[Vanha esittelyketju] - 3

Hello!
Mitäs sitä kertoisi.. 25 vuotta mittarissa, Länsi-Suomen kasvatti olen. Tarkemmin sanottuna Pohojammaalta. Kai sitä jonkin sortin elämäntapaintiaani tai hippi on. Junnuna ajattelin että pystyn isona elämään täysin "oravanpyörästä" irrallisena. Että minähän teen niin kuin minä haluan. Juuh. Kuitenkin tällä hetkellä kunnon kansalainen, työssä käyn ja asuntolainaa maksan. Että oravanpyörää pyöritään, mutta ei tämä niin ikävää olekaan kuin joitain vuosia sitten ajattelin.

Rauha, mielenrauha, henkisyys, vaihtoehtoinen ja avoin katsantokanta moneen asiaan, rentous, luottamus, rakkaus, nöyryys itseä ja muita kohtaan. Siinä joitain knoppeja.
Tavarat ja vaatteet pääosin kirppareilta/kierrätyksestä. Monesti miettinyt ihan ruokadyykkaustakin mutta ei yksin ole tullut lähdettyä. Kansalaistoimintaa harjoitan tukemalla tiettyjä järjestöjä (Greenpeace, Amnesty, Aseistakieltäytyjäliitto).

Autolla ajan turhaa ajoa, tupakoin, lapsen vaipat eivät ole kestovaippoja, ja toisinaan otan todella pitkiä kuumia suihkuja. Että parantamisen varaakin on 

Moro!   

Teidän seuraksenne liittyi 27 vee elämäntapaintiaani länsi-suomesta. Päivät kuluu mietiskelyn, lukemisen ja yrttien parissa. Hyvää kesää kaikille!!

fyysinen ikä lähestyy kolmeakymmentä, asuinpaikka tampere. kaverit kutsuvat hipiksi, vaikka en ehkä ihan ymmärrä moista. no, mikäs siinä. hippifoorumille tunnukset ja katotaan kuin hommat etenee.

Teretulemast kaikki uudet hipit!

Kai se pitää pieni esittely pykäistä vaikka ajattelinkin jäädä vaan huomaamattomaksi taustailijaksi..
Eli olen parikymppinen tyttöihminen, en määrittele itseäni mihinkään lokeroon. Enkä ole mistään kotoisinkaan, tällä hetkellä asustelen siellä minne satun eksymään ja sijani laskemaan. Vakituista työtäkään ei minulla mokomalla ole enkä jaksa murehtia eläkekertymää.

Oikeastaan syy miksi tänne foorumille rekisteröidyin, on että haaveissani olisi joskus tulevaisuudessa perustaa elintarvike-omavarainen yhteisö jonnekin kaupungin ja maaseudun välille. Tai ei oikeastaan perustaa, mutta olla osana yhteisöä. En välitä olla päällepäsmärinä, liikaa vastuuta Mutta uskon ja toivon että tämä saattaisi olla oikea ja hyvä kanava moisen idean kehittelyyn. Eikä ystäviä ja matkatovereitakaan ole ikinä liikaa.

Bless!

Löysin tämän foorumin googlettaessani korkean verenpaineen luonnonmukaista hoitoa ja harmittaa etten oo löytäny teitä jo aiemmin. Hippi mikä hippi. 33-vuotias oon, naimisissa, Imatralla asun ja kolme lasta mulla on, tutustutaan.

Bonjour à tous!

Löysin tämän foorumin jokin aika sitten ja huomasin siinä jotain tuttua, samanlaisia aatteita ja ihmisiäkin. Päätin sitten rekisteröityä kaltaisteni (?) joukkoon. Minä olen mikä olen, en sen kummempaa. Karsastan ihmisten lokeroimista ja kategorioita. Mielestäni siinä ei ole mitään hienoa, jos sanoo olevansa hippi. Musta se on ihan kauheeta hippeys tulee sisältä, eikä sitä tarvitse kuuluttaa kaikille, se kyllä huomataan.

Niin tällainen omituinen höpöttäjä mä olen. Ajattelen aina liikaa ja analysoin asioita. Olen pian 27 v, mutta sisäisesti täysin lapsi, joka ei suostu kasvamaan aikuiseksi. Sitä nuo muut yrittävät, saada mua aikuistumaan, mutta huonolla menestyksellä. Olen tehnyt sitä sun tätä, asunut siellä sun täällä. Juuria en ole onnistunut vielä kasvattamaan mihinkään.  Tai "en ole onnistunut" on väärin sanottu, EN OLE HALUNNUT.  Olen kokenut liikaa pahoja asioita, mutta jaksan silti uskoa rakkauteen. Uskon, että rakkaus on avain (kuten Mutabarukakin sanoo).

Oon luova hullu, kirjoittelen, laulan, soitan kitaraa, luen, neulon, virkkaan, piirrän.. rakastan myös psykologiaa, filosofiaa, kirjallisuutta, leffoja, lapsia, eläimiä, ihmisiä, eri kulttuureita ja kieliä.. jne jne. Olen erittäin ailahtelevainen. Ohjenuorani ja elämänarvoistani tärkein kuuluu: tärkeintä on tehdä sitä mitä todella haluaa (ja josta pitää).

Kirjailijan on vaikea saada kirjoittamistaan loppumaan. Anteeksi