Kokemuksia reiki- ja energiahoidoista, regressioterapiasta? Kiinnostavia juttuja, mutten ole vielä rohjennut ihan niin pitkälle...
Reikihoidot varsin tuttuja kun reikiä opetan, tästä kirjoittanutkin ketjuun jos toiseenkin.
Olen tutustunut regressioon menetelmänä sekä omakohtaisten kokemusten kautta, mutta myös regressoijan roolissa. Tähän olen koulutuksen käynyt. Aihe on äärimmäisen mielenkiintoinen, varsinkin jos lähtökohtana pitää sitä, että mitä tahansa ihminen tuottaakaan kun on regressiotilassa voi olla peräisin joko todellisesta menneestä elämästä tai sitten ei. Eli jos antaa itselleen luvan vain seurata tarinaa pohtimatta mikä sen alkuperä on, voi itse tarinasta ja tapahtumista ammentaa hurjasti ymmärrystä itselleen ja itsestään.
Täytyy sanoa että yhtään kuningasta tai kuningatarta, suurta sotalordia tai herttuatarta en ole omissa tai muiden regressioissa kohdannut. Ennemmin talonpoikia ja yksinhuoltajien tyttäriä. Joku ehkä miettii että olisi hienoa löytää joku suuruus mahdollisesta omasta menneisyydestään, mutta tunnetasolla kaikki tarinat kertovat jotakin löytäjälleen (tai muistajalleen).
Itse olen pohtinut sellaista, että menneiden tarinoiden muistaminen / löytäminen tavallaan vapauttaa ihmisen sellaisista kokemuksista, mitä tuossa regressioelämässä on tapahtunut. Näin, jos ihan tunnetasolla elää sen tarinan ja ne tuntemukset. Erilaiset katkeruudet, selittämättömät pahat olot, tilanteet on mahdollista neutralisoida kohtaamalla ne regressiossa, yllättävänkin tarinan muodossa. Minusta on ihan sama uskooko ihminen menneeseen elämään vai ei. Regressiolla voi kuitenkin ehkä vain siinä tapauksessa olla mitenkään terapeuttinen vaikutus jos ihminen antaa itselleen siihen luvan. Kokemuksista vapautuminen voi olla sitäkin, että asia jota ei ole koskaan tässä elämässä kokenut (esimerkiksi riippuvuus) tulee regressiossa esiin. Tuossa asiayhteydessä käsiteltynä ihminen voi saada mielen tasolla melko konkreettisenkin kokemuksen riippuvuudesta, sen syy-seuraussuhteesta, ja siitä kumpuavista erilaisista tuntemuksista. Regression jälkeen ihmisellä on se kokemus, eikä hänen tarvitse hankkia sitä varta vasten enää kokemalla riippuvuutta ja sen seurannaisvaikutuksia. En tiedä kuulostaako monimutkaiselta mutta minusta tuossa on tietty logiikka, riippumatta uskooko vai ei.
Itse olen sen verran päräyttäviä juttuja löytänyt/muistanut/mitä vain, että näen luonnolliseksi uskoa elämän kiertokulkuun, vaikka en sitä pysty mitenkään mahdolliseksi osoittamaankaan.