Luin wikipediasta elämän tarkoituksesta ja erityisesti ateismin kuvaus iski tajuntaan.
"Ateismi lähestyy esitettyä viittä kysymystä luonnontieteellisestä näkökulmasta, ja siksi ateistit ovat sitä mieltä, että elämää ei luotu, vaan että se kehittyi"
Vaikka tuo kehittymisväittämä voisikin periaatteessa olla virheellinen, ajatus on silti yhtäkkiä mieltä ylentävä.
"Mitä elämän tarkoitukseen tulee, jotkut ateistit katsovat, että koska mikään jumala ei määrää sitä, mitä ihmisten tulisi tehdä elämään, se on heidän päätettävissään."
Ateismi vapauttaa selkeästi syyllisyyden tunteesta ja voimistaa ihmisen omaa harkittua otetta elämästä, jos näin voi sanoa. Tuosta kehittymisestä voisi vielä ajatella, että ihminen loi itse itsensä erinomaisuudellaan. Tätä tukemaan pitäisi jokaisen löytää totuus ihmisen erinomaisuudesta, sopeutumiskyvystä ja kyvystä tulla erinomaiseksi oikeastaan missä tahansa tarttumalla vapauteen ja vapauteen harjoittaa itseään.
Tuo itsensä polttanut munkkikin joka oli tällä foorumin osiolla vapauttaa ajatuksena ihmisen elämän mahdollisuuksista.
Elämän tarkoitusta ei ehkä ole annettu ulkopuolelta, vaan ihminen on erinomainen päättämään siitä itse.
