohjeita.. Varsinainen valkosipuli sato tulee syksyllä 2016, jos kaikki onnistuu.

Ihminen on tietysti usein liian kiinni omissa ongelmissaan, ei osaa suhteuttaa niitä muuhun maailmaan. Tietysti, kun ne on lähimpänä itseä ja sielua. Asiat on lopulta kuitenkin niin hyvin.. Olen tuntenut kiitollisuutta elämästä. Joku tekee tälläkin hetkellä kuolemaa jossakin, joku on menettänyt läheisen, joku on halvaantunut onnettomuudessa jne... Mä pystyn liikkumaan ja elämään... Kävelen ja värikkäät lehdet kahisee jaloissa... Mulla oottaa  soijakermalla höystetty kukkakaalikeitto... Mielenkiintoinen kirja on kesken...

Vaikeuksia kokee jokainen. Mulla vaan melankolinen perusluonne saa ne näyttäytymään vuoren kokosina. Eikä missään tule olemaan semmosta paikkaa, ihmistä tai elämää, joka tarjoaisi absoluuttisen onnellisuuden, että ihan koko ajan ois huippua... Ainakaan mun tapauksessa, koska mielenlaatuni on mikä on.

Tänään ajattelin kaipaavani perinteisen sosiaalisen median sijaan foorumia, jolle voisi raapustella jotain elämän pienistä ja isoista iloista, ilman että täytyy hukuttautua maailmantuskaan, jota nuo mainitsemani sosiaaliset mediat ovat täynnä... Sitten muistin pitkästä aikaa tällaisen foorumin olleen joskus, rekisteröidyin tänne ja – päädyin huomaamaan, että ihan samaa maailmantuskaahan tämäkin foorumi on nykyään täynnä.

Tervetuloa tuskaisten pariin;)

Olet kyllä oikeassa, maailmantuska/cabal/archonit/ego/saatana on kietonut lonkeronsa kaikkialle - koska se elää pelosta. On kuitenkin itsestä kiinni, kuinka siihen suhtautuu. Antaako periksi pimeydelle, vai koittaako tehdä asioille jotain.

Mä näen nykyhipin tehtäväksi enemmänkin olla rauhan, rakkauden ja kestävän kehityksen airut. Mutta nykyihmiselle kannattaa puhua sillä kielellä mitä se ymmärtää. 60-luvun hippeilymalli ei juuri johtanut muuhun kuin psykedeelien totaaliseen kriminalisointiin, noin kärjistetysti.



Ja toisaalta, ei millään foorumilla tarvitse lukea sitä  mitä ei huvita.

Maailmantuskaa somessa! Minusta taas tuntuu että somessa kaikki, paitsi eräs väliamerikkalainen yksinhuoltajaäiti levittävät vain autuista ja positiivista kuvaa elämästään ja maailmasta. Nykyään ajattelen paljon mitä kirjoitan, ennen en tehnyt niin. Enimmäkseen olen kirjoittelematta, mutta koska en voi puhua asioista joista olen kiinnostunut lähipiirilleni enkä puhu paljon vieraille ihmisille, koen tarpeekseni lukea ja joskus kirjoitella tällaisessa paikassa, kokeakseni olevani vapaampi.

Olen tosin saanut negatiivista palautetta jo aiemmin.