Uskontonne - 15

Olen agnostikko mutta uskon kuoleman jälkeiseen elämään.

Haa. Noh. Mä olen nykyään kuunnellut paljonkin Krishna-liikkeen luentoja. Tykkään kuunnella niitä ja aina vähän jäädä funtsimaan että mitä mä tästä oikeesti kelaan. Eli en mä sillee ole mitenkään täysin hurahtanut, vaan enempi heijastelen, mutta fiilistelen sitä paljon että on jengii joka pitää perinteitä pyörimässä. Siinä liikkeessä on jotain tuttua yhteisöllistä, mikä ympäröi omaakin lapsuutta ja ehkä mulla on sellainen hengellisen yhteisön kaipuu, mutta en mä koskaan täysin osaa asettua minnekään. Siten sitä on aina vähä tämmönen mitä ikinä onkaan... Mä olen silti jotenkin onnellinen siitä että voi lukea ja tutkia ja fiilistellä ja miettiä asioita kaikin puolin ja löytää myös itsestä sellasia kysymyksiä, että miksi mulle vaikka on vaikee tehdä esim. bhaktia, tms.., ja toisaalta että miksi mä aina etsin myös sitä jotain yhteyttä tai ymmärrystä.. . Ja että missä ehkä menee pieleen, ja kaikenlaista.

En usko, koen pyhyyden elämässä ja luonnossa sekä itsessäni vahvana. Nimitettäköön sitä luonnoksi, Jumalaksi, Taoksi, universumiksi tai miksi vaan. Olen kokenut sen olevan todellista ja rakkaudellista, ainoastaan sillä on väliä. Kyllä minäkin käytän nimeä Jumala usein, koska se on melko arkipäiväistä kielessämme kuvaamaan tuota rakastavaa tietoisuutta mitä ei voi sanoin kuvata. Joku voisi sanoa, että subjektiivi kokemus, mutta enpä minä täällä ole kenellekään mitään todistamassa. Kiitän opettajia siitä mitä ovat tuoneet esille ja vaikka koen esim. Buddhalaisuuden tai Hindulaisuuden, Taolaisuuden läheisemmäksi niin en halua sanoa, että olen se ja se. Olen mitä olen kuten kaikki muutkin ovat.

Tyhjyyden käsittäminen

Ennen kuin taivas ja maa olivat, oli luonnossa alkuolemus.
Se oli selkeä, se oli mittaamaton.
Se oli itseolevainen, se oli yhtenäinen.
Se oli kaikkialla eikä se sietänyt rajoja.
Sitä täytyy pitää kaikkiallisena Äitinä.
Sen nimeä en tiedä, mutta sanon sitä Taoksi.
Jos minun täytyy sitä määritellä, niin sanon sitä rajattomaksi.
Kun se on rajaton, sanon sitä käsittämättömäksi.
Kun se on käsittämätön, sanon sitä luoksepääsemättömäksi.
Kun se on luoksepääsemätön, sanon sitä kaikkiallaolevaksi.
Tao siis on ylhäinen, taivas on ylhäinen, maa on ylhäinen, kuningas on ylhäinen.
Kaikkeudessa on neljä lajia ylhäisyyttä ja niiden johto on yksi.
Ihmistä johtaa maa, maata johtaa taivas, taivasta johtaa Tao, ja
Taoa johtaa se itse.

Järkevä Hyve

Ehdottomalla Taolla ei ole nimeä.
Mutta vaikka se on näin vähäarvoinen alkuperäisessä yksinkertaisuudessaan, ei maailma uskalla sitä halventaa.
Jos kuningas voisi pitää sitä kädessään, niin maailma vapaaehtoisesti alistuisi hänelle.
Taivas ja maa tekisivät liiton häntä elättääkseen.
Ilman pakotusta ihmiset rauhassa menisivät omille luonnonomaisille paikoilleen.
Jos hän järjestäisi niitä arvonimien ja nimitysten avulla, niin
hän hankkisi itselleen nimen.
Mutta jos hän tekee viisaasti, jättää hän nimen ja välttää siten
luokittelun pahan.
Tao on maailmalle mitä virrat ja laaksot ovat suurille, joille ja
järville.

Täydellinen tila

Mahtava Tao tunkee kaiken läpi.
Se on samalla aikaa tällä puolen ja tuolla puolen.
Kaikki elävät olennot riippuvat siitä ja ovat sen alaisia.
Se työskentelee, se lopettaa eikä tunne ansion nimeä.
Rakkaudessa se työskentelee eikä vaadi itselleen etevyyttä siinä.
Se ei tiedä kunnianpyynnöstä eikä himosta.
Se voidaan panna alhaisimpien olioitten joukkoon.
Kaikki oliot palaavat siihen lopulta eikä se kasva sen kautta.
Se voidaan mainita suurimpien asioitten joukossa.
Täten viisas lakkaamatta pidättäytyy arvioimasta itseään korkeaksi ja saavuttaa sen tähden suuruuden.

Musta on ollut hauska huomata että sankritin sana buddhi on käännetty nois kirjoissa mitä luen, että älykäs. Mua kiinnostaa miten hindulaisuus ja buddhalaisuus on ollut läheisessä vuorovaikutuksessa toisiinsa ja miten ne asettuu. Toi 'älykäs' on aika hyvä käännös musta verrattuna siihen, että ainakin Buddha käännetään että 'valaistunut'. Tarkoitan sitä, kun mielellään meditaatio harjoitus on maanläheistä tarkkaavaisuutta, eli siis älykästä, sen sijaan että hifistellään jotain valo-olento tilaa 🤔✨

Kaikki mytologiat ovat totta mutta ihmisten ei kannata mennä jumalten puolelle. Ensimmäinen luotu oli kaikkien mytologioiden mukaan ihmisen tietoisuus jonka sisällä maailmankaikkeus järjestyy. Jokainen elävä sielu on käynyt läpi kaikki evoluution vaiheet ja taivaltanut koko luomisen ajan maailmassa etsimässä lopullista hahmoaan. Manvantaran viimeiset päivät ovat käsillä.