Jotenkin sairaan surullista lukea et joku itseään hippinä pitävä haluaa töihin. Missä se on se vallottamaton gallialainen kylä. Yhteiskunnan tukipilarit. Damn, perusta ennemmin se anarkistinen vallankumousryhmä ja kuse sen työkkärin päälle.
En mä tee duunia koska pidän siitä tai koska olen Babylonin kanssa samaa mieltä. Itse asun vanhempien luona ja haluan muuttaa omilleni hiljalleen, eikä se ainakaan Helsingissä käy ilman duunipaikkaa. Yhteiskunta pakottaa ihmisen tekemään työtä, yleensä jollekulle muulle kuin itselleen. Niin se asia nyt vaan on. Ja rahattoman työttömän elämä on aika hiton turhauttavaa, sen olen viime vuoden aikana huomannut. Työ voi olla myös ihan virkistävää vaihtelua. Ei se tarkoita sitä että myyn sieluni ja hyppään loputtomaan oravanpyörään loppuiäkseni. Ja olen itse sitä mieltä että jotain työtä ihmisen on tehtävä. En usko siihen että on hyväksi vain laiskotella koko elämäänsä. Välillä toki sitäkin voi tehdä. Ihminen on olento joka on tehty liikkumaan ja käyttämään aivojaan sekä ruumistaan.
Ja oon huomannut senkin ettei juuri kukaan Suomessa ole tällä hetkellä innostunut vallankumouksesta. Mutta sitten kun vallankumouksen aika tulee, niin irtisanon itseni ja lähden tovereiden kanssa taisteluun.
