Tervetuloa! Hipit.fi:n foorumi on ekologisuudesta, rakkaudesta ja vapaudesta kiinnostuneiden kotifoorumi.
Osallistu keskusteluun ja tutustu uusiin ihmisiin luomalla tunnus! :)


Jos olet jo foorumilainen, voit kirjautua sisään tästä:

Tunnus: Salasana:

Uuden rakkauden kokeminen - 1

guaaarwa

  • Hippi
  • *****
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 910
Uuden rakkauden kokeminen
« : 04. Syyskuuta 2010 klo 22:16 »
  • Tykkää (0)

  • Heissan hipit.
    Mieltäni askarruttaa tällä hetkellä rakkaus. Sillä tavalla parisuhde-mielessä.
    Mietin, että onko mahdollista löytää uusi, ihan oikeasti tunteita sykähdyttävä rakkaus enää ensirakkauden hiivuttua? Olen huomannut että se on mahdollista, mutta se tunne on jotenkin erilainen. Johtuneeko siitä, ettei ole enää teini, jolloin tunteet myllersi muutenkin. Vai johtuuko se pienestä skeptisyydestä ja ehkä tiedostamattomasta pelosta, joka kasvaa jokaisen eron jälkeen? Ei enää uskalla täysiä heittäytyä sen tunteen vietäväksi, ajattelee että ei se kuitenkaan kestä. Tai ehkä en vielä ole kohdannut sellaista ihmistä, joka tämän tunteen täysillä laukaisisi, vaikka hienojen ja rakastettavien ihmisten kanssa olenkin aikaani viettänyt.
    Kirjattu
    "When will you find your soul, when will you find your peace..?"

    Häröhippi aiheuttaa metkaa kitkaa ja häröjä säröjä.

    Mombie

    • Hippi
    • *****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 560
    • aka Maria
    Vs: Uuden rakkauden kokeminen
    « Vastaus #1 : 04. Syyskuuta 2010 klo 22:34 »
  • Tykkää (1)

  • On on ja ON! Mä olen löytänyt.

    Mulla on takana kamalia vuosia ja nyt ihan vahingossa törmäsin Mieheen! En ollut edes etsimässä kumppania koska entisistä kokemuksista viisastuneena päätin että ikinä koskaan milloinkaan en halua miestä elämääni. En! Jos kumppani pitää olla niin se on sitten nainen.

    Miten kävikään.... Mies tuli ja pyyhkäisi jalat alta. Nyt tätä ihanaa tunnetta on kestänyt jo kauan! Ja uskon että tulee kestämään sillä musta tuntuu että vasta nyt nelikymppisenä olen löytänyt juuri sen ihmisen jonka kanssa on hyvä olla. Koskaan aiemmin ei kenenkään kanssa ole ollut näin hyvä olo. Kaikki natsaa.
    Kirjattu
    Älä valitse rakkaudessa sitä jonka kanssa pystyt elämään; valitse se jota ilman et voi elää. ♥

    ---
    Vuorokausirytmini on siitä jännä että sitä ei ole....

    Colourflower

    • Vieras
    Vs: Uuden rakkauden kokeminen
    « Vastaus #2 : 05. Syyskuuta 2010 klo 03:25 »

    Minulla ei ole koskaan ollut kunniaa tuntea "ensirakkautta", joten olen lähtenyt myöhempiin (harvoihin) ihmissuhteisiini harvinaisen puhtaalta pöydältä. Ehkä olen siunattu niin etten itse edes ymmärrä sitä.
    Kirjattu

    moonbow

    • Uushippi
    • **
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 70
    Vs: Uuden rakkauden kokeminen
    « Vastaus #3 : 05. Syyskuuta 2010 klo 04:25 »
  • Tykkää (0)

  • Heissan hipit.
    Mieltäni askarruttaa tällä hetkellä rakkaus. Sillä tavalla parisuhde-mielessä.
    Mietin, että onko mahdollista löytää uusi, ihan oikeasti tunteita sykähdyttävä rakkaus enää ensirakkauden hiivuttua? Olen huomannut että se on mahdollista, mutta se tunne on jotenkin erilainen. Johtuneeko siitä, ettei ole enää teini, jolloin tunteet myllersi muutenkin. Vai johtuuko se pienestä skeptisyydestä ja ehkä tiedostamattomasta pelosta, joka kasvaa jokaisen eron jälkeen? Ei enää uskalla täysiä heittäytyä sen tunteen vietäväksi, ajattelee että ei se kuitenkaan kestä. Tai ehkä en vielä ole kohdannut sellaista ihmistä, joka tämän tunteen täysillä laukaisisi, vaikka hienojen ja rakastettavien ihmisten kanssa olenkin aikaani viettänyt.

    Oon miettinyt samaa.  Lähinnä sillä, että tuon "ensirakkauden" jälkeen ei oo oikein ollut samanlaista tunnetta kenestäkään. Olen kyllä seurustellut pitkäänkin sen jälkeen, mutta noissa ole vain ollut sitä samaa. Jotenkin tuntunut, ettei oikein osaa enää ihastua ihmisiin niinkuin nuorempana. Sitä tapaa mielenkiintoisia ihmisiä ja niiden kanssa tulee hyvin juttuun jne., mutta ei se ole oikein sama ollut. Eikä tuo ole pelkästään huono asia, pystyy oikeasti arvioimaan kenen kanssa voisi tulla pidempäänkin juttuun eikä ole samalla lailla hajalla pienistäkin jutuista, mutta silti. Ehkä tuo on sitä aikuistumista, ei voi tietää.
    Kirjattu
    näen kaikessa hengen
    kasvavia ja kuihtuvia

    Jade

    • Hipahtava
    • ***
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 115
    Vs: Uuden rakkauden kokeminen
    « Vastaus #4 : 06. Syyskuuta 2010 klo 14:36 »
  • Tykkää (1)

  • Tuota, tämä taitaa olla vähän tylsää, mutta kaikki on aina voimakkainta, kun ihmisaivot kokevat jotain ensimmäisen kerran eikä ole olemassa aikaisempaa siihen verrattavaa kokemusta. Rankalla yleistyksellä esim. moni lapsuudessa rakkautta vajaaksi jäänyt rakastuu äärimmäisen kiihkeästi ja pyrkii symbioosiin ja hakee sitä yhä uudelleen, kokematta koskaan sitä niin vahvana.
    Eli kun aivot tunnistavat jo aiemmin koetun kokemuksen, kemiakaan ei ole niin voimakasta jne. Eli tietynlainen tottuminen: "Aijaa, no tämä nyt ollaan nähty jo aiemminkin....ei mitään uutta....hohhoijaa  " Eli vanhemmiten rakastunut ei joko ole ollut oikeasti rakastunut tai sitten on tavannut ihmisen, jonka kanssa rakkaudentunteet heräävät ennen kokemattomalla tavalla.

    Tämä on huom! hyvin karkeaa yleistystä, mutta mekanismi toimii noin aivotutkimuksen mukaan. Sen vuoksi kaikenlaiset ekat kerrat ovat niin mieleenpainuvia.
    Kirjattu
    Se, mitä etsit, on.
    Se on jo.
    Nykyhetki on.
    Todellisuus on.
            Evald Flisar:Tietäjän oppipoika

    guaaarwa

    • Hippi
    • *****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 910
    Vs: Uuden rakkauden kokeminen
    « Vastaus #5 : 06. Syyskuuta 2010 klo 22:40 »
  • Tykkää (0)

  • Ihan kiva selitys.. jos nyt uskoo tieteen voivan selittää jotain niin monimutkaista kuin ihmistunteet. Tuohan ei kerro sitä, että miten ja miksi tunnemme rakkautta. Mitä edes on "oikea" rakkaus? Jokaisella kerralla, kun olen ollut rakastunut, tunne on ollut hieman erilainen. Onko se "oikea" juuri se ensimmäinen kerta, vai joku muu? Kaikkia näitä eri kertoja kutsun kuitenkin rakkaudeksi.
    Johtuvatko kaikki tuntemuksemme kemiasta? Mikä kemiallisissa reaktioissa saa aikaan sen tunteen, mikä niiden välinen yhteys on?
    Voihan Jade, tuo kirjoittamasi olla totta ja tarkoittaisi sitä, että haikailisin vain saman tunteen perään, minkä koin ensirakkaudessa. Mutta totuus on, etten muista sitä tunnetta täysin enää. Muistan vain että se oli hienoa mutta en miltä se tuntui oikeasti. Ehkä yhtä vahvan, joskaan ei samanlaisen, rakkauden kokemiseen vaaditaan se, että heittäytyy siihen avoimin mielin. Että ei ajattele jo aluksi, että "ei tämä kuitenkaan tunnu samalta kuin silloin ensimmäisen kerran". Samalta se ei varmaankaan tunnu mutta kuitenkin tunteen syvyys lienee löydettävissä jos niin haluaa.  ::)

    Nimim. Odottelen unelmieni prinssiä, joka tämän syvän rakkauden tunteen minussa herättäisi.. ;) no ei vais. :D
    Kirjattu
    "When will you find your soul, when will you find your peace..?"

    Häröhippi aiheuttaa metkaa kitkaa ja häröjä säröjä.

    Vihreäkaupunki

    • Hippi
    • *****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 2521
      • Blogi
    Vs: Uuden rakkauden kokeminen
    « Vastaus #6 : 06. Syyskuuta 2010 klo 22:57 »
  • Tykkää (0)

  • Ensimmäistä kertaa kun koin todella sen mitä kutsun rakkaudeksi, en odottanut sitä lainkaan, eikä se tapahtunut silmänräpäyksessä, vaan vasta pitkän ajan kuluttua. En tiennyt että niin voi tuntea. Tämän jälkeen kuitenkaan en ole tuntenut samaa, vain ehkä silloin tälloin häivähdyksiä siitä.

    En tiedä tulenko koskaan enää kokemaan samoin, mutta se on toissijaista. Silloin kuin koin jotakin mitä ennen en ollut kokenut, hätkähdyin. Mutta nyt kun tiedän mitä voin kokea, voisin tietysti alkaa odottamaan sitä valtavasti. Juju onkin mielestäni siinä, ettei odota. Vaan osaa elää hetkessä, osaa olla tyytyväinen nykyhetkeen, eikä metsästä uusia kokemuksia, tunteita, virtauksia tai ajatuksia (miten tämän tekee käytänössä, onkin toinen juttu :D).

    Silloin kun elän hetkessä, en odota tai metsästä, vaan olen, ja silloin koenkin monesti jotain aivan uutta ja hätkähdyttävää. Ja sitten kun tällainen asia tapahtuu, olen niin innoissani siitä että lähden tutkimaan sitä lisää ja nautin ja menen vain syvemmälle. Mutta kun se häviää, joskus lähden metsästämään mennyttä uudestaan, ja silloin se vain menee kauemmaksi.

    Jossain vaiheessa ymmärrykseni palaa. Tavoittelu tai odottaminen vie joistakin asioista vain kauemmaksi.
    « Viimeksi muokattu: 06. Syyskuuta 2010 klo 23:02 kirjoittanut vihreäkaupunki »
    Kirjattu

    guaaarwa

    • Hippi
    • *****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 910
    Vs: Uuden rakkauden kokeminen
    « Vastaus #7 : 06. Syyskuuta 2010 klo 23:42 »
  • Tykkää (0)

  • ^Komppaan.

    Odotukset pilaa monen asian, joko pettyy tai sitten ei huomaa asioissa kaikkia puolia. Toi oli vaan niin hyvin ja tyhjentävästi kirjoitettu ettei mulla ole tarvetta sanoa muuta. :)
    Kirjattu
    "When will you find your soul, when will you find your peace..?"

    Häröhippi aiheuttaa metkaa kitkaa ja häröjä säröjä.

    Jade

    • Hipahtava
    • ***
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 115
    Vs: Uuden rakkauden kokeminen
    « Vastaus #8 : 07. Syyskuuta 2010 klo 16:03 »
  • Tykkää (0)

  • Silloin kun elän hetkessä, en odota tai metsästä, vaan olen, ja silloin koenkin monesti jotain aivan uutta ja hätkähdyttävää. Ja sitten kun tällainen asia tapahtuu, olen niin innoissani siitä että lähden tutkimaan sitä lisää ja nautin ja menen vain syvemmälle. Mutta kun se häviää, joskus lähden metsästämään mennyttä uudestaan, ja silloin se vain menee kauemmaksi.

    Jossain vaiheessa ymmärrykseni palaa. Tavoittelu tai odottaminen vie joistakin asioista vain kauemmaksi.
    Jeps ja tämä oli se oikea vastaus aikaisempaan postaukseeni eli kun saa itsensä kokemaan asiat aina uutena (sehän on yksi valaistumisen piirteistä, mutta ei sitä nyt ihan siihen asti tarvitse mennä ;) ) niin suuri osa ongelmista on ratkaistu. Lisäksi rakastumisia ja rakkautta on erilaista ja silti tyydyttävää ja ihanaa. Faktahan on kuitenkin se, että ketään (HUOM! ei edes itseään) voi oppia tuntemaan läpikotaisesti ja se suola on juuri siinä, että ottaa toisen ja kulloisenkin elämäntilanteen uutena. Harmaa arki alkaa siitä, kun aivot kuvittelevat, että tämä on jo koettu ja tämä tulee jatkumaankin tällaisena hamaan harmaaseen tappin asti. Ja kyllä, olen itsekin oppilas jokapäiväisessä elämässä tässä asiassa. Välillä saa ihan kunnolla "potkaista" itseään, kun huomaa vajonneensa harmaan arjen tilaan....
    Kirjattu
    Se, mitä etsit, on.
    Se on jo.
    Nykyhetki on.
    Todellisuus on.
            Evald Flisar:Tietäjän oppipoika

    milli

    • Hippiäinen
    • *
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 6
    Vs: Uuden rakkauden kokeminen
    « Vastaus #9 : 07. Syyskuuta 2010 klo 19:27 »
  • Tykkää (1)

  • Mietin, että onko mahdollista löytää uusi, ihan oikeasti tunteita sykähdyttävä rakkaus enää ensirakkauden hiivuttua?

    On ja aivan ehdottomasti! Tästä olen enemmän kuin varma.

    Se on toki sanottava, ettei rakkaus varmasti millään kerralla ole samanlaista kuin aiemmin tai myöhemmin. Et koskaan enää ole se sama entinen itsesi eikä ensirakkautesi tule tietenkään toistumaan. Mutta voit sukeltaa uuteen rakkauteen, se vain tulee ja tipauttaa sinut tuolilta joku päivä. Tai kenties se kasvaa sinussa vähän kerrallaan ja joku ihmeellinen päivä heräät sen kauneuteen. Ja tuo rakkaus ei ole enää ensirakkautesi, mutta se on Rakkautta. Se näyttää sinulle asioita, joita et vielä tiennyt olevan olemassakaan. Ennen tuntemattomia puolia itsestään, sinusta ja kenties koko elämästä.

    Jos ei juuri nyt tunnukaan tuolta, niin älä huoli. Voi olla ettet ole tavannut sitä seuraavaa Rakkauttasi vielä tai voi olla, että hän on aivan lähellä, mutta et vielä uskalla nähdä kaikkea välillänne. Erot tietenkin satuttavat ja saattavat tehdä varovaiseksi. Muutenkin voi olla jumissa ja pelätä. Joskus sitä pelkää itse rakkautta ja sille antautumista. Ja toisinaan on surtava vanhat surut pois ennen kuin voi avautua uusille kauneuksille.

    Rakkautta!
    Kirjattu

    moonbow

    • Uushippi
    • **
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 70
    Vs: Uuden rakkauden kokeminen
    « Vastaus #10 : 08. Syyskuuta 2010 klo 19:30 »
  • Tykkää (0)

  • ^Komppaan.

    Odotukset pilaa monen asian, joko pettyy tai sitten ei huomaa asioissa kaikkia puolia. Toi oli vaan niin hyvin ja tyhjentävästi kirjoitettu ettei mulla ole tarvetta sanoa muuta. :)


    Oon ite kanssa huomannut, että kaikenlaiset (niin positiiviset kuin negatiiviset) ennakko-odotukset tapahtumia tai ihmisiä kohtaan tuppaa vesittämään juttuja. Siksi en oikein edes pidä ihastumisesta kun se perustuu (nähdäkseni) pelkästään omiin odotuksiin toisesta ja pettävään ensivaikutelmaan. No, eihän hommassa sinäänsä ois vikaa jos sitä oikeasti osaisi sitten myös suhtautua tuntemuksiinsa tavallaan skeptisesti, mutta ei se vain onnistu ja sitten taas pettyy kun ei asiat mene kuten oli ajatellut. Toisinaan toki myös yllättyy positiivisesti, mutta silti hieman häiritsee kun aivot piirtelee pilvilinnoja vaikka tietää, ettei asiat voi mitenkään mennä juuri siten.
    Kirjattu
    näen kaikessa hengen
    kasvavia ja kuihtuvia

    Brooks

    • Hippi
    • *****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 1012
    Vs: Uuden rakkauden kokeminen
    « Vastaus #11 : 14. Syyskuuta 2010 klo 00:23 »
  • Tykkää (0)

  • aikoo olla erittäin tylsä ja käsitellä aihetta tieteellisesti.


    Tuohan ei kerro sitä, että miten ja miksi tunnemme rakkautta.
    ...
    Johtuvatko kaikki tuntemuksemme kemiasta? Mikä kemiallisissa reaktioissa saa aikaan sen tunteen, mikä niiden välinen yhteys on?


    Kyllähän rakkaudessa on pääasiassa kyse aivojen sähkökemiallisista reaktioista. Vaikka kuinka puhutaan tunteista ja sydämestä ja muista sen sellaisista asioista, aivot säätelevät rakastumisen ja rakkauden tunnetta kemiallisin keinoin.  Rakastumisen ainoa varsinainen tarkoitus on varmistaa suvunjatkaminen. Yksilöllä on evoluution kannalta merkitystä vain sikäli, että tämä pysyy elossa tarpeeksi kauan ehtiäkseen lisääntyä ja siirtääkseen perintötekijänsä edelleen. Kuolemattomuus on geeneissä.

    Aihe on sikälikin vaikea, että aivan varmasti naiset ja miehet kokevat rakastumisen eri tavalla. Itse asiassa kauan aikaa ajattelin, että noinkohan miehet ylipäänsä rakastuvat sanan varsinaisessa merkityksessä (olen itse siis mies.) Aiovotutkimus on sittemmin osoittanut, että kyllä miehenkin aivoissa tapahtuu muutoksia rakastumisen yhteydessä, joskin erilaisia kuin naisella. Jossakin määrin sukupuolet lähentyvät toisiaan, sillä naisen testosteronin taso kohoaa ja miehen taas laskee.

    Yleisesti ottaen nainen on parinmuodostuksessa huomattavasti valikoivampi kuin mies. Uros pyrkii levittämään geeninsä mahdollisimman laajalle, eli on lähtökohtaisesti kiinnostunut kaikista sukukypsistä naaraista. Naaraat taas etsivät urosta, joka on geneettisesti mahdollisimman edustava ja omaa parhaat mahdollisuudet jälkeläisistä huolehtimiseen. Niinpä sen naisten kokeman tunteen, jota kuvaillaan rakastumiseksi, rakkauden huumaksi, hormonimyrskyksi tai miksi milloinkin, tarkoitus on varmistaa, että löydettyään sopivan miehen nainen myös lisääntyy tämän kanssa. Rakastumisen huuman on sanottu kestävän yhdestä kolmeen vuotta, eli juuri riittävästi, jotta nainen ehtii lisääntyä.

    Rakastuneen aivoissa tapahtuu huomattavia kemiallisia muutoksia, ja hormonit vaikuttavat koko elimistöön. Miehellä aktivoituvat enemmän sellaiset alueet, jotka säätelevät seksuaalista vireyttä ja käsittelevät näköärsykkeitä; naisella vireytyvät enemmän tunteita, tarkkaavaisuutta ja muistia käsittelevät alueet. Nämä reaktiot palvelevat edellä kuvaamaani miehen ja naisen erilaista käyttäytymismallia.

    Kaikki tietänevät, että rakastumisen huuma haihtuu ennen pitkää. Joko hullaantumisen tunteet syvenevät maltillisemmiksi ja pysyvämmiksi kiintymyksen tunteiksi tai laimenevat niin, että kiinnostus voi lopahtaa kokonaan. Koska nainen rakastuu voimakkaammin, myös paluu arkeen taitaa olla hänelle kovempi pala, ainakin noin yleisesti ottaen.

    Tällainen rakastumisen anatomia on jo varsin hyvin selvillä, mutta ei asia kuitenkaan ihan niin yksinkertainen ole. Reaktiota varten tarvitaan ärskyke, joka tässä tapauksessa on siis tuo ihastumisen kohde, mutta nyt voidaan kysyä, mikä määrää sen, että joku yksilö ihastuu juuri johonkin tiettyyn ihmiseen. Jo ennen aivotutkimusta käyttäytymistiede ja sosiobiologia ovat nostaneet esille esimerkiksi tiettyjä ulkonäköön liittyviä tekijöitä aina kasvojen symmetriasta lähtien, mutta toisaalta jotkut ihmiset väittävät kiven kovaan ihastuneensa vaikkapa kumppaninsa luonteenpiirteisiin, väittävätpä jotkut niinkin, että ulkonäkö on tykkänään toissijainen tekijä. Joidenkin miesten taas sanotaan etsivän naista, joka muistuttaisi mahdollisimman paljon miehen äitiä, josta taas voisi päätellä, että varhaislapsuuden kokemuksilla olisi suuri merkitys. Voidaan niin ikään kysyä, miten vaikuttavat yksilön kokemukset ja ylipäänsä kaikki se, mikä tekee itse kustakin sellaisen psykofyysisen kokonaisuuden kuin tämä on. Eli me tiedämme nykyisin ne kemialliset prosessit, jotka saavat aikaan rakastumisen, mutta tiedämmekö vielä lopullista vastausta siihen, mikä nuo kemialliset prosessit synnyttää?
    Kirjattu
    The Art Of Brooks

    Arska

    • Uushippi
    • **
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 59
    Vs: Uuden rakkauden kokeminen
    « Vastaus #12 : 14. Syyskuuta 2010 klo 07:53 »
  • Tykkää (0)

  • ^ Hyvä kirjoitus! Mielenkiintoinen. Mut jos rakastuu väärään ihmiseen, onko silloin kyse sähköhäiriöstä? Itse taas taidan olla oikosulussa! :D
    Kirjattu

    guaaarwa

    • Hippi
    • *****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 910
    Vs: Uuden rakkauden kokeminen
    « Vastaus #13 : 14. Syyskuuta 2010 klo 17:07 »
  • Tykkää (0)

  • ^^ Niinpä.
    Havaitsemme kyllä muutokset rakastuneen ihmisen aivokemiassa. Mutta mielestäni se ei vielä selitä kyseistä ilmiötä. Mikä tarkalleen ottaen aiheuttaa nämä reaktiot? Ja mikä yhteys on aivojen kemiallisilla muutoksilla ja itse tunteella.. ts. jos aivojen kemiassa tapahtuu muutos x, mikä siinä aiheuttaa tietynlaisen tuntemuksen y? Missä on näiden yhteys?

    Ylipäätään erittäin asiallinen teksti. Hieman menee off topiciksi, mutta en itse näe sukupuolijakoa noin vahvana. Kuten seksuaalisuudessakin, harvat ihmiset ovat 100% heteroita tai homoja, välimuodot suuntaan tai toiseen ovat yleisempiä. Sukupuolista puhuttaessa, on paljon ns. naismaisia miehiä ja taas miesmäisiä naisia. Itse en koe olevani 100% nainen, näin esimerkiksi. Mitä Brooksin tekstiin siis tulee, en pidä noita "naisten ja miesten" tapoja rakastua mitenkään absoluuttisina tosina, asia voi monessa tapauksessa noin ollakin mutta monessa se ei niin ole.
    Kirjattu
    "When will you find your soul, when will you find your peace..?"

    Häröhippi aiheuttaa metkaa kitkaa ja häröjä säröjä.

    Jade

    • Hipahtava
    • ***
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 115
    Vs: Uuden rakkauden kokeminen
    « Vastaus #14 : 14. Syyskuuta 2010 klo 18:08 »
  • Tykkää (0)

  • Olen quaarwan kanssa samaa mieltä siitä, että sukupuolet eivät ole noin homogeenisia; ei ihmiskunnassa eikä myöskään eläinkunnassa.
    Ja vaikka rakastuminen onkin aivokemiaa niin jokin sen aivokemian laukaisee eli siinä onkin se suurin arvoitus. Millainen henkilö sen kullakin herättää ja miksi jollakin tulee sähköhäiriöitä (tuo oli hauska...) tai jopa oikosulkuja. Jos kyse olisi pelkästään lisääntymisestä niin silloin homma olisikin helppoa... Tosin uskon kyllä ihmisellä olevien feromonien olevan osaltaan vaikuttamassa asiaan. Tutkimustuloksia löytyy jonkin verran esim. ehkäisypillerien vaikutuksesta ominaistuoksuun eli kun nainen on ikäänkuin koko ajan raskaana niin silloin hän valitsee enemmän "naismaisia" miehiä ja luomu-ovulaatiossa miehisempiä miehiä. Oma kokemukseni tukee tätä eli aikoinaan vaihdettuani hormoniehkäisyn pois niin seksuaalinen kipinä minun ja kyseisen miehen välillä hävisi täysin kun hormonitoimintani luomuuntui.

    Mutta Brooksin tekstiin: Mielenkiintoista, että kyseinen teoria jaksaa edelleen pitää pintaansa, koska jos tarkastelee eri eläinlajeja niin enemmänkin näyttäisi olevan tärkeämpää, että koiras varmistaa jälkeläisen olevan juuri sen kuin siementensä levittämisen. Naaraat ovat lajeilla usein kiimassa samaan aikaan, jolloin jos uros haluaa varmistaa edes jonkun siemenen menevän perille, on sen varmistettava, ettei mahdollisesti paremman siittiöstön omaava uros pääse parittelemaan. Eli aika mahdoton tilanne on paritella mahdollisimman monen kanssa ja samalla varmistaa, että edes yksi hedelmöittyisi omista siittiöistä.
    Jotkut lajit taasen varmistavat, että alfauros on se joka ainoastaan parittelee eli haaremi. Tuskin olisi kovin monia onnellisia miehiä ihmiskunnassa, jos evoluutiosta olisi valittu tämä vaihtoehto  ;) Haaremilaitos (ja moniavioisuus) toki oli jotain sinne suuntaan.
    Sitten on tietysti ne onnelliset/onnettomat urokset, jotka pääsevät kerran elämässään pukille ja kuolevat parittelukumppanin hampaisiin...ei varmaan sekään kovin toivottavaa....
    Entä ne eläimet, jotka pariutuvat koko iäksi? Sillekin on selkeästi evoluutiossa tilauksensa ja niilläkin on omat soidinmenoaikansa, jolloin lisäännytään eli ei tule seksiä jatkuvasti. Tällainen ei varsinaisesti palvele pelkästään lisääntymistarkoitusta.
    Lisäksi kun on "uskallettu" tutkia niin eläinkunnasta on löytynyt myös homoseksuaalisia suhteita. Eikä myöskään pidä unohtaa bonoboja, joilla seksi on osa sosiaalisen hierarkian ylläpitoa.
    Luin jokin aikaa sitten, että delfiinit ja ihmiset ovat ainoita, jotka harrastavat seksiä huvikseen eli myös sillä on oltava evolutiivinen tilauksensa. Ja ihmisten kohdalla tähän keskusteluun liittyen tulee muistaa, että ainoastaan äidistä (näihin päiviin asti ->kohdun vuokraus) on voitu olla täysin varma eli jälleen....miten urospuolinen varmistaa OMAN lisääntymisensä, jos on maailmalla jakamassa siementä. Ja nainen, kuten Brooks totesi, etsii mahdollisimman hyviä lähtökohtia lapselle  ::)

    Ja sitten takaisin rakkauteen eli väittäisin, että rakastumista ja rakkautta ei voida tyhjentävästi koskaan selittää, koska siihen vaikuttavat niin monet tekijät ja jokaisella ne ovat erilaiset. Jos jo ajattelee pelkästään sitä, kuinka monta vastakkaisen sukupuolen edustajaa tapaamme elämämme aikana ja kuinka moneen ihastumme/rakastumme tai kuinka moni edes hieman säväyttää niin se on lopultakin äärimmäisen pieni prosentti. Seksin harrastaminen on taas ihan eri asia siinä mielessä, että sitä voi tehdä ilman sen suurempia tunnesiteitä.

    Yksi tärkeistä rakkauteen liittyvistä tekijöistä on se jo aiemmin mainittu kyky rakastaa itseä, koska jos itseään ei rakasta ei myöskään kykene ottamaan vastaan rakkautta. Eli käänteisesti "uskon olevani rakkauden arvoinen vain siinä määrin kuin kykenen rakastamaan itseäni ja hyväksymään itseni". Eli jos on ongelmia sillä saralla niin oikea osoite on kääntyminen omaan itseen ja tarkastella omaa rakkaussuhdetta itseen. Ei aina hauskaa, mutta antoisaa  ;)
    Kirjattu
    Se, mitä etsit, on.
    Se on jo.
    Nykyhetki on.
    Todellisuus on.
            Evald Flisar:Tietäjän oppipoika