Tervetuloa! Hipit.fi:n foorumi on ekologisuudesta, rakkaudesta ja vapaudesta kiinnostuneiden kotifoorumi.
Osallistu keskusteluun ja tutustu uusiin ihmisiin luomalla tunnus! :)


Jos olet jo foorumilainen, voit kirjautua sisään tästä:

Tunnus: Salasana:

Avautumista - 45

Varjotar

  • Vieras
Vs: Avautumista
« Vastaus #660 : 26. Maaliskuuta 2015 klo 19:15 »

Nyt pitää kyllä myöntää, että hyvästä unesta/ tripistä herääminen siihen pahuuteen, mistä lehdet huutaa suurin otsikoin, saa todella voimaan pahoin.
Ei uskalla mennä ilta-aikaan enää ulos, koska tunne siitä, että on valtavasti todennäköisempää joutua äkkiä  jonkun puukottamaksi, tappamaksi, raiskaamaksi jne. on niin voimakas. Búh!
Kirjattu

kirkasmieli

  • Hipahtava
  • ***
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 137
Vs: Avautumista
« Vastaus #661 : 26. Maaliskuuta 2015 klo 19:52 »
  • Tykkää (0)

  • Itse olen lakannut ajattelemasta ihmiskunnan ja planeetan tulevaisuutta.

    Lehdistöä ja muuta negatiivisuutta korostavaa mediasisältöä seuraamalla saatu kuva tulevaisuuden elinplaneetastamme veti minutkin aikoinaan mukanaan synkkyyden syöksykierteeseen - tai ainakin antoi roppakaupalla lisäpainoa. Ajattelin pitkään tulevaisuuden asuinpaikkaamme synkkänä dystopiana jossa ehkä jossakin "maan alla" on alati pienenevä joukko sinnittelijöitä jotka koittavat epätoivoisesti tehdä maailmasta paremman paikan...

    Sitten lopetin ajattelemasta näin.

    Kaikenmaailman ydintuhoista ymv ikävistä vaihtoehdoista kannattaa muistaa, että ne kaikki ovat vain ajattelijan oman (joskin ohjatun) mielikuvituksen tuotosta siihen asti jos sellainen tapahtuu. Myös täysin päinvastainen on mahdollista - mikään ei ole myöhäistä.

     :ow

    Nykyään ajattelen tulevaisuutta päinvastaisena utopiana, paikkana jossa yhä useampi ihminen löytää henkisen tien ja liittyy rauhan puolestapuhujien joukkoon. Yksinvaltiaiden tyrannien valtakausi päättyy rauhaan ja rakkauteen, elinolojamme parannetaan ja talouden painopiste siirretään kerskakulutuksesta maapallon hyvinvointiin.

    Tämä jälkimmäinenkin on toki vain mielikuvitusta, mutta kukin voinee mielikuvitella myös sen, millainen muutos ajattelijan yleiseen mielialaan ja maailmankatsomukseen tällä mielikuvitusmaailman muutoksella on..? Jos ei osaa, suosittelen erittäin lämpimästi kokeilemaan!

    En nykyisin juurikaan lue lööppejä enkä muutenkaan "tärkeimpiä" uutisotsikoita, tai korkeintaan huvittuneena että "kylläpä ne jaksavat synkistellä" =) .. Toki pidän itseni ajantasalla myös maailman tapahtumista, mutta siihen riittää erinomaisesti vaikkapa kerran viikossa tai parissa tehtävä päivitys. En silloinkaan jää hetkeksikään vellomaan pelonlietsontaan vaan ajattelen ne väliaikaisina ilmiöinä - pitäen aina kirkkaampana mielessä sen vaihtoehtoisen, kaikille onnellisen tulevaisuuden. Uutisotsikoita selatessani etsin mieluiten sellaista luettavaa joka tukee ja siten vahvistaa tätä ajattelua. Luettavaa löytyy yllättävän paljon! Tuon tätä ajattelutapaa myös "julkisesti" esille, koska toivon muidenkin myöntävän itselleen, että vaihtoehtoja todellakin on useita.


    On huippua herätä joka aamu parempaan maailmaan! :sydamia


    Lainaus
    Eiköhän kuolinvuoteella sitten harmittaisi se jos on käyttänyt aikansa pelkkien ikävien asioiden pohdintaan. Ihminen voi useimmiten valita miten suhtautuu elämäänsä.

    Wisely said. Eikä pelkästään useimmiten, vaan se on tietääkseni ainoa asia johon voimme AINA vaikuttaa :)


    Peace & love!
    « Viimeksi muokattu: 26. Maaliskuuta 2015 klo 20:10 kirjoittanut kirkasmieli »
    Kirjattu

    Omppu

    • Kukkaishippi
    • ****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 446
    Vs: Avautumista
    « Vastaus #662 : 27. Maaliskuuta 2015 klo 02:39 »
  • Tykkää (0)

  • Maailma on paska paikka, jossa on silti paljon kauneutta. ;)

    Itse olen noita ajatuksia pyöritellyt päässäni paljonkin viime aikoina. Siis olen nyt kohta elänyt neljännesvuosisadan ja tiedän, että viimeistään keski-ikäni paikkeilla on tapahtunut jotain suurta. Joko suuri romahdus tai suuri mullistus parempaan päin. Niin, kumpi sitten onkaan todennäköinen tuntien tämän muista välittämättömän ahneen ihmisapinan?

    En silti ota paineita (liikaa). Ilo ja kurjuus ovat ainakin tällä tasolla erottamat osat elämää. Jos onnistun tuomaan edes vähän hyvää ja mieleniloa luonnolle, eläimille ja ihimisille tähän maailmaan niin tunnen, että olen oikeuttanut olemassaoloni ja sillä on ollut jotain merkitystä. Jos olen edes vähän enemmän rakastanut kuin aiheuttanut harmia niin voin olla tyytyväinen kuollessani, milloin tahansa se tapahtuukaan. Ja minäkin siis olen vain ihminen, jolla on oma mieli ja olen altis kaikenlaisille aistinautinnoille ja itsekkyydellekin, mutta kuitenkin tiedostan ne piirteet itsessäni enkä yritä ruokkia niitä. Pyrin antamaan enemmän kuin otan ja yritän olla kiitollinen kaikesta siitä mitä minulla on tiedosten, että moni voisi vain haaveilla siitä vaikka länkkäritasolla olenkin vähätuloinen köyhälistön jäsen.

    Joskus mietin, että miten taas korottaisin värähtelytaajuuttani siihen mitä se oli joskus. Ehkä päivittäinen meditaatio voisi olla paikallaan. Ei sillä, että olisin mitenkään epätoivoinen. Olen vain monen tapaan ehkä vähän turhautunut ja väsynyt tähän idiotismiin. Silti olen tietyllä tapaa oppinut päästämään irti tietyistä asioista. En ole välinpitämätön vaan välitän syvästi, mutta olen oppinut ymmärtään, että tiettyjen asioiden tulee mennä omalla painollaan. Vastustaminen luo tuskaa.

    Tämä kuva on niin osuva...


    « Viimeksi muokattu: 27. Maaliskuuta 2015 klo 02:41 kirjoittanut Omppu »
    Kirjattu

    Varjotar

    • Vieras
    Vs: Avautumista
    « Vastaus #663 : 27. Maaliskuuta 2015 klo 10:21 »

    Musta Omppu sun kandeis lähtee jostai ihan muualta liikenteeseen sanoessa olevas väsynyt kaikkeen idiotismiin. Vai tajusinko jotai väärin?
    Kirjattu

    Konna

    • Vieras
    Vs: Avautumista
    « Vastaus #664 : 27. Maaliskuuta 2015 klo 15:28 »

    Joskus mietin, että miten taas korottaisin värähtelytaajuuttani siihen mitä se oli joskus.

    Seuraava on ihan offtopicia, mutta kysynpä nyt uteliaisuuttani.

    Aina välillä kuulee ihmisten puhuvan omasta tai muiden värähtelytaajuudesta. Värähtely tarkoittaa jaksollista liikettä ja värähtelytaajuus on yhteen värähdykseen kuluvan ajan käänteisarvo. Värähtelytaajuuden yksikkö on hertsi (värähdysten lukumäärä sekunnissa). Mitä tarkoitetaan ihmisen värähtelytaajuudella? Ihmisessähän on monia eritaajuuksisia värähtelyjä, kuten pulssi ja aivoaallot.

    Kysymys ei ole pelkästään Ompulle suunnattu. :)
    Kirjattu

    Kurre

    • Vieras
    Vs: Avautumista
    « Vastaus #665 : 27. Maaliskuuta 2015 klo 16:16 »

    ^

    Mulla ei ole varmaa tietoa, mutta päättelisin sen olevan jonkinlainen synonyymi mielentilalle. Että jos on rakastava ja myötätuntoinen olo, on korkea värähtelytaajuus, ns. "hyvä vibat", mut jos on kauhee kyräilymeininki, niin sitten on matalat värähtelyt, bad vibes.
    « Viimeksi muokattu: 27. Maaliskuuta 2015 klo 18:19 kirjoittanut Kurre »
    Kirjattu

    Avaruus

    • Kukkaishippi
    • ****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 423
    Vs: Avautumista
    « Vastaus #666 : 27. Maaliskuuta 2015 klo 18:00 »
  • Tykkää (0)

  • Seuraava on ihan offtopicia, mutta kysynpä nyt uteliaisuuttani.

    Aina välillä kuulee ihmisten puhuvan omasta tai muiden värähtelytaajuudesta. Värähtely tarkoittaa jaksollista liikettä ja värähtelytaajuus on yhteen värähdykseen kuluvan ajan käänteisarvo. Värähtelytaajuuden yksikkö on hertsi (värähdysten lukumäärä sekunnissa). Mitä tarkoitetaan ihmisen värähtelytaajuudella? Ihmisessähän on monia eritaajuuksisia värähtelyjä, kuten pulssi ja aivoaallot.

    Kysymys ei ole pelkästään Ompulle suunnattu. :)
    Kysymyksesi implikoi tarvetta viisastelulle, joka taas tarkoittaa, että vastaaminen aiheesta olisi täysin turhaa. <3
    Kirjattu

    Brooks

    • Hippi
    • *****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 1012
    Vs: Avautumista
    « Vastaus #667 : 27. Maaliskuuta 2015 klo 18:20 »
  • Tykkää (0)

  • Rohkenen väittää, että ihmiskunnan kehityksessä on kuitenkin menty koko ajan parempaan suuntaan. Paljon on vielä korjattavaa, mutta keskimäärin ihmiset elävät tällä hetkellä paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Myös ihmisten tietoisuus olemassa olevista ongelmista ja mahdollisuudet ongelmien poistamiseen ovat aikaisempaa suuremmat.

    Suurin ongelma on väestönräjähdys. Satunnaisista yrityksistä huolimatta sille ei näytä tulevan loppua.

    Tämä planeetta ei ole ikuinen. Maapallo tulee joka tapauksessa tuhoutumaan noin viiden miljardin vuoden kuluttua.

    Ei myöskään ole mitään syytä olettaa, että homo sapiens tulisi elämään täällä koko tuon jäljellä olevan ajan. Evoluution lainalaisuudet saavat väistämättä aikaan sen, että aikojen kuluessa ihminen muuttuu vähitellen niin, että jossakin vaiheessa pitää alkaa puhua uudesta kädellisten lajista.
    Kirjattu
    The Art Of Brooks

    Johnnyboy92

    • Hippi
    • *****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 1583
    Vs: Avautumista
    « Vastaus #668 : 28. Maaliskuuta 2015 klo 00:52 »
  • Tykkää (1)

  • Rohkenen väittää, että ihmiskunnan kehityksessä on kuitenkin menty koko ajan parempaan suuntaan. Paljon on vielä korjattavaa, mutta keskimäärin ihmiset elävät tällä hetkellä paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Myös ihmisten tietoisuus olemassa olevista ongelmista ja mahdollisuudet ongelmien poistamiseen ovat aikaisempaa suuremmat.


    Jotenkin uskoni tuohon edistykseen on horjunut aika pahasti. Tai siis näen asian niin että nykyisiä ongelmia koitetaan monesti ratkoa samoilla asioilla joista ongelmat alunperin ovat syntyneet. Omasta mielestäni se "sivistys" ja "kehityksen kehittyminen" jonka aallonharjalla täällä länsimaissa uskovat monet meidän olevan, on itse asiassa syy esimerkiksi nykyiseen ympäristön tuhoutumiseen ja tuhokapitalismiin.

    Pahinpa ongelmia on se että edistysajatteluun ja uskoon kuuluu idea siitä että kaikki ongelmat voidaan loppujen lopuksi ratkaista teknologialla ja tieteellä. Mutta sitten unohdetaan se että juuri materialistinen tieteisajattelu on synnyttänyt monet nykyisistä ongelmista. Se on saanut aikaan esimerkiksi sen että kaikella nähdään olevan pääasiassa vain välineellinen arvo. Kun sielua ei olemassa, niin ei ole myöskään oikeita perusteita arvokkuudelle. Tai siis täydellisen relativismin ja nihilismin nojalla kaikki perusteet voidaan kumota. Ei ole olemassa mitään transsendentaalista tai pyhää. Se on modernin rationaalisuuden sanoma raaimmillaan. Kaikki ihmiset ovat loppujen lopuksi vain eläimiä. Ja jos niin on, niin eikös silloin ole vaikka ihmisen "lopettaminen" hyväksyttävää?

    Näen nykyisessä kehityksessä ja "edistyksessä" myös pahoja uhkia. Etenkin jos ne yhdistetään talousajatteluun. Ja sitä tapahtuu yhä enemmän. Tämä näkyy esimerkiksi luonnonvarojen yksityistämisenä. Kun kilpailu luonnonvaroista kiihtyy ja valtaa annetaan markkinavoimille, tulee yhä isommasta osaa luonnonvaroista vain rikkaiden yksinoikeuksia.

    Ja toinen uhka kohdistuu edistyksessä kohdistuu ihmislajiin itseensä. Kun geeniteknologia ym. kehittyy, niin voidaan alkaa aivan uudenlainen "rodunjalostus". Tai se ei edes tapahdu välttämättä tietoisina päätöksinä, vaan aiemminkin siten että rikkaat ihmiset saavat käyttöönsä erinäisiä hoitoja jotka mahdollistavat lähes ikuisen elämän. Ja muut ihmiset jäävät ilman niitä. Tuloksena on se että syntyy kaksi uutta ihmislajia. Ja tämän mahdollistaa etenkin se että elämme modernissa markkinataloudessa jossa yksityistämisbuumien seurauksena useat ihmisen elämän kannalta keskeiset asiat muuttuvat kaupattaviksi hyödykkeiksi.

    Nämä asiat ovat todellisia uhkia. Ne eivät vain ole jotain ikäviä ääri-ilmiöitä, vaan keskeisiä osia modernia kehitystä ja sitä mitä kutsutaan edistykseksi. Tämän vuoksi pitäisi oikeastaan miettiä kokonaan uudestaan se mitä ajattelemme kehityksestä.

    Omassa blogissani on hieman lisää aiheesta: http://mieleniavaruudet.blogspot.fi/2015/03/ala-unohda.html
    Kirjattu
    "Life is not a problem to be solved, but a reality to be experienced" -Kierkegaard

    Omppu

    • Kukkaishippi
    • ****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 446
    Vs: Avautumista
    « Vastaus #669 : 28. Maaliskuuta 2015 klo 10:15 »
  • Tykkää (0)

  • Musta Omppu sun kandeis lähtee jostai ihan muualta liikenteeseen sanoessa olevas väsynyt kaikkeen idiotismiin. Vai tajusinko jotai väärin?

    Tarkoitin tuolla "idiotismilla" vaan tätä näkemääni yleistä apatiaa maailmassa. Oma ongelmani on ehkä välittäminen.

    Seuraava on ihan offtopicia, mutta kysynpä nyt uteliaisuuttani.

    Aina välillä kuulee ihmisten puhuvan omasta tai muiden värähtelytaajuudesta. Värähtely tarkoittaa jaksollista liikettä ja värähtelytaajuus on yhteen värähdykseen kuluvan ajan käänteisarvo. Värähtelytaajuuden yksikkö on hertsi (värähdysten lukumäärä sekunnissa). Mitä tarkoitetaan ihmisen värähtelytaajuudella? Ihmisessähän on monia eritaajuuksisia värähtelyjä, kuten pulssi ja aivoaallot.

    Mjoo, nämä on näitä termejä mitä tulee käytettyä joskus. Jos vaikka meditoin niin saan nostettua itseni eri taajuuteen, jossa sitten leijailen jonkun aikaa. En kyllä meditoi tarpeeksi usein, jotta saisin itseni pidettyä koko ajan tuossa puhtaassa turmeltumattomassa tyyneyden tilassa. Jos puhutaan henkisestä heräämisestä niin itse aloin henkisille asioille heräämään tuossa yli viisi vuotta sitten. Kuitenkin vasta joskus tuossa neljä-kolme vuotta sitten aloin toden teolla heräämään henkisesti ja vuosien 2012-2013 aikana oli sellainen melko hyvä vibe suurimman osan ajasta. Sillä tarkoitan sitä ehkä, että minulla oli paljon enemmän luottoa ja uskoa tulevaisuuteen enkä lannistunut turhan usein vaikka paskoja päiviä on aina ollut olemassa.

    Nyt huomaan, että noista ajoista omat fiilikset on vähän taantuneita ja katson välillä asioita tuosta turhautuneella tavalla. Tuohon toki on vaikuttanut myös oma elämäntilanteeni. En silti koskaan menetä toivoani, mutta tietynlainen surumielisyys minua on vaivannut ja mietin, että ehkä se ei johdu niinkään siitä, että maailma olisi apaattisessa tilassa (vaikka se onkin) vaan siitä, että itse katson taas asioita vähän turhankin kriittisesti. En silti ole masentunut tai mitään sellaista. Tosin jos ei ole ihmisiä, jotka katsovat asioita kriittiseltä kannalta niin, että haluavat konkreettisia muutoksia niin ei mikään myöskään tule tässä maailmassa muuttumaan.

    Ymmärrän mitä Brooks tarkoittaa. Vielä 50-vuotta sitten asiat oli melko ankeita ihan kaikilla ja nyt tapahtuu poliittisia kehityksiä joskin naurettavan hitaasti. Ehkä yhden sukupolven aikana ehtii aina tapahtua isompiakin hyppäyksiä. Ongelma vaan nyt näyttäisi olevan se, että kun tässä ehtii vielä yksi sukupolvi tulla lisää niin sillä ei välttämättä ole lähellekään yhtä mukavat olot kuin meillä vaikka kyse olisikin länsimaalaisista ihmisistä. Tämä nykyinen leikkausmeininkikin poliitikassa on kestämätöntä, hyvinvointivaltio on jo kuolemassa. Ellemme siis saa jotain suurta muutosta aikaan, mutta uskoakseni se tarkoittaisi sitä, että lyhyessä ajassa ihmisten tietoisuuden tulisi kasvaa huimasti koko maailmassa.

    Logiikan arvostus ja äärimmäinen tieteellisyys on mielestäni vienyt meitä vain huonompaan suuntaan. Voiko atomin halkaisua kutsua nerokkaaksi kun samalla tulimme keksineeksi ydinaseet? Tai onko ydinvoimaloiden käyttö viisasta tietäen, että mitä ne voivat pahimmillaan aiheuttaa? Tai mitä ihmiset tuumaavaat siitä, että monia ilmastoa tutkiva ja seuraava on vakuuttunut siitä, että elinolosuhteet tulevat muuttumaan hyvin haastaviksi tuossa 20-35 vuoden sisällä? Ketään ei tunnu oikein kiinnostavan vaikka korulauseita kovasti esitetäänkin ja veroja koitetaan korottaa. Eivät ne muuta mitään.

    Joskus tunnen olevani vain sivustaseuraaja joka seuraa sitä kuinka ihmiset ajavat itseään kollektiivisesti alas kalliolta. Voisin sanoa, että kenties ihminen ei ole vielä tarpeeksi kehittynyt henkisesti, joten toistamme vain sen kaltaisen asian mitä lajimmme on aiemminkin tehnyt ja minkä se osaa parhaiten tehdä, eli tuhota itsensä. Mutta pitäisikö sillä ajatuksella pilata oma elämänsä? Voin kyllä kuvitella, että moni joilla on jälkipolvea varmastikin pohtivat tulevaisuutta aivan eri kantilta. Minä tiedostan kaikki nämä asiat ja joskus se tuntuu raskauttavalta. En taida kuitenkaan olla yksin.

    Kaikenkaikkiaan meillä on kuitenkin vain ja ainoastaan tämä hetki käytettävissämme.

    What could possibly be wrong in this moment?
    Look inside, outside… what can possibly be wrong in this moment or any moment except what you imagine or think?


    ~ Mooji
    « Viimeksi muokattu: 28. Maaliskuuta 2015 klo 10:33 kirjoittanut Omppu »
    Kirjattu

    Johnnyboy92

    • Hippi
    • *****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 1583
    Vs: Avautumista
    « Vastaus #670 : 28. Maaliskuuta 2015 klo 12:38 »
  • Tykkää (1)

  • Logiikan arvostus ja äärimmäinen tieteellisyys on mielestäni vienyt meitä vain huonompaan suuntaan. Voiko atomin halkaisua kutsua nerokkaaksi kun samalla tulimme keksineeksi ydinaseet? Tai onko ydinvoimaloiden käyttö viisasta tietäen, että mitä ne voivat pahimmillaan aiheuttaa? Tai mitä ihmiset tuumaavaat siitä, että monia ilmastoa tutkiva ja seuraava on vakuuttunut siitä, että elinolosuhteet tulevat muuttumaan hyvin haastaviksi tuossa 20-35 vuoden sisällä? Ketään ei tunnu oikein kiinnostavan vaikka korulauseita kovasti esitetäänkin ja veroja koitetaan korottaa. Eivät ne muuta mitään.

    Niin, monessa mielessä se edistys toi mukanaan historian saatossa niin ydinpommit, maailmansodat, rotuopit ja holokaustin. Ne ovat myös osa länsimaisen tieteen historiaa. Ja pahoin pelkään etteivät nuo jutut ole jääneet historiaan. Ydinsotien uhka ei ole vähentynyt. Ja globaali epätasa-arvoisuus luo pohjaa uusille apartheidin ja rotuerottelun muodoille. Ja tieteen kehitys antaa työkalut niiden toteuttamiseen.

    Mun mielestä ihmisellä on oikeastaan liikaa voimaa. On aika selvä että ihminen turmeltuu aina saatuaan paljon valtaa ja voimaa. Mutta toisin kuin ennen, nykyään sen absoluuttisen vallan ja voiman saaminen tarkoittaa sitä että on keinot tuhota koko planeetta.
    Kirjattu
    "Life is not a problem to be solved, but a reality to be experienced" -Kierkegaard

    Konna

    • Vieras
    Vs: Avautumista
    « Vastaus #671 : 28. Maaliskuuta 2015 klo 21:39 »

    Mulla ei ole varmaa tietoa, mutta päättelisin sen olevan jonkinlainen synonyymi mielentilalle.

    Kysymyksesi implikoi tarvetta viisastelulle, joka taas tarkoittaa, että vastaaminen aiheesta olisi täysin turhaa. <3

    Mjoo, nämä on näitä termejä mitä tulee käytettyä joskus. Jos vaikka meditoin niin saan nostettua itseni eri taajuuteen, jossa sitten leijailen jonkun aikaa. En kyllä meditoi tarpeeksi usein, jotta saisin itseni pidettyä koko ajan tuossa puhtaassa turmeltumattomassa tyyneyden tilassa.

    Kiitos vastauksista, sain ehkä kiinni tuosta merkityksestä. Korkea värähtelytaajuus on siis ehkä jotakin, jota itse kutsuisin samadhiksi, vapaudeksi, mielenrauhaksi tms. Itse vain en koe kyseisessä olotilassa minkään alkavan värähdellä tavallista nopeammin. Siksi tuo sana on aina hämännyt minua. Mutta ihmisillä on erilaisia käsitteistöjä ja saa toki ollakin :)
    Kirjattu

    Omppu

    • Kukkaishippi
    • ****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 446
    Vs: Avautumista
    « Vastaus #672 : 29. Maaliskuuta 2015 klo 09:13 »
  • Tykkää (0)

  • Mun mielestä ihmisellä on oikeastaan liikaa voimaa. On aika selvä että ihminen turmeltuu aina saatuaan paljon valtaa ja voimaa. Mutta toisin kuin ennen, nykyään sen absoluuttisen vallan ja voiman saaminen tarkoittaa sitä että on keinot tuhota koko planeetta.

    Suuri voima tuo suuren vastuun ja näemmä helposti moni ihminen korruptoituu kun valtaa saa tarpeeksi. Haluaisin sanoa, että jos itse maailman hallitsijaksi pääsisin niin ei minusta mitään konnaa tulisi kun en hae valtaa enkä loistoa, mutta mistä sitä tietää, että kuinka oma ego sitten riehaantuisi. En kyllä silti koskaan, missään tapauksessa voisi hyväksyä muiden orjutuusta tai alistusta. Kun taas joillakin ihmisillä tuntuu olevan niin kova tarve hallita ja kontrolloida muita, samalla pönkittäen omaa asemaansa. Läpi historian on ollut hallitsijoita ja tavallista tallaajia, harvassa ovat olleet ne oikeudenmukaiset kuninkaat vaikka on heitäkin ollut. Ennen tuollaiset hallitsijat ovat pysyneet paljon helpommin vallassaan ja kaikki kapinat on pystytty melko helposti kukistamaan väkivaltaisesti. Ei sillä etteikö samaa tapahtuisiko nykyäänkin. Nykyään pyritään vaan ainakin länsimaissa olemaan hieman hienovaraisempia.

    Ja koskaan aiemmin historiassa ei ole tosiaan ole tainnut olla mahdollista pommittaa koko biosfääriä maan tasalle. En oikein tiedä, että miten voisimmekaan tavoittaa todellisen tasa-arvon maailmassa, tällä hetkellä ja ainakin tällä kollektiivisella tietoisuuden tasolla se tuntuu melko utopistiselta ajatukselta. Henkinen köyhyys on johtanut tähän idiotismiin (enkä nyt puhu uskonnoista), jolloin ei nähdä metsää puilta. Ihminen ei ymmärrä todellista paikkaansa tässä maailmassa ja se on johtanut mitä hullumpiin tavoitteisiin. Kun sinulla on tarpeeksi dataa nimeltä raha pankkitililläsi voit leikkiä omaa pikkujumalaasi muiden kustannuksella, ellet sitten ole niitä harvoja megarikkaita filantrooppeja. Onhan niitäkin.

    Monet ihmiset haluavat muutosta, mutta ovat vaan kovin avuttomia sen käynnistämisessä ja siihen vaadittaisiin valtavaa yhteistä ponnistusta. On vain niin paljon helpompaa tyytyä tähän kultaiseen häkkiin ja pysytellä siinä turvallisessa ja tutussa kaavassa. Uuden syntyminen kun vaatii aina niitä synnytyskipuja eikä monikaan pidä kivuista. Minun sisälläni silti kytee tuli, joka haluaa muutosta ja mahdollisimman pian. Tämä nyt kuitenkin on vain tätä omaa iänikuista pohdintaani, otsikon mukaisesti tuli nyt taas vähän avattua sanaista arkkuani. Tekee hyvää.

    Luin muuten eilen blogistasi monta juttua, hyvää settiä! Voin sanoa olevani hyvin paljon samaa mieltä monista asioista.

    Kiitos vastauksista, sain ehkä kiinni tuosta merkityksestä. Korkea värähtelytaajuus on siis ehkä jotakin, jota itse kutsuisin samadhiksi, vapaudeksi, mielenrauhaksi tms. Itse vain en koe kyseisessä olotilassa minkään alkavan värähdellä tavallista nopeammin. Siksi tuo sana on aina hämännyt minua. Mutta ihmisillä on erilaisia käsitteistöjä ja saa toki ollakin :)

    Mielenkiintoista. Itse voin sanoa kokeneeni tasan kaksi kertaa tuollaisen valaistumiskokemuksen (en käytä päihteitä) tarkkaillessani luontoa hiljaisuudessa. Luontoa tarkkailemalla pääsin tietynlaiseen eidualistiseen tilaan, jolloin en ollut enää kehoni vaan sulaudun ympäröivään maailmaan. Noiden tapahtumien jälkeen oli pari tuntia sellainen todella fantastinen olo, kenties joku saattaa jotain samankaltaista kokea psykedeeleillä, en tiedä. Kuitenkin sieltä sitten tuli laskeuduttua alas eikä moista olen sen jälkeen tullut koettua. Ei edes meditaatioissa joissa saatan päästä raukeaan ja rauhalliseen tilaan. Pysyä valaistumisentila onkin sitten asia erikseen, siitä minulla ei ole kokemusta. Vain noista "korkeamman värähtelytaajuuden" ajoista. :)
    « Viimeksi muokattu: 29. Maaliskuuta 2015 klo 09:17 kirjoittanut Omppu »
    Kirjattu

    Varjotar

    • Vieras
    Vs: Avautumista
    « Vastaus #673 : 29. Maaliskuuta 2015 klo 09:31 »

    Tunnen itteni turhaks. Ettei mun olemassaololla oo mitää merkityst' :blank:
    Kirjattu

    Kurre

    • Vieras
    Vs: Avautumista
    « Vastaus #674 : 29. Maaliskuuta 2015 klo 10:25 »

    ^

    Kannattaa ottaa se silleen, että aika vapauttavaa olla "turha". Voi vaan ihmetellä iisisti maailmaa, ei ole mitään velvollisuutta lunastaa omaa olemassaoloaan. Ja sen merkityksen voi luoda itse - mikä saa sut tuntemaan olosi vähemmän turhaksi? Se kun saat toisen ihmisen hymyilemään, tien yli autettu mummo, taiteilu...? Oikeestaan joka päivä ja hetki voi keksiä olemassaololleen uuden merkityksen.
    Kirjattu