Tervetuloa! Hipit.fi:n foorumi on ekologisuudesta, rakkaudesta ja vapaudesta kiinnostuneiden kotifoorumi.
Osallistu keskusteluun ja tutustu uusiin ihmisiin luomalla tunnus! :)


Jos olet jo foorumilainen, voit kirjautua sisään tästä:

Tunnus: Salasana:

Jännä juttu, vähän spooky - 4

trollish

  • Hippiäinen
  • *
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 32
Vs: Jännä juttu, vähän spooky
« Vastaus #45 : 24. Helmikuuta 2011 klo 08:24 »
  • Tykkää (0)

  • Tämän tapahtuessa asuin vielä äitini luona ollessani n. 16-vuotias. Olin illalla tullut kotiin, riisunut vaatteet lattialle ja mennyt nukkumaan. Aamulla kun heräsin, housujeni päällä oli kuin pudotettuna 50 MARKAN seteli. Tuolloin oli ollut jo kauan eurot.. Äiti ei tiennyt mitään asiasta.
    Ja oli mahdotonta, että se olisi pudonnut jostain taskusta, seteli oli siinä juuri housujen päällä... Erittäin kummaa.

    Mielenkiintoisia kokemuksia muilla, nämä asiat ovat niin kiehtovia, kun niistä ei tiedä tarkemmin.
    Kirjattu

    Nefi-

    • Kukkaishippi
    • ****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 252
    Vs: Jännä juttu, vähän spooky
    « Vastaus #46 : 02. Maaliskuuta 2011 klo 09:14 »
  • Tykkää (0)

  • Vähän turhan spooky, hrrr. En kauheasti uskaltanut juttujanne lukea, varsinkin kun olen hiukan traumatisoitunut noista ötököistä keittiössäni..  ;D
    Äidin puolelta tulee karjalalaista verta ja etiäisiä, joskin olen ollut melko sulkeutunut niille ja kieltänyt ne.

    Kun muutin tänne asuntoon, tunsin jonkun läsnäolon. Jo muuttopäivänä sanoin siskolleni voisiko täällä kummitella. Muutaman päivän oli rauhallista, mutta jotenkin mikään ei tahtonut asettua aloilleen, tuntui kuin tavarat olisivat vaihtaneet paikkaa ja välillä saattoi tipahtaa esine, johon en ollut toviin edes koskenut. Tunne oli kummallinen ja jännittynyt. Sitten ensimmäisenä tiistaina tuli tosi kummallinen olo. Kuulin pääni sisällä kuinka joku olisi matkinut sanojani. Menin säikähtäneenä ulos tupakalle ja kun tulin takaisin minut valtasi kummallinen olo. Käydessäni sänkyyn makaamaan, tunsin kuin joku olisi virrattanut energiaa lävitseni enkä hetkeen kyennyt liikkumaan. Jokainen kolina kuulosti vähän erilaiselta kuin normaalisti, kuin joku olisi koputellut seiniin ja etsinyt jotain. Olin peloissani pitkään ja odotin seuraavana tiistaina jotain tapahtuvan. En tiedä johtuiko stressistä vai mistä. Asun melko lähellä hautausmaatakin.. Aikaisemmin sinä iltana olin lähettänyt kaverilleni viestin (oli reissussa intiassa) että vieläkö tämä on hengissä. Voisiko olla että se jokin oli suuttunut tästä?
    Kirjattu
    Saniaispuita ja sammakoita,
    peikkoja, keijuja, päivänkakkaroita.
    Sinun sydämestäsi pulppuilevat monet lähteet.

    Miffy

    • Kukkaishippi
    • ****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 250
    • so mothafuckin' zen
    Vs: Jännä juttu, vähän spooky
    « Vastaus #47 : 02. Maaliskuuta 2011 klo 11:06 »
  • Tykkää (0)

  • Tää on kummallinen vaikkei niinkään spooky. Vauva nukkuu mun vieressä sängyssä ja monesti herää yöllä vaatimaan tissiä. Viime yönä sitten en jaksanut tarjota (koitetaan vähentää muutenkin yösyöttöjä) ja unessa rupesin sitä tuudittamaan niin että se nukahti. *tadaa* siihen se oli nukahtanut sitten oikeasti :D Temppu vielä toimi useamman kerran. Aamulla sitten vasta aloin tajuta mitä oikeastaan olin tehnyt... Voihan tuo tietenkin olla sattumaakin, mutta tosi poikkeuksellista sellaista. Ehkä me oltiin samassa unessa ipanan kanssa sit.
    Kirjattu
    meditoi mun kaa, beibe

    Annanas

    • Hippiäinen
    • *
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 49
    Vs: Jännä juttu, vähän spooky
    « Vastaus #48 : 06. Maaliskuuta 2011 klo 11:06 »
  • Tykkää (0)

  • Ihania tarinoita! Rakastan "yliluonnollisia" tapahtumia ja hauskinta niissä on yrittää selittää ne jotenkin. Moni asia ratkeaakin ihan perinteisesti "järjellä". Eikä se minusta vähennä tapahtuneen hienoutta mitenkään.

    Itse asuin noin 10-15 vuotiaana nyt jo edesmenneen isäni lapsuuden kotitalossa. Puinen, kaksikerroksinen vanha talo joka on juuri omiaan kummituksille. Tiedätte varmasti millaisesta talosta puhun.
    Kun muutimme tuohon taloon, olessani siis noin 10-vuotias, oli kesä ja isäni ja äitini purkivat tavaroita muistaakseni autosta autotalliin. Olivat siis pihalla. (Tässä vaiheessa mainittakoon että minulla on itseäni pari vuotta nuorempi sisko, joka oli tuolloin myös kanssamme muuttopuuhissa.) Itse kanniskelin paksuja, painavia tietokirjoja autosta sisälle.
    Talo on sen mallinen että kun etuovesta menee ns. ulkoeteiseen, näkee sen ikkunasta ulkakautta keittiöön sisälle.
    Kannoin siis kirjoja sisään aika reippaalla tahdilla ja kun astuin eteiseen, vilkaisin ikkunoiden kautta keittiöön ja näin siskoni nojailemassa keittiön pöytään. Jatkoin reipasta kävelyä keittöön päin ja samalla tajusin että siskonihan on tällä hetkellä ulkona purkamassa laatikoita. Tämän tajutessani olin siis sellaisessa kohdassa eteistä etten näe keittiöön. Astuin keittiön ovelle ja näin tytön nojailemassa pöytään. Se ei kuitenkaan ollut siskoni vaan haalea hahmo joka katsoi ikkunasta sinne ulkoeteiseen ja käänsi hitaasti päänsä minua päin. Katsoin hetken tyttöä ja kun tajusin koko tilanteen, pudotin kirjat lattialle ja juoksin ulos.
    Kamalin hetki tilanteessa oli se kun tajusin että hitto, eihän se sisko voi ollakaan, mutta samalla kävelin koko ajan hahmoa kohden... Spooky.

    Myöhemmin kuulin että jossain vaiheessa talon historiaa talon omistajilla kävi vierailulla perhe johon kuului nuori tyttö. Muu perhe lähti eräänä päivänä kaupunkiin ostoksille ja tyttö jäi nukkumaan yläkertaan. Talossa on puulämmitys ja tuolloin oli lämmitetty hetkeä aiemmin. Kun perhe lähti kaupunkiin, joku oli laittanut pellit yläkerrasta kiinni ja tyttö kuoli häkämyrkytykseen yksin ollessaan.

    Ehkä tyttö katseli ikkunasta että minkäslainen perhe se sieltä nyt tulee minun kotiini asustamaan. En missään vaiheessa kokenut tyttöä pahaksi.
    Myös kaikenlaista muuta spookya tulin kokemaan tuossa talossa.
    Kirjattu
    Kolme askelta helvettiin

    Kolme ovea psykoosiin

    Kolme satamaa ihmisen odottaa
          kuoleman laivaa

    selena

    • Hippiäinen
    • *
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 28
    Vs: Jännä juttu, vähän spooky
    « Vastaus #49 : 18. Maaliskuuta 2011 klo 06:36 »
  • Tykkää (0)

  • Mulle on sattunut muutama jännä juttu. Olin illalla myöhään kirjoittamassa päiväkirjaani kun koko muu perhe nukkui. yhtäkkiä oikea käteni jolla kirjoitin alkoi pistellä ikäänkuin olisi puutunut ja veri alkaisi kiertää uudelleen. Ja samalla käteni kirjoitti eri käsialalla tekstiä paperiin. Tunne oli erittäin voimakas ja säikähdin tosi paljon. Juoksin vauhdilla peiton alle. Myöhemmin ilmiö on toistunut vähemmän voimakkaana enkä enää ole säikähtänyt.

    Keskimmäinen lapseni oli joku 2-3 vuotias kun kävelimme iltahämärässä hautausmaalla, eikä siellä ollut ketään muita. Yhtäkkiä poika sanoi että äiti tuo setä itkee. Katsoin ympärilleni enkä nähnyt ketään missään. Kysyin pojalta että miksi setä itkee. Poika vastasi että setä on surullinen kun se ei löydä kotiin.

    Nuorin lapseni näkee lastenhuoneemme katossa miehen jota kutsuu äidin sedäksi. Yhteenaikaan puhui useinkin äidin sedästä muttei enää vähään aikaan. Kerran kysyin että minkä näköinen se äidin setä on. Tyttö vastasi iloisena että hyvännäköinen. Hieman nauratti. En ikinä kommentoi ihmisiä sanomalla että joku on hyvännäköinen. Ymmärsinkin että lapsi ei tarkoittanut ulkonäöllisesti hyvännäköinen.

    Kuolleen veljeni olen myös nähnyt ja tuntenut usein lähelläni. Kuten myös muita kuolleita omaisiani. Ja henkioppaani olen tavannut useinkin.
    Kirjattu

    Li

    • Hippiäinen
    • *
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 31
    Vs: Jännä juttu, vähän spooky
    « Vastaus #50 : 17. Toukokuuta 2011 klo 08:56 »
  • Tykkää (0)

  • Muutin noin puoli vuotta sitten ja tässä uudessa asunnossa musta on useamman kerran tuntunut, että meillä kummittelee. Ne jutut on tyypillisesti sellaisia, että joku ovi, jonka olen varmasti jättänyt kiinni onkin auki tai päinvastoin. Tänään aamulla viimeksi eteisen kaapin ovi oli auki, vaikka pidän sitä aina kiinni, etteivät kissat tunge sinne. Ja nuo oudot jutut ovat olleet sellaisia, ettei ne oikein voi johtua mistään järkevästä, meidän kissat eivät osaa/jaksa avata kaikkia ovia. Olen ajatellut, että ehkä olen vähän hassu ja kuvittelen vain, muistan väärin ja olen itse jättänyt oven auki, mutta kun nuo monet on olleet aika vahvasti sellaisia tilanteita, että tiedän, etten olisi jättänyt jotain tiettyä ovea jotenkin tietyllä tavalla. Asioita pohdiskellessani tajusin, että en aikaisemmin ole varmastikaan asunut missään sellaisessa asunnossa, jossa joku olisi voinut olla kuollut. Nyt se on ihan mahdollista, koska asuntomme on rakennettu 60-luvun alussa. Sen lisäksi meille on sattunut ikäviä asioita, toinen kissa on sairastunut ja toinen selvästi stressaantunut. No, ensimmäinen noista tietysti voi selittää tuon jälkimmäisen ja sairastuminen on voinut nyt vain sattua muuttomme jälkeen. Silti mua kummastuttaa, koska en ole aiemmin kokenut tällaisia juttuja. Olen varmasti nyt jotenkin henkisesti herkempi kuin aikaisemmin, koska olen alkanut kiinnostua kaikista henkisistä ja vaihtoehtoisista asioista, mutta ei mua mitkään 'kummitusjutut' ole kiinnostaneet, joten en usko kuvittelevani asioita siksi, että olen alkanut uskoa sellaisiin. Uskon vaan siis olevani ehkä tietoisempi kuin ennen.
    Kirjattu

    maankantamoinen

    • Hippiäinen
    • *
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 1
    • jalat maassa ,pää pilvissä
    Vs: Jännä juttu, vähän spooky
    « Vastaus #51 : 17. Toukokuuta 2011 klo 10:01 »
  • Tykkää (0)

  • Lapset ovat hyvin herkkiä vaistoamaan ja nappaamaan asioita ilmasta. Perheessäni on lasten suusta kuultu jos jonkin näköisiä totuuksia(kuka on oven takana,kuka juuri soittaaa meille tai ihan kenen kengistä on kyse vaikka ei kenkiä omistajan jaloissa olisi edes nähnyt). Uskon että lapset ovat niin kauan avoimia,toiset enemmän toiset vähemmän,kunnes  suurin osa turtuu meidän aikuisten "todellisessa" maailmassa ja kyky nähdä ja kuulla vähän enemmän jäävät jonnekin unohdettujen vaistojen tasolle(jotka voivat myöhemmin taas pulpahtaa pintaan)  :o

    Meidän suvun osalla naispuolisilla on kyky/rasite nähdä enneunia ja päivätajunnassa tapahtuvaa ilmisten tahatonta tunteiden ja ajatustenlukua.Kukaan meistä ei ole mitenkään erityisesti kiinnostunut asiasta mutta ei myöskään kielteinen asialle.Nk.sukurasite  ;)
        Aurinkoista päivää kaikile
    Kirjattu

    Colourflower

    • Vieras
    Vs: Jännä juttu, vähän spooky
    « Vastaus #52 : 17. Toukokuuta 2011 klo 10:24 »

    Meidän suvun osalla naispuolisilla on kyky/rasite nähdä enneunia ja päivätajunnassa tapahtuvaa ilmisten tahatonta tunteiden ja ajatustenlukua.

    Hiukan samanlaista ilmiötä on entisen seurustelukumppanini (nykyisen parhaan ystäväni) suvussa. Tosin ne naiset hyväksyvät "näkemisen" lahjan, se on eri lailla heillä hallinnassa eikä sitä harrasteta vahingossa.

    Mistä muuten luulet(te) johtuvan, että miltei säännöllisesti tämä ilmiö esiintyy nimenomaan naisilla? Minulla on siitä oma käsitykseni, mutten osaa sitä näin yhtäkkisesti muotoilla.

    Uskon että lapset ovat niin kauan avoimia,toiset enemmän toiset vähemmän,kunnes  suurin osa turtuu meidän aikuisten "todellisessa" maailmassa ja kyky nähdä ja kuulla vähän enemmän jäävät jonnekin unohdettujen vaistojen tasolle(jotka voivat myöhemmin taas pulpahtaa pintaan)  :o

    Juurikin näin. Itselläni on muistikuvia hyvin varhaisesta lapsuudesta, ne eivät ilmennä "näkemisen" lahjaa mutta kylläkin sellaista yllättävää kokonaisvaltaista tietoisuutta, jota olen nyt vanhemmalla iällä suorastaan pyrkinyt tavoittelemaan. Ja aina välillä jotain saavuttanut.
    Kirjattu

    Miffy

    • Kukkaishippi
    • ****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 250
    • so mothafuckin' zen
    Vs: Jännä juttu, vähän spooky
    « Vastaus #53 : 17. Toukokuuta 2011 klo 11:12 »
  • Tykkää (0)

  • Huomaako muut että sitä tapahtuu? Olen alkanut "nähdä" ihmisten ajatuksia hyvinkin suoraan ja puolison kanssa onnistuu ihan keskustelu äänihuulia liikuttamatta. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaa, se tapahtuu ihan konkreettisesti. En voi olla ainoa jolle tätä tapahtuu. Mielet aukenemassa kollektiiville tai jotain?
    Kirjattu
    meditoi mun kaa, beibe

    v-i-p

    • Hippi
    • *****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 1680
    Vs: Jännä juttu, vähän spooky
    « Vastaus #54 : 17. Toukokuuta 2011 klo 11:18 »
  • Tykkää (0)

  • Mistä muuten luulet(te) johtuvan, että miltei säännöllisesti tämä ilmiö esiintyy nimenomaan naisilla? Minulla on siitä oma käsitykseni, mutten osaa sitä näin yhtäkkisesti muotoilla.

    Hyvä kysymys! Meidän suvussa, tai molempien vanhempien puolelta, tiedän sekä miehiä että naisia jotka ilmentävät "jotain". Jokaisella ihmisellä on uskoakseni kuitenkin samat lähtökohdat ja mahdollisuudet harjoittaa "kykyjä". Toisilla se on helpompaa, joillain myös luontaista. En tiedä miksi nämä monesti kulkevat suvussa. Ehkä asia on niin, että kaikissa suvuissa kulkee tismalleen samat asiat, toisten linjojen jonkin kaltainen hiljainen hyväksyntä ja, varsinkin muutamia sukupolvia sitten, taitojen käyttö pitävät nämä taidot sitten enemmän aktiivisina. En tiedä.
    Naisten ja miesten tapa ajattelussa, tunteiden käsittelyssä, luovuudessa, jne. voisi olla yksi syy määrälliseen eroavaisuuteen "taitajissa". On kyse abstrakteista asioista, ja perinteisesti mies on tyytyväinen ei-abstraktissa maailmassa. Karkea yleistys, ja totuus kuitenkin on se, että harva on abstraktin ja ei-abstraktin maailman äärilaidoilla, sijoitumme miltei kaikki johonkin siitä väliltä.
    Kirjattu

    Miffy

    • Kukkaishippi
    • ****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 250
    • so mothafuckin' zen
    Vs: Jännä juttu, vähän spooky
    « Vastaus #55 : 17. Toukokuuta 2011 klo 12:00 »
  • Tykkää (0)

  • Feminiininen energia on enemmän yhdistävä ja intuitiivinen kun taas maskuliininen energia erottelee ja näinollen mahdollistaa järjestelmien kehittämisen. Kumpaakin tarvitaan tietenkin, mutta tuo voisi selittää sen miksi näkijänlahjat tuntuvat useammin ilmenevän naisilla kuin miehillä. Kummatkin voivat kuitenkin oppia toiselta; maskuliinen energia jäsentelee ja rakentaa systeemiä kun taas feminiinisellä energialla se hahmotetaan kokonaisuutena, jolloin "nähtävien" asioiden kenttä on huomattavasti laajempi. Me kuitenkin tarvitsemme nimet asioille että ymmärrämme ne olemassaoleviksi... Toivottavasti joku sai napattua ajatuksenhännästä kiinni, tämä on vähän vaikeaa selittää sanoilla kun suomenkielessä ei tällaisille perinteisesti ole nimityksiä ja pitää yrittää käyttää niitä sanoja mitä on tarjolla :P
    Kirjattu
    meditoi mun kaa, beibe

    Colourflower

    • Vieras
    Vs: Jännä juttu, vähän spooky
    « Vastaus #56 : 17. Toukokuuta 2011 klo 12:24 »

    Kyllä sai, Miffy. En nyt koko viestiä viitsi lainata, niin tyydyn sanomaan, että hyvin ilmaistu ja samoin ajattelen.
    Kirjattu

    v-i-p

    • Hippi
    • *****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 1680
    Vs: Jännä juttu, vähän spooky
    « Vastaus #57 : 25. Kesäkuuta 2011 klo 00:59 »
  • Tykkää (0)

  • Poika (3v) jälleen kertonut ihmetyksistään. Tuli kyselemään yksi päivä, että "onko isi sullakin enkeleitä?" Tämän jälkeen sanoi että olohuoneen katossa roikkuu (olisiko tarkoittanut leijumista?) joku ja kysyi onko se enkeli vai kummitus. Toivotimme kaikkea hyvää tuolle roikkujalle ja se oli siinä. Toisen kerran mummolassa oli laittanut tyynyn naaman eteen kun eteiskäytävässä oli ollut joku mies  :o Yhdessä olivat tuumanneet että tuo vieras voisi mennä pihalle jotta voivat rauhassa nukkua, ja näin pojan mielestä sitten tapahtuikin (kun mumma avasi ulko-oven ja saattoi vieraan ulos) jonka jälkeen pystyi rauhoittua nukkumaan.
    Enkelipuheita pojalla viime aikoina ollut, en tiedä mistä on saanut päähänsä, ehkä päiväkodista? On hirmuisen halukas tietämään miltä enkelit näyttävät ja myös että miltä kummitukset näyttävät. Olen aina vastannut vastakysymyksellä, miltä pojan mielestä näyttävät: Ihmisiltä, on vastaus.
    Kirjattu

    Miffy

    • Kukkaishippi
    • ****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 250
    • so mothafuckin' zen
    Vs: Jännä juttu, vähän spooky
    « Vastaus #58 : 25. Kesäkuuta 2011 klo 13:15 »
  • Tykkää (0)

  • Tuli tuosta mieleen kun oltiin esikoisen kanssa Turun linnassa joskus vuosia sitten (hän oli muistaakseni noin nelivuotias). Kuljimme yhden sellaisen portaikon ohi joka oli suljettu köydellä, kun tytär näytti portaisiin sormella ja sanoi "äiti kato, tuolla on noita". Kysyin että missä kun itse en sellaista nähnyt, ja hän sitkeästi osoitti tyhjään portaikkoon "no kato nyt, tuolla". Jäi vähän creepy olo....

    --

    Tämmönen jännä tapaus taas oli joskus viime vuonna. Nuorempi pentu oli muutaman kuukauden ikäinen ja nukuin joka yö lähes liikahtamatta. Yhtenä yönä sitten puoliso ei ollut saanut unta vaan oli lueskellut kirjaa kun mä nukuin - minä keskellä, kasvot seinään päin ja vauva seinän vieressä. Näin unta että jokin korkeamman ulottuvuuden (tms.) entiteetti tuli juttelemaan mulle, kun kelluin jossakin vedellä täytetyssä huoneessa. Pyysin saada nähdä miltä todellisuus näyttää ja olento antoi mun nähdä tästä meidän todellisuudesta muodostuvan jättimäisen pallon; sen katsominen oli vastaava juttu kuin taikasilmäkuvan katsominen (esimerkki).

    Heräsin suunnilleen tuossa kohdassa unesta ja kun avasin silmäni, säikähdin pahasti. Olin edelleen täsmälleen samassa asennossa kuin mihin olin nukahtanut, mutta seinän puolella ja vauva keskellä sänkyä. En ikinä, ikinä nukkunut selkä vauvaan päin, enkä ollut missään vaiheessa liikahtanutkaan paikaltani. Kun nousin istumaan, puolisokin ihmetteli miten olin sillä puolella vaikka hänki muisti selvästi että olin nukahtanut keskelle. Olin siirtynyt toiseen reunaan muuttamatta asentoani vähääkään, eikä hereillä olijakaan ollut havainnut minkäänlaista liikettä. Meni tosi pitkään että sain uudestaan unta järkytykseltäni.
    Kirjattu
    meditoi mun kaa, beibe

    Colourflower

    • Vieras
    Vs: Jännä juttu, vähän spooky
    « Vastaus #59 : 31. Heinäkuuta 2011 klo 11:46 »

    Tämä nyt ei ole mitenkään ihmeellistä, mutta pikkiriikkisen spuukia kumminkin, joten ajattelinpas mainita. Menin perjantaina Tampereen Hervannassa sijaitsevaan UFFin myymälään. Taustalla alkoi kuulua tutunoloinen biisi, jonka totesin jonkun naislaulajan tulkinnaksi Miljoonasateen kappaleesta Lelukaupan häät. Hämmennyin muistaessani välittömästi, että sama biisi (oletettavasti alkuperäisversio) oli soinut edellisenä yönä unessani. En ollut koskaan ennen kuullut tuota uutta tulkintaa enkä tiennyt sen olemassaoloa, ja alkuperäisesityksen olen kuullut viimeksi radiosta varmaan 90-luvulla. Kappale löytyy kyllä omista musakokoelmistani, mutta kuuntelin sen viimeksi yli vuosi sitten enkä ole viime aikoina ajatellutkaan sitä tai koko bändiä. Jännä homma.
    Kirjattu