Tuotanuin. Mulla on vähän sellainen tuntuma, että parhaimmat opettajat (parantaja, shamaani, jne) ovat hyvin nihkeitä ottamaan ketään oppilaakseen tai parannettavakseen. Vastuu ja sitoutuminen on aika suuria ja epäilen, että yllättävän harva kokee olevansa itse valmis opettamaan/hoitamaan (vaikka todellisuudessa sitä olisikin). Kaksi vuotta on _todella_ pitkä aika kenenkään sitoutua. Moni varmaankin toivoisi sinulla olevan jo valmiiksi mietittynä joku polku tai oppisuuntaa jota seuraat (tai ainakin jokin mikä tuntuu omalta).
Ja sitten sellainen ikävä puoli että ihminen, joka ilmoittaa olevansa valmis toimimaan parantajanasi parin vuoden ajan voi olla myös ihan vääristä syistä liikkeellä. Maailmassa on myös itsekkäitä ja häiriintyneitä ihmisiä ja tuo mitä sinä mietit voi antaa mahdollisuuden myös aika ikäviin ja kurjiin asioihin.
Sinänsä ajatus jonkun henkisen johtajan tms läheisyyteen pääsystä on oikein hyvä ja kannatettava. Niitä vaan tosiaan on aika montaa sorttia ja voisin kuvitella, ettei onnistunut oppilaanaolo/parannussuhde tms välttämättä vaadi sitä täydellistä askeesia?
Pakanaverkon foorumilta voisi löytyä enemmänkin vinkkejä/opettajia, luultavasti olet siellä jo vieraillutkin, mutta varmuuden vuoksi:
http://www.pakanaverkko.fi/foorumi/
