Musta tuntuu että liika analysointi vaan pahentaa tilannetta, koska se johtaa usein vaan siihen että yrittää enemmän tai vähemmän puutteellisella rationaalisuudella ja egon avulla tehdä päätöksiä. Parasta on vaan heittää aivot narikkaan ja luottaa kliseisesti ilmaistuna sydämeensä 
Aika liki joo mun näkemyksiä. Ei asioita ajattelemalla tai keskustelemalla käsitellä pois, vaan kaikki vatvominen asioissa rypemistä. Irroittaa ja päästä yli on kielikuvia joilla pyritään kuvaamaan sitä vapautumista niistä, jonka ansiosta asiat voidaan palauttaa keskusteluun, nyt merkityksettöminä ja anteeksiannettuina. Anteeksantaminen on se joka antaa ihmiselle vapaat kädet ajatella asioita ilman että ne millään tavalla rasittaa. Päinvastoin, ne on pelkästään kiehtoo ajattelevaa mieltä.
Aivojen narikkaan heittäminen kuulostaa päinvastaiselta. Ymmärtäminen ja ajatteleminen on suurin ilo ihmiselle, sitä mitä lentäminen on linnuille. Tähän ihmiselle on annettu kyky.
No voidaanko me antaa anteeksi Napoleonille tai Stalinille tai Hitlerille. Siinä vaiheessa voimme, kun heidän voimansa ei enää vaikuta meissä. Tässä vaiheessa vapaudumme siitä hurskastelevasta tuomitsevuudesta jolla yritämme irtisanoutua siitä ihmisyydestä joka liittää meidät yhteen näiden hirviöiden kanssa.
Hitler on poikkeuksellisen hyvä esimerkki demonisoimisesta. Eurooppalaiset ovat harjoittaneet Afrikassa, Aasiassa ja Amerikassa vuosisatoja samankaltaista kansanmurhapolitiikkaa jota Hitler kehtasi soveltaa eurooppalaisiin valkoisiin ihmisiin. Eikö tässä tilanteessa ole ainoastaan rasistista demonisoida Hitler ja kansallissosialismi siksi pahan juureksi, josta hurskaat yrittävät maailman vapauttaa. Usein asenteiden taustalla näyttelee suurta osaa täydellinen historian tuntemattomuus ja vapaaehtoinen mielenkiinnottomuus sitä kohtaan. Me haluamme säilyttää oman maailmankuvamme ja pelkäämme että asioihin tutustuminen saattaa johtaa sisäisiin ristiriitoihin, joita emme ole henkisesti valmiita käsittelemään.
Suurinta myötähäpeän tuskaista hupia meille tuottaa yliopistojen hyväkkäät, jotka ovat esittäneet että Hitleriin vertaaminen on kiellettyä, koska "Hitler-kortin" käyttäminen lopettaa asiallisen keskustelun. Kun joku nyt toimii samalla tavalla, häntä ei voi enää verrata fuhreriin. Yliopistot, jotka olivat ennen vallankumouksen keskuksia, kun kirkon valtaa murrettiin ovat muuttuneet uudeksi kirkoksi. Siellä opetetaan aivottomat idiootit toistamaan samaa mantraa ja parhaat palkitaan diplomeilla ja stipendeillä. Käsitysten kyseenalaistaminen johtaa ulossavustamiseen.
Luultavasti Hitler oli sama, josta raamattu käyttää nimitystä Herra, herra.
Itse Herra on vihastunut kaikkiin kansakuntiin, hänen vihansa kohtaa kansojen joukot. Hän on vihkinyt ne tuhon omiksi, jättänyt ne teurastajan käsiin.
Kyseessä oli jumalainen väliintulo. Eurooppa ansaitsi opetuksen ja sai sen. Ja katso, eurooppa ansaitsee vielä toisen opetuksen ja tulee sen myös saamaan.
