Minulla on tuohon P-Korean tapaukseen varsin kaksijakoinen suhtautuminen. En voi sille mitään, että tervehdin ilolla kaikkia pienempiä ja isompia tekijöitä, jotka uskaltavat olla myötäilemättä mahtavien ja rikkaiden länsivaltojen politiikkaa. Lisäksi on ihan päivänselvää, ettei meikäläisen valtamedian yksisilmäisiin P-Korea-aiheisiin uutisiin ole luottamista. Ei kukaan kauhujuttuja kirjoittava toimittaja ole maassa vieraillut. Ne vierailleet puhuvatkin sitten aika erilaisia juttuja.
Kaikesta huolimatta, kun Kim Jong-il nyt kuolla kupsahti, tunne oli vähän sama kuin "Türkmenbasy" Saparmurat Nijazovin heitettyä lusikkansa nurkkaan Turkmenistanissa joskus viime vuosikymmenen loppupuolella. Että diktaattori on poissa, toivottavasti nyt käytetään jokin tilaisuus ja pian, että saadaan kierre katkaistuksi eikä historia enää toista itseään. Saapa nähdä.
