Lapsena oon leikkinyt paljon yksin. Hiekkalaatikolla oli joskus poika viereisestä kerrostalosta leikkimässä. Muutettiin toiseen kerrostaloon asumaan, kun olin 8v. Oli sielläkin jotain lapsia, joiden kanssa kävin ulkona leikkimässä. Mulla oli oma sählymaila, ja pelattiin sählyä. Pihalla oli myös maali sitä varten.
Sain 90-luvun puolivälissä oman walkan kasettisoittimen. Nauhoitin levyiltä kaseteille musiikkia. En yleensä kirjoitellut biisilistoja mihinkään. Opin muistamaan ulkoa, mikä kappale tuli seuraavaksi.
Mutta oon lapsesta asti viihtynyt myös paljon yksinäänkin. Katselin usein vhs-kasetilta. Yksi suosikki oli prätkähiiret, ja oli niitä muovifiguureina myös. Pokemonia katsoin telkkarista, ja omistin niitä kortteja ison läjän aikoinaan. Aku Ankka-lehti tuli meille tilattuna, ja niitä kertyi meille iso läjä. Varmaan likimain 1000 lehteä. Aku Ankan taskukirjoja sekä Roope-sedän taskukirjoja oli molempia useita kymmeniä.
2000-luvun alussa säästin viikkorahoja playstationiin. Sain ostetuksi sen, ja eka peli oli formula one 98. Kaupassa oli alelaari, jossa oli playstationin pelejä 69 markalla.
Yläasteella vielä pelailin joitain pelejä. Kasettien nauhoitusta tuli harrasteltua 2000-luvulle asti. Telkkarista tapasin katsoa salkkareita. Pari muuta katsomaani ohjelmaa viime vuosikymmenellä oli Bel Airin prinssi, ja Serranon perhe.
Olin ekassa kesätyössä kesällä 2007, ja ostin mp3-soittimen. Siirsin cd-levyiltä musiikkia tietokoneelle, ja sitä kautta sinne mp3-soittimeen. Aloitin opinnot ammattiopistossa syksyllä 2007. Kuljin sinne ammattiopistoon bussilla, ja bussimatkoilla kuuntelin musiikkia sillä ostamallani mp3-soittimella.
Ammattiopistossa kun oli koulupäivä ohi, niin oli joskus aikaa norkoilla kylillä, ennen kun bussi lähti. Matkahuollon vieressä oli Anttila, josta monia elokuvia ja cd-levyjä kävin ostamassa.
Aloitin kesällä 2014 kirjoittamaan omasta elämästä sellaista elämäkerran tyyppistä tuotosta muistikulle. Vois lukea sen läpi pitkästä aikaa, ja jatkaa sen kirjoittamista.