heippi! täällä Marge^^ - 2

Heipähei! 
 Onko muille luokan tai muun ison ihmisjoukon edessä esiintyminen yhtä tukala paikka, kuin se on minulle? Tänään nimittäin esittelin luokalleni Bob Marleyn. En ollut valmistautunut siihen erityisemmin, koska luotin että osaan kertoa ulkoa pääasioita, sillä olen kolmesti lukenut hänen elämäkertansa. Eli siis aioin kertoa ulkomuistista.
 Menin luokan eteen jännittyneenä ja kun istuin tuoliin, minut valtasi hirvittävä paniikki, ääneni vapisi ja tärisin kauttaaltaan. Minua jännitti aivan kamalasti ja iski kamala blackout enkä saanut sanottua oikeastaan mitään. Kaikki vain tuijottivat minua ja odottivat minun kertovan jotain... Noh siinä minä sönkötin jotain epämääräistä ja sitten päätin vain laittaa Could you be loved:n soimaan ja ryntäsin takaisin pulpettiin.
 Se oli kamala tunne, enkä halua enää ison joukon keskipisteeksi. Pelkkä ajatuskin hirvittää tämänpäiväisen jälkeen

Kiitos . Joo ehkä on parempi koota asioita ensin paperille, kaiken varalta. Voi olla, että menee aikaa että seuraavan kerran menen esiintymään, mutta toivon mukaan saan rohkeuden takaisin.   Trumpettia soittaessa minua ei kuitenkaan jännitä paljon, vaikka olisi isokin yleisö..

Tsirp! Hihii, suosittelen kaikkia katsomaan muumeja sairaana ollessaan! Tänään olen jo ollut terve kuin pukki ja pirteä kuin peipponen. Puhkun intoa, koska kohta on joululoma ja sain tänään muutamia uusia kavereita. Uusiin ihmisiin tutustuminen on yksi parhaista asioista, kunhan ei unohda pitää yhteyttä myös vanhoihin kavereihin ja ystäviin. Vaikka tunnen itseni melko ujoksi ja saatan vaikuttaa siksi sisäänpäin suuntautuneelta, en sitä todellisuudessa ole. Tarvitsen kyllä myös melko paljon omaa aikaa, varsinkin kun tuppaan usein vaipua johonkin omaan maailmaan, jossa en ole tietoinen, mitä ympärilläni tapahtuu. Välillä nautin siitä, mutta välillä se tuntuu ahdistavalta, varsinkin sellaisessa paikassa, jossa se ei olisi toivottua...