Tervetuloa! Hipit.fi:n foorumi on ekologisuudesta, rakkaudesta ja vapaudesta kiinnostuneiden kotifoorumi.
Osallistu keskusteluun ja tutustu uusiin ihmisiin luomalla tunnus! :)


Jos olet jo foorumilainen, voit kirjautua sisään tästä:

Tunnus: Salasana:

Uskontonne - 6

Colourflower

  • Vieras
Vs: Uskontonne
« Vastaus #75 : 02. Lokakuuta 2012 klo 17:19 »

^ Ymmärsin, mutta tosiaan kyse ei käsittääkseni ole siitä, että lamaa tarvittaisiin välittämään kaikenlaisia valaistumistiehen liittyviä ideoita, vaan laman hahmo ja häneen kohdistuva "kultti" toimii välittäjänä uskovien ja sen varsinaisen suuren idean (valaistuminen, valaistumistie) välillä.
Kirjattu

Aarrematkailija

  • Hipahtava
  • ***
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 139
  • Maailma on kaunis
Vs: Uskontonne
« Vastaus #76 : 03. Lokakuuta 2012 klo 13:54 »
  • Tykkää (0)

  • Erosin vastikään kirkosta. Totesin ettei minun tarvitse maksaa siitä, että uskon johonkin - tai en usko. 
    Tässä menikin turhan monta vuotta miettiessäni erohakemuksen täyttämistä.. eipä ollut ainakaan hätiköity päätös  :)

    Uskonasioissa on mielestäni niin paljon ristiriitoja, etten halunnut kuulua enää nimellisestikään tuollaiseen yhteisöön. Onhan se hienoa, että seurakunnat tarjoavat mm. apua elämän pieniin ja suuriin kriiseihin... mutta eiköhän ne kirkot käytä ihmisten hätää vain omaksi hyväkseen. Hädän hetkellä ihmiset ovat valmiimpia pitämään kiinni Jumalasta,rukoilusta  ja Jumalan antamasta hyväksymisestä. Tällöin ihmiset ovat myös valmiita maksamaan sitä kirkollisveroa.

    Vahvasti uskovaisilla ihmisillä tuntuu olevan jokin pakollinen tarve kieltää olemassa oleva totuus.  :D Tieteen avulla asioita voidaan selvittää ja päivittää jatkustasti. Mutta kristinuskossa esimerkiksi on vain se yksi kirja, johon on joskus uskottu ja uskotaan nykyäänkin... Raamatun kaikkea tietoahan ei ole vieläkään pystytty todistamaan todeksi.... mutta ei hätää.. uskovaiset voivat päteä ja vakuutaa: "ei raamattua tarvitse lukea niin kirjaimellisesti" ...öööö.. ää... ööö... Mitenkäs niitä kirjoja pitäisi oikein lukea?
    Kirjattu

    Johnnyboy92

    • Hippi
    • *****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 1583
    Vs: Uskontonne
    « Vastaus #77 : 03. Lokakuuta 2012 klo 20:47 »
  • Tykkää (0)

  • ^ Eihän uskossa ole kyse siitä että kaikki pitää tieteen keinoin todistaa todeksi. Kun se on nimenomaan uskomista eikä tietämistä.  ;D

    Siinä tapauksessa mitään ei tulisi väittää faktaksi uskonnon perusteella.
    Kirjattu
    "Life is not a problem to be solved, but a reality to be experienced" -Kierkegaard

    Konna

    • Vieras
    Vs: Uskontonne
    « Vastaus #78 : 03. Lokakuuta 2012 klo 21:25 »

    Sekä uskomukset että "tieto" ovat vain mielen luomia abstraktioita - toisinaan hyödyllisiä käytännön elämässä, mutteivät minusta kovinkaan oleellisia asioita uskonnoissa.
    Kirjattu

    2tails

    • Uushippi
    • **
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 92
    Vs: Uskontonne
    « Vastaus #79 : 05. Lokakuuta 2012 klo 13:39 »
  • Tykkää (0)

  • Mä uskon kaikkeen. Uskon et tarinat thorista, zeuksesta ja jaldabaothista on totta. Maapallolla eli ennen jumalia, eikä kukaan tiedä valehteliko Nietzche väittäessään että historialta olisi jäänyt tämä huomaamatta vai elääkö jumalat edelleen.
    Uskon että kaksitoista jumalaa laskeutui maan päälle ja siirsi omasta geeniperimästään ihmiskuntaan kaikkeuden isä-äidiltä varastamansa tulen. Uskon myös kolmanteentoista, jota ei koskaan mainita heidän joukossaan.

    Uskon että kaikki mihin mieli kykenee uskomaan voi käydä toteen ja että menneisyys on johtanut nykyisyyteen kaikkia mahdollisia reittejä pitkin.
    En usko yhtenäisiin uskontoihin.

    Kirjattu
    tr-tr-tr

    Rauhan Toveri

    • Hipahtava
    • ***
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 198
    Vs: Uskontonne
    « Vastaus #80 : 07. Lokakuuta 2012 klo 16:11 »
  • Tykkää (0)

  • Erosin vastikään kirkosta. Totesin ettei minun tarvitse maksaa siitä, että uskon johonkin - tai en usko. 
    Tässä menikin turhan monta vuotta miettiessäni erohakemuksen täyttämistä.. eipä ollut ainakaan hätiköity päätös  :)

    Uskonasioissa on mielestäni niin paljon ristiriitoja, etten halunnut kuulua enää nimellisestikään tuollaiseen yhteisöön. Onhan se hienoa, että seurakunnat tarjoavat mm. apua elämän pieniin ja suuriin kriiseihin... mutta eiköhän ne kirkot käytä ihmisten hätää vain omaksi hyväkseen. Hädän hetkellä ihmiset ovat valmiimpia pitämään kiinni Jumalasta,rukoilusta  ja Jumalan antamasta hyväksymisestä. Tällöin ihmiset ovat myös valmiita maksamaan sitä kirkollisveroa.

    Vahvasti uskovaisilla ihmisillä tuntuu olevan jokin pakollinen tarve kieltää olemassa oleva totuus.  :D Tieteen avulla asioita voidaan selvittää ja päivittää jatkustasti. Mutta kristinuskossa esimerkiksi on vain se yksi kirja, johon on joskus uskottu ja uskotaan nykyäänkin... Raamatun kaikkea tietoahan ei ole vieläkään pystytty todistamaan todeksi.... mutta ei hätää.. uskovaiset voivat päteä ja vakuutaa: "ei raamattua tarvitse lukea niin kirjaimellisesti" ...öööö.. ää... ööö... Mitenkäs niitä kirjoja pitäisi oikein lukea?

    Hyvä teksti, Aarrematkailija. Samaistun aika paljon tuohon.

    Itse kyllä erosin kirkosta heti kun täytin 18... Koska en ole itse ikinä uskonut yliluonnollisiin asioihin. Olen loppujen lopuksi hyvin  materialistinen ihminen. Minusta kaikki ovat vain olemassa, eikä olemassaolo tarvitse tekaistuja perusteluja. Minä en tarvitse perusteluja sille, miten kaikki on syntynyt tai miksi me olemme täällä. Minä en ole ikinä halunnut että minulle syötetään elämänohjeet valmiiksi, koska minä haluan itse pohtia ja miettiä. Minusta kaikkien ihmisten tulisi itse miettiä ja tehdä päätöksiä ilman että perustelee sen uskonnollaan. Sellaiset perustelut eivät voi olla yleispäteviä, koska kaikki ihmiset eivät voi kuulua yhteen samaan uskontoon. Sellaiset perustelut ovat harvoin myös järjellä perusteltavissa...

    En halua kuulua mihinkään uskonnolliseen yhteisöön, koska minulle tulisi olo, että minulta vietäisiin omat aivot pois uskonnon palveltavaksi. Ihankun minut suljettaisiin ahtaaseen pahvilaatikkoon, eikä minulla olisi vapautta nähdä asioita pitkälle. Joillekin ihmisille uskonto ehkä tuo turvallisuuden tunteen, mutta minua vain ahdistaisi kamalasti. Ihankuin minun pitäisi lakaista asioita vain maton alle.

    Näen uskonnot sellaisena asiana, että ihmiset ryhmittyvät, koska haluavat kuulua johonkin, mutta nämä ryhmät alkaisivat kuitenkin tapella tai käyttää hyväkseen muita ryhmiä, jotka eivät kuulu oman uskonnon ryhmään. Monet kristilliset järjestöt tekevät lähetystyötä ja auttavat hädässä olevia, ja näin luo itsestään moraalisen ja hyvän ihmisen kuvan - mutta loppujen lopuksi he vain lisäävät omaa valtaansa hädässä olevien kustannuksella ja sitä kutsutaan hyväksikäytöksi. Ihmiset eivät yksinkertaisesti vain tunnu osaavan auttaa muita ihmisiä ilman että itse hyötyisivät siitä jotenkin.

    Uskonto on hyvin henkilökohtainen asia. Monet ihmiset saavat elämänsä tasapainoon uskomalla johonkin, mutta silti pitää muistaa että sen pitäisi olla oikeasti henkilökohtainen asia. Muita ihmisiä ei saa vaatia kuulumaan tiettyyn uskontoon - ei edes omia lapsiaan. Sellainen tuo vain ylimääräisiä ristiriitoja ihmisten elämään.

    Minusta maailma on hyvin mielenkiintoinen ja kaunis paikka, vaikka se ei ole luotu Jumalan käden avulla. Minusta maailma on jopa mielenkiintoisempi ja kauniimpi, mitä Jumala edes pystyisi luomaan.
    Kirjattu

    Johnnyboy92

    • Hippi
    • *****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 1583
    Vs: Uskontonne
    « Vastaus #81 : 07. Lokakuuta 2012 klo 18:15 »
  • Tykkää (0)

  • Menen nyt aika syvälliselle tasolle.

    Mitään materiaahan ei ole olemassa kuin vain meidän aistiemme luomassa kuvassa maailmasta. Maailma koostuu atomeista ja atomit ovat suurimmaksi osaksi tyhjiötä. Ja mitä sitten ovat ne hiukkaset mistä atomit koostuvat? Osa fyysikoista uskoo asian olevan niin ettei mitään materiaa ole olemassa, vaan kaikki on vain energian värähtelyä ja aaltoliikettä. Kaikki mitä näemme on vain energian meidän tietoisuudellemme manifestoima näky! Eli pohjimmiltamme olisimme siis kaikki yhtä ja tietoista energiaa. Maailma on informaatiota, minkä meidän aivomme käsittelee tietyllä tavalla.

    Ihmisen taso käsitellä tätä informaatiota on hyvin rajallinen. Aivomme pystyvät käsittelemään vain pienen osan siitä. Tämän vuoksi ihminen ei voi järkeilemällä selittää maailmaa. Uskon että on kuitenkin teitä minkä avulla voi laajentaa tietoisuuttaan ja saada enemmän informaatiota. Esimerkiksi meditaatio tai jotkin psykedeelliset aineet voivat olla niitä. Uskon myös että maailmassa on olentoja joiden tietoisuus on korkeampi kuin meillä. Näitä olentoja saatetaan virheellisesti luulla jumaliksi tai enkeleiksi johtuen siitä että niiden kyvyt vaikuttavat meistä "yliluonnollisilta".

    Uskon että kuoltuaan ihmisellä on mahdollisuus saavuttaa korkeampi tietoisuus koska silloin ihmisen tietoisuus luopuu ruumiista ja sen rajallisista mahdollisuuksista. Ruumiissa tietoisuus on tiettyjen sääntöjen vanki. Etenkin tietoisuus on tuollon egon vanki. Ego perustuu rajalliseen näkemykseen itsestään ja maailmasta. Ego on meidän nimemme, elämäntarinamme ja se mitä näemme peilistä. Vain jos pääsee täysin eroon egosta, voi olla täysin tietoinen. Onkin mielenkiintoista että jotkin vahvat psykedeelliset kokemukset aiheuttavat väliaikaisen kokemuksen egon katoamisesta. Mutta kuitenkin olen melko vakuuttunut myös siitä että kuolema johtaa useimmiten uudestisyntymiseen, sillä useimmat eivät halua/pysty luopumaan maallisesta elämästä.

    Mutta jos ihminen pystyy erkanemaan täydellisesti egosta (mitä ei välttämättä siis tapahdu edes kuolemassa), on tuloksena rajattomuus. Täydellisen tietoiselle olennolle mikään ei ole mahdotonta. Silloin on suoraa yhteydessä universumiin ja kaikkii ulottuvuuksiin.
    « Viimeksi muokattu: 07. Lokakuuta 2012 klo 19:09 kirjoittanut Johnnyboy92 »
    Kirjattu
    "Life is not a problem to be solved, but a reality to be experienced" -Kierkegaard

    Rauhan Toveri

    • Hipahtava
    • ***
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 198
    Vs: Uskontonne
    « Vastaus #82 : 07. Lokakuuta 2012 klo 19:44 »
  • Tykkää (0)

  • Menen nyt aika syvälliselle tasolle.

    Mitään materiaahan ei ole olemassa kuin vain meidän aistiemme luomassa kuvassa maailmasta. Maailma koostuu atomeista ja atomit ovat suurimmaksi osaksi tyhjiötä. Ja mitä sitten ovat ne hiukkaset mistä atomit koostuvat? Osa fyysikoista uskoo asian olevan niin ettei mitään materiaa ole olemassa, vaan kaikki on vain energian värähtelyä ja aaltoliikettä. Kaikki mitä näemme on vain energian meidän tietoisuudellemme manifestoima näky! Eli pohjimmiltamme olisimme siis kaikki yhtä ja tietoista energiaa. Maailma on informaatiota, minkä meidän aivomme käsittelee tietyllä tavalla.

    Ihmisen taso käsitellä tätä informaatiota on hyvin rajallinen. Aivomme pystyvät käsittelemään vain pienen osan siitä. Tämän vuoksi ihminen ei voi järkeilemällä selittää maailmaa. Uskon että on kuitenkin teitä minkä avulla voi laajentaa tietoisuuttaan ja saada enemmän informaatiota. Esimerkiksi meditaatio tai jotkin psykedeelliset aineet voivat olla niitä. Uskon myös että maailmassa on olentoja joiden tietoisuus on korkeampi kuin meillä. Näitä olentoja saatetaan virheellisesti luulla jumaliksi tai enkeleiksi johtuen siitä että niiden kyvyt vaikuttavat meistä "yliluonnollisilta".

    Uskon että kuoltuaan ihmisellä on mahdollisuus saavuttaa korkeampi tietoisuus koska silloin ihmisen tietoisuus luopuu ruumiista ja sen rajallisista mahdollisuuksista. Ruumiissa tietoisuus on tiettyjen sääntöjen vanki. Etenkin tietoisuus on tuollon egon vanki. Ego perustuu rajalliseen näkemykseen itsestään ja maailmasta. Ego on meidän nimemme, elämäntarinamme ja se mitä näemme peilistä. Vain jos pääsee täysin eroon egosta, voi olla täysin tietoinen. Onkin mielenkiintoista että jotkin vahvat psykedeelliset kokemukset aiheuttavat väliaikaisen kokemuksen egon katoamisesta. Mutta kuitenkin olen melko vakuuttunut myös siitä että kuolema johtaa useimmiten uudestisyntymiseen, sillä useimmat eivät halua/pysty luopumaan maallisesta elämästä.

    Mutta jos ihminen pystyy erkanemaan täydellisesti egosta (mitä ei välttämättä siis tapahdu edes kuolemassa), on tuloksena rajattomuus. Täydellisen tietoiselle olennolle mikään ei ole mahdotonta. Silloin on suoraa yhteydessä universumiin ja kaikkii ulottuvuuksiin.

    Ihan mielenkiintoinen vastakommentti, toveri. :)
    Mutta itse näen asian niin, että kaikki mitä näemme, tunnemme ja koemme on tiukasti lähtöisin silkasta materiasta. Meidän biologiset elimemme ovat kehittyneet luomaan meidät käsittelemään aistimamme asiat informaationa. Jos ei materiaa olisi - ei olisi myöskään luomaamme mielikuvitusmaailmaa, joka kehittyy aivoissamme.

    Vaikka olenkin näin ankean materialistinen, en silti halua aliarvoida mielikuvitusmaailmaa. Ilman sitä emme tosiaankaan tajuisi mistään mitään, emmekä tuntisi mitään - missään ei olisi mitään. Kuitenkin tämä mielikuvitusmaailma on lähtöisin materiaalisista järjestelmistä otuksien aivoissa.

    Ja kun me kuolemme, me vain kuolemme, eikä ruumiissamme enää asu mitään, koska materialistinen järjestelmäkin on kuollut. Kuolema on kuitenkin ehkä elämän suurin mysteeri, ja sitä ei voi ihmisen pieni ja mitätön mieli ymmärtää. Sen takia huvikseni uskon joskus uudelleensyntymiseen, vaikka järkeni mukaan se ei voi olla mahdollista....
    Kirjattu

    Johnnyboy92

    • Hippi
    • *****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 1583
    Vs: Uskontonne
    « Vastaus #83 : 07. Lokakuuta 2012 klo 19:58 »
  • Tykkää (0)

  • Ihan mielenkiintoinen vastakommentti, toveri. :)
    Mutta itse näen asian niin, että kaikki mitä näemme, tunnemme ja koemme on tiukasti lähtöisin silkasta materiasta. Meidän biologiset elimemme ovat kehittyneet luomaan meidät käsittelemään aistimamme asiat informaationa. Jos ei materiaa olisi - ei olisi myöskään luomaamme mielikuvitusmaailmaa, joka kehittyy aivoissamme.

    Vaikka olenkin näin ankean materialistinen, en silti halua aliarvoida mielikuvitusmaailmaa. Ilman sitä emme tosiaankaan tajuisi mistään mitään, emmekä tuntisi mitään - missään ei olisi mitään. Kuitenkin tämä mielikuvitusmaailma on lähtöisin materiaalisista järjestelmistä otuksien aivoissa.

    Ja kun me kuolemme, me vain kuolemme, eikä ruumiissamme enää asu mitään, koska materialistinen järjestelmäkin on kuollut. Kuolema on kuitenkin ehkä elämän suurin mysteeri, ja sitä ei voi ihmisen pieni ja mitätön mieli ymmärtää. Sen takia huvikseni uskon joskus uudelleensyntymiseen, vaikka järkeni mukaan se ei voi olla mahdollista....

    Biologinen ja fyysinen maailma ovat yksi osa materialistista "harhaa". Ne ovat yksi taso, mutta eivät pohjimmainen totuus. Käytännössä joudumme nykyisellä tietoisuuden tasollamme ottamaan huomioon fyysisen maailman rajoitteita. Me olemme fyysisyyden vankeja. Mutta tiedemiehet ovat jo yli 100 vuotta tietäneet sen ettei maailma ole perustavalta laadultaan sellainen kuin ihmisen aistit sen näyttävät vaan koostuu atomeista ja pienemmistä hiukkaisista jotka ovat hyvin harvassa. Vaikka hiukkasilla olisi massa, niin silti maailma olisi valtaosaksi tyhjiötä.

    "Mielikuvitusmaailma" on olennainen. Tai se siis on egon tiedonkäsittelyä. Mutta pelkillä egon ohjaamilla ajatuksilla ei voi saavuttaa syvempää tietoisuutta, siihen tarvitaan muutakin, kuten meditaatiota. Egon ajatukset ovat opittuja ja heijastavat materian harhaa.

    Kuolema on ilmiönä ihmismielen ja egon tuote. Ei kuolema ole loppu, vaan se on vain siirtymävaihe. Elämä on syklistä kuten useat tuhansia vuosia vanhat filosofiat sanovat. Sen on loputonta kiertokulkua kunnes siitä vapautuu.
    « Viimeksi muokattu: 07. Lokakuuta 2012 klo 20:01 kirjoittanut Johnnyboy92 »
    Kirjattu
    "Life is not a problem to be solved, but a reality to be experienced" -Kierkegaard

    Rauhan Toveri

    • Hipahtava
    • ***
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 198
    Vs: Uskontonne
    « Vastaus #84 : 07. Lokakuuta 2012 klo 20:39 »
  • Tykkää (0)

  • Onko ihmisen mieli tosiaan niin riippumaton materialistisesta maailmasta, että se voi itse luoda oman maailmansa? En usko sitä, koska mielikuvituksellisissakin asioissa on melkein aina lainattu jotain materialistisesta todellisuudesta.

    Ja mikä on tämä syvä tietoisuus, ja miksi se pitää saavuttaa? Miksi ihmiselle ei riitä eläminen tässä maailmassa?

    Ja miten voit selittää sen, että monta ihmistä aistii jonkin näkemänsä asian aina samalla tavalla. Esimerkkinä vaikka punainen pylväs: kaikki ihmiset aistii sen punaisena ja pitkulaisena. Jos materia olisi vain pelkkää lumetta ihmisten mielissä, miten on mahdollista että monta ihmistä aistii maassa kiinni olevan materian aina samalla tavalla. Vai onko tämä perusteltavissa sillä, että toisetkin ihmiset ovat materiaalista harhaa?

    Jos kaikki oleva on vain kiinni omassa mielikuvituksessani, miksi minun mielikuvitusmaailmassani on asioita, joista en pidä? Tai mistä tulee päähäni tieto, jonka olen saanut päähäni pääni ulkopuolelta. Voiko ihminen hämmästyä tai järkyttyä, jos kaikki on hänen omaa mielikuvituksen tuotettaan?

    Ja mitä tapahtuu sen jälkeen, kun elämän syklisestä kiertokulusta vapautuu?

    Anteeksi tämä kysymystulva, näkemyksesi vain pistää ihmettelemään monia asioita. :)
    Kirjattu

    Johnnyboy92

    • Hippi
    • *****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 1583
    Vs: Uskontonne
    « Vastaus #85 : 07. Lokakuuta 2012 klo 21:30 »
  • Tykkää (0)

  • Onko ihmisen mieli tosiaan niin riippumaton materialistisesta maailmasta, että se voi itse luoda oman maailmansa? En usko sitä, koska mielikuvituksellisissakin asioissa on melkein aina lainattu jotain materialistisesta todellisuudesta.

    Ja mikä on tämä syvä tietoisuus, ja miksi se pitää saavuttaa? Miksi ihmiselle ei riitä eläminen tässä maailmassa?

    Ja miten voit selittää sen, että monta ihmistä aistii jonkin näkemänsä asian aina samalla tavalla. Esimerkkinä vaikka punainen pylväs: kaikki ihmiset aistii sen punaisena ja pitkulaisena. Jos materia olisi vain pelkkää lumetta ihmisten mielissä, miten on mahdollista että monta ihmistä aistii maassa kiinni olevan materian aina samalla tavalla. Vai onko tämä perusteltavissa sillä, että toisetkin ihmiset ovat materiaalista harhaa?

    Jos kaikki oleva on vain kiinni omassa mielikuvituksessani, miksi minun mielikuvitusmaailmassani on asioita, joista en pidä? Tai mistä tulee päähäni tieto, jonka olen saanut päähäni pääni ulkopuolelta. Voiko ihminen hämmästyä tai järkyttyä, jos kaikki on hänen omaa mielikuvituksen tuotettaan?

    Ja mitä tapahtuu sen jälkeen, kun elämän syklisestä kiertokulusta vapautuu?

    Anteeksi tämä kysymystulva, näkemyksesi vain pistää ihmettelemään monia asioita. :)

    Kiinnostavia kysymyksiä

    Ihmisen mieli ei ole riippumaton siitä minkä me koemme materiaksi. Tai siis egomme on materialistisen käsityksen vanki ja rajoitettu ajattelemaan sen ehdoin. Ego ikäänkuin "huijaa" meitä. Materialistinen tietoisuus ei anna kuvaa siitä mikä on sen yläpuolella. Mutta se voi antaa tiedon siitä että yläpuolella todella on jotain, vaikkei sitä voisi tyhjentävästi selittää. Ihmisellä on egossa tietynlainen aukko kohti puhdasta todellisuutta egon luuloja vastaan.

    Korkeampi tietoisuus tai nirvana kuten buddhalaiset sitä kutsuvat, tulee minun mielestä saavuttaa siksi koska materialistisessa harhassa ja egon vallassa eläminen aiheuttaa valtavaa tuskaa. Elämä täällä on kärsimystä. Ego haluaa nautintoa, muttei koskaan saa sitä tarpeeksi. Sen takia tulisi luopua sen otteesta. Tai se on ainoa tie oikeaan vapauteen ja onneen. Kaikki nautinto mitä materialistisessa maailmassa saa, on ohimenevää ja epätäydellistä. Nykyinen maapallon ja ihmisten valtaosan todellisuus on esimerkki egon ja materialismin vallasta; ihmisten keskeinen tavoite on kerätä omaisuutta ja materialistista nautintoa. Se johtaa tuhoisaan ja vihamieliseen maailmaan, koska kukaan ei koskaan saa mielestään tarpeeksi. Verinen taistelu jatkuu ja jatkuu egon maailmassa.

    Ihmisten egojen tietoisuuden tasolle on "koodattu" niin että ihminen havaitsee asioita tietyllä tavalla ja kokee esimerkiksi tietyt asiat kiinteänä. Ihmiset ovat kaikki samaa tietoisuutta ja siksi meihin pätevät samat säännöt. Eriarvoisuutta ei ole.

    Egoon ja nykyiseen tietoisuuteemme kuuluvat voimakkaat tunteet ja emootiot, sillä se kokee materialistiset tapahtumat niin todellisina ja aitoina. Ego kokee olevansa vahingoittuva ja vaati suojelua.

    Siitä mitä tapahtuu kun on saavuttanut korkeamman tason ja vapautunut, on vaikea puhua, sillä niin harvat ovat kokeneet sen eläissään ja voineet kertoa siitä suoraan muille. Mutta Gautama Buddha oli yksi näistä, kenties myös Jeesuskin. He puhuvat myötätunnosta ja rakkaudesta sekä materiaalisen nautinnon vähäisyydestä verrattuna "valaistumiseen" ja pelastukseen. Buddhalaiset tekstit kertovat kaiken kärsimyksen lakkaamisesta uudestisyntymisen ketjun murruttua.
    Kirjattu
    "Life is not a problem to be solved, but a reality to be experienced" -Kierkegaard

    Rauhan Toveri

    • Hipahtava
    • ***
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 198
    Vs: Uskontonne
    « Vastaus #86 : 07. Lokakuuta 2012 klo 22:19 »
  • Tykkää (0)

  • hmmm... Pidän tuosta perustelusta ihmisten ahneuteen ja riittämättömyyden tunteeseen liittyen.  Siinä olen aika samaa mieltä, että ihmisten ei pitäisi vaalia itselleen liikaa omaisuutta tai käyttää aineellisia nautintoja äärettömyyksiin. Se on ehkä paras perustelu miksi olla idealisti eikä materialisti.

    On selvää, että materiaalinen omaisuus ohjaa suurimpaa osaa ihmisistä, mutta minä tiedän, että on olemassa ihmisiä jotka osaavat olla hyvin onnellisia vähään. Jotkut ihmiset osaavat nauttia ihan yksinkertaisistakin asioista kuten ruuasta, tietystä tunnelmasta, luonnossa olosta, uimisesta, ihmisseurasta, nauramisesta - asioista jotka ovat melkein ilmaisia, ja jonka materiaalinen maailma tarjoaa. Täytyy vain varoa, ettei tule ahneeksi, sillä silloin tosiaan menettää sen onnellisuuden ja kärsii riittämättömyyden tunteesta

    Minä itsekin olen jonkinmoinen nautintojen orja. Kuitenkin pyrin pitämään nautintoni kohtuullisena, mahdollisena ja monipuolisena - ja pitää osata nauttia ilmaisista asioista! Minä nautin jo siitäkin, että voin tarkkailla kaikenmaailman ötököitä ja otuksia.... En myöskään osaisi kuvitellakaan millaista olisi, jos ei nauttisi yhtään mistään... Masentaa ajatuskin. Minusta elämä olisi kamalan tylsää, jos ei tuntisi mitään.

    ...Mutta Johnnyboy92... Luulenpa, että olen niin maanläheinen ja yksinkertainen ihminen, etten todellakaan osaa järjellä ymmärtää miksi ihmisen pitäisi päästä Nirvanaan tai vapautua... Minä uskon, että on olemassa materialistisia ihmisiä, jotka ovat onnellisia ja osaavat olla tyytyväisiä vähään... Minä myös tunnen sellaisia ihmisiä.
    Kirjattu

    Colourflower

    • Vieras
    Vs: Uskontonne
    « Vastaus #87 : 07. Lokakuuta 2012 klo 23:49 »

    Hienoja ja hienosti muotoiltuja ajatuksia Johnnyboylla. Ei tähän keskusteluun nyt akuutisti muuta.
    Kirjattu

    Johnnyboy92

    • Hippi
    • *****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 1583
    Vs: Uskontonne
    « Vastaus #88 : 07. Lokakuuta 2012 klo 23:50 »
  • Tykkää (0)

  • Niin, ei ketään voi pakottaa pyrkimään valaistumiseen. Asia onkin enemmän kutsumuksen kaltainen. Minullakin on epäilyjä sen suhteen, mutta olen viime aikoina alkanut ajatella että on jotain enemmän kuin nautinnot ja emootiot. Ja olen saanut omalla kohdallani varmuuden siihen että egosta irtaantuminen ja materialismista luopuminen on tässä vaiheessa oikea tie. Koen itse aina materialistisen nautinnon epätyydyttävänä ja ikävän väliaikaisena; juuri kun saa jotain, niin sitten siitä joutuukin jo luopumaan. Ja ihmiset tekevät kauheita asioita materialistisen hyvän eteen. Halujen maailma on minun mielessäni vaarallinen ja tuhoisa ympäristö.

    Mutta kuitenkin olen myös sitä mieltä että asiat ja maailma tulee kohdata. En usko luostarielämään tai erakkona olemiseen, koska silloin kieltäytyy näkemästä asioita. Minä haluan pyrkiä siihen katsoen maailmaa silmiin ja kertoa siitä muille.

    Epäilen että mietin valaistumista ja ikuisuutta sen vuoksi että minulla on takanani jo hyvin monta elämää. Olen ehkä "vanha sielu" jolle tämä elämä on yksi viimeisistä.
    « Viimeksi muokattu: 08. Lokakuuta 2012 klo 10:25 kirjoittanut Johnnyboy92 »
    Kirjattu
    "Life is not a problem to be solved, but a reality to be experienced" -Kierkegaard

    Konna

    • Vieras
    Vs: Uskontonne
    « Vastaus #89 : 08. Lokakuuta 2012 klo 10:07 »

    ^ :peukku

    Minustakin on parempi elää maailmassa. Viimeistään sitten, kun luostari- tai erakkoelämä on tehnyt tehtävänsä.

    Sen vain sanoisin, etteivät kaikki luostariin menijät ole pelkureita. He valitsevat itselleen valaistumista tukevan ympäristön, sillä eivät ehkä muuten saavuttaisi päämääräänsä. Kaikki eivät kykene vapautumaan keskellä maailmaa, joka vie helposti huonoihin suuntiin. Jos sinä pystyt, niin se on hienoa!
    « Viimeksi muokattu: 08. Lokakuuta 2012 klo 10:12 kirjoittanut Konna »
    Kirjattu