Tervetuloa! Hipit.fi:n foorumi on ekologisuudesta, rakkaudesta ja vapaudesta kiinnostuneiden kotifoorumi.
Osallistu keskusteluun ja tutustu uusiin ihmisiin luomalla tunnus! :)


Jos olet jo foorumilainen, voit kirjautua sisään tästä:

Tunnus: Salasana:

Avautumista - 48

Omppu

  • Kukkaishippi
  • ****
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 446
Vs: Avautumista
« Vastaus #705 : 09. Huhtikuuta 2015 klo 14:08 »
  • Tykkää (2)

  • Huomaan taistelevani nykyään joka päivä enemmän kyynistymistä vastaan. Kaikki ponnistelut "hyvän" puolesta tuntuvat turhilta. Hyvin harvaa kiinnostaa miettiä muuta kuin omaa napaansa. Ja kun sitten miettii omia motiivejaan, niin huomaa niidenkin olevan itsekkäitä ja egon nostavan minua jalustalle. Jos vain voisi lakata välittämästä, mutta se on juuri sitä kyynistymistä, jota en haluaisi kohdalleni, koska olen sen onnettoman polun joskus kulkenut.


    Vähän sama juttu minulla. Kolme-kaksi vuotta sitten tosiaan taisin olla vähän enemmän henkisesti hurahtanut hihhuli (mitä toki arvoiltani olen edelleen), mutta sittemmin olen sieltä sitten pudonnut takaisin tänne maan pinnalle mikä on sinällään vähän sääli kun tulee turhaan huokailtua kaikille näille asioille. Olen kovin kiinnostunut politiikasta (ja sen toimimattomuudesta), ympäristön hyvinvoinnista jne. Mutta jos niitä lähtee liikaa kelailemaan niin se vetää vaan mielen matalaksi. Parasta olisi kun pystyisi saavuttamaan sellaisen tyyneyden tilan, että missä ei tosiaan liikaa asioista välittäisi, mutta silloin pitäisi olla jo melko Buddha. Onneksi minulla on kuitenkin omaa (mustaa) huumorintajua jäljellä. Eikä ne asiat aina ankeilta näytä. Mutta usein tulee vaan pohdiskeltua kaiken järjellisyyttä/järjettömyyttä. Minkäs sitä pohtijaluonteelleen ja empaattisuudelleen mahtaa?
    Kirjattu

    Rauhan Toveri

    • Hipahtava
    • ***
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 198
    Vs: Avautumista
    « Vastaus #706 : 15. Huhtikuuta 2015 klo 23:48 »
  • Tykkää (1)

  • Onko kellekkään muille hipeille maladaptive daydreaming tuttu? Aloitin tänne joskus keskustelun "ahdistuneisuus ja poissaolevuus" ja löysin yhden nettisivun maladaptive daydreaming:sta (Pakonomainen haaveilu). Sen kuvaus oli kuin minun suustani.  Elän suurimmaksi osaksi vain omissa maailmoissa, unelmoin.. Kävin sen takia kyllä puhumassa kouluterveydenhoitajan kanssa mutta hän ei osannut auttaa, hän olisi lähettänyt minut jollekkin kallonkutistajalle mutta en halunnut, koska jotenkin vierastan niitä, haluaisin joitain henkisiä apukeinoja.
     Netissä luki että pakonomainen haaveilu on jonkun muun mielenterveyteen liittyvän sairauden oire, esim ad(h)d. Olen kyllä huomannut keskittymisvaikeuksia, mutta en halua siihen lääkkeitä, koska minusta lääkkeet vain muuttavat ihmisen persoonaa. Haluaisin vain tietää, onko täällä muita, joilla on pakonomaista haaveilua ja saisiko sitä jollain henkisillä traditioilla kuriin.

    Minusta uneksiminen ja haaveilu on ihanaa. Toivon pystyväni haaveilemaan yhtä paljon kuin lapsena/nuorena. Silloin hasveilin omassa pikku maailmassani koko ajan, kaikkialla, eikä se haitannut minua. Tuntikausia olin yksin vain piirtelemässä, kirjoittelemassa omia tarinoitani ja päiväkirjaani, elin suurimmaksi osaksi omassa haavemaailmassani. Toisaalta silloin olin koulukiusattu ja sen takia muutenkin vähän häiriintynyt. Nyt kun mua ei kiusata enää, en uppoudu haaveilemaan, ja silti kaipaan vaan takasin haavemaailmaan.

    Ei jatkuvassa haaveilussa ole vikaa, jos siitä tulee onnelliseksi.
    Kirjattu

    jättietana

    • Uushippi
    • **
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 66
    Vs: Avautumista
    « Vastaus #707 : 16. Huhtikuuta 2015 klo 10:48 »
  • Tykkää (1)

  • No mäkin olin vähän että hui, mistä lähtien uneksiminen on luokiteltu suunnilleen niinku sairaudeksi... Kertoo kyllä tosi paljon yhteiskunnasta.
    Mä oon aina ollut uneksija, ja se on mulla ihan elinehto luovalle toiminnalle. Ilman mahdollisuutta unelmointiin luovuuskin tyrehtyy.
    Jossain vaiheessa mun unelmointi on jopa konkretisoitunut johonkin, jolla on ollut yhteiskunnallisestikin vähän laajempi merkitys kuin vaan oma elämänpiiri. Tutut on siinä kohtaa pyöritelleet päätään ihmeissään ja aatelleet että mä oon seonnut lopullisesti. Sitten kymmenen vuotta myöhemmin ne on tulleet sanomaan, että "sä olit niin edellä aikaasi ettei kukaan silloin vielä tajunnut miten merkityksellistä ja hienoa hommaa se oli". Uneksiminen ja visiot on tärkeitä, ainakin joillekin ihmisille. Ei varmaankaan kaikille, niinku esimerkiks sellasille psykologeille, jotka noita tosi outoja tautiluokituksia tekee. Tuollaisilla luokituksilla sitä luodaan sitä ns. "yhteistä" todellisuuskuvaa, joka todellisuudessa on vaan vallankäyttöä. Luin joskus filosofi Foucault´ia ja se vähän avasi silmiä aiheen tiimoilta...   
    Kirjattu

    Varjotar

    • Vieras
    Vs: Avautumista
    « Vastaus #708 : 16. Huhtikuuta 2015 klo 12:24 »

    Mulle tulee mieleen, voisko toi haaveilu ja pilvilinnailu liittyä jotenki hermoston rakenteeseen? Että sillä kompensois ympäristön tai jonkun muun aiheuttamaa kuormitusta?
    Mulla se ainaki selvästi on sitä ja yhteydessä sanahirviöön "erityisherkkyys".
    Toisaalta, jos se sit alkaa selvästi haittaa jo kaikkea, niin ehkä sitten vois miettiä asiaa tarkemmin, mutta noin muuten asia on itselle ok ( ainii, mähän olen puolueellinen  ^-^ )
    Kirjattu

    Kurre

    • Vieras
    Vs: Avautumista
    « Vastaus #709 : 16. Huhtikuuta 2015 klo 18:40 »

    Jos haaveet ei ole mitään yliluonnollisia (tyyliin "osaisimpa lentää") tai sattumanvaraisia (lottovoitto), aktiivinen haaveilu just edistää sitä niiden toteutumista,  kun se motivaatio haaveiden toteutumista edistävään toimintaan on tavallaan aina läsnä. Kunhan muistaa itsekin olla välillä läsnä, eikä unohdu sinne "sitten kun"-ulottuvuuteen (nimim. kokemusta on :D).
    Kirjattu

    Summerpower

    • Hippiäinen
    • *
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 18
    Vs: Avautumista
    « Vastaus #710 : 16. Huhtikuuta 2015 klo 19:43 »
  • Tykkää (0)

  • Miks miun aina pitää mennä ihastumaan ihan vääriin miehiin, joilta ei saa vastakaikuu tai sit ne pettää tai ne on vaa seksin perässä... :( Kaikki on vaa et ei niitä kiinnosta tämmönen pikkuneiti, joka on lyhyt ja näyttää pari vuotta ikäistään nuoremmalta... Just ykski tyyppi johon oon ihastunu...Se on kyllä mukava jne... Mut se ei enää vaikuta siltä et sitä kiinnostais jutella ees miun kans... Tutustuisivat ees ensin ennenku alkavat arvostelemaan... Ei kai nuoren naisen sentään mikään meikkifeikkipelle tarttee olla kuiteskaa et miehen sais itelleen... ._.
    Sit viikko sitten sattu sellanen juttu, et kävin pyörällä ruokakaupassa. Siinä kaupan pihassa oli sit kettuilevia ala-asteen poikia keulimassa pyörillään. Siinä ne esitteli taitojaan ja kettuili miulle(epätoivoisia iskuyrityksiä). Tulin kaupasta ja läksin siitä sit pyörällä, sit pikkupojat siinä jatko sitä kettuili. Sit kaks läks suraamaan minnuu pyörillään ja kyseli kaikkee....huoh... mut voi että niitten ilmeet oli näkemisen arvoset sit, ku ne tajus lopulta et minkä ikänen mie oon. Eikö nykylapsilla oo mitään käytöstapoja!!!??? :o
    « Viimeksi muokattu: 16. Huhtikuuta 2015 klo 20:07 kirjoittanut Summerpower »
    Kirjattu

    Omppu

    • Kukkaishippi
    • ****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 446
    Vs: Avautumista
    « Vastaus #711 : 16. Huhtikuuta 2015 klo 22:34 »
  • Tykkää (0)

  • Heh, herkkis haaveilija ilmoittautuu. ;)

    Muistuu mieleen ala-asteelta sekin tapaus kun opettaja minulle kovasti yritti selittää jostain kouluaineesta jotain ja minä vaan katsoin hänen takanaan olleesta ikkunasta ulos, sinistä taivasta. Sitten opettaja vaan sanoi, että keskityhän nyt ja lopeta haaveilu. NEVER!  ;D
    Kirjattu

    Rauhan Toveri

    • Hipahtava
    • ***
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 198
    Vs: Avautumista
    « Vastaus #712 : 17. Huhtikuuta 2015 klo 09:54 »
  • Tykkää (0)

  • No mäkin olin vähän että hui, mistä lähtien uneksiminen on luokiteltu suunnilleen niinku sairaudeksi... 

    Mäkin vähän ihmettelin sitä aluksi. Etsin asiaa lisää netistä ja enemmänkin sain käsityksen että nykyään sitä pidetään mielenterveyshäiriöiden oireena, mutta jotkut psykologit haluaa että se tunnustetaan omaksi sairaudekseen. Tunnistin vielä itsenikin niistä asiayhteyksistä. Siellä kerrottiin että pakonomaiselle uneksijalle on tyypillistä kiintyä omiin mielikuvitushahmoihinsa, ja mulla on todellakin ollut mielikuvitushahmoja, joihin olen kiintynyt. Niitä olen piirrellyt ja niistä olen keksinyt ja kirjoittanut tarinoita. Mutta tarkoittaako tää sitten sitä, että kaikki kirjailijat on pakonomaisia uneksijoita? Ihan hullua, musta on ihan normaalia, että ihminen keksii tarinoita ja kiintyy hahmoihinsa. Oliko Tove Jansson pakonomainen uneksija? Uskon kyllä, että hän oli todella kiintynyt muumihahmoihinsa, kun jokainen hahmo on niin syvä persoonansa.

    Jos haaveet ei ole mitään yliluonnollisia (tyyliin "osaisimpa lentää") tai sattumanvaraisia (lottovoitto), aktiivinen haaveilu just edistää sitä niiden toteutumista,  kun se motivaatio haaveiden toteutumista edistävään toimintaan on tavallaan aina läsnä.

    Mun haaveilu on tuonut lukemattomia maalauksia ja piirrustuksia, joten mun haaveilu toteuttanut ainakin niitä. Haaveilen mahdottomista, mutta saan toteutettua niitä maalaamalla. :)

    Miks miun aina pitää mennä ihastumaan ihan vääriin miehiin, joilta ei saa vastakaikuu tai sit ne pettää tai ne on vaa seksin perässä... :( Kaikki on vaa et ei niitä kiinnosta tämmönen pikkuneiti, joka on lyhyt ja näyttää pari vuotta ikäistään nuoremmalta... Just ykski tyyppi johon oon ihastunu...Se on kyllä mukava jne... Mut se ei enää vaikuta siltä et sitä kiinnostais jutella ees miun kans... Tutustuisivat ees ensin ennenku alkavat arvostelemaan... Ei kai nuoren naisen sentään mikään meikkifeikkipelle tarttee olla kuiteskaa et miehen sais itelleen... ._.
    Sit viikko sitten sattu sellanen juttu, et kävin pyörällä ruokakaupassa. Siinä kaupan pihassa oli sit kettuilevia ala-asteen poikia keulimassa pyörillään. Siinä ne esitteli taitojaan ja kettuili miulle(epätoivoisia iskuyrityksiä). Tulin kaupasta ja läksin siitä sit pyörällä, sit pikkupojat siinä jatko sitä kettuili. Sit kaks läks suraamaan minnuu pyörillään ja kyseli kaikkee....huoh... mut voi että niitten ilmeet oli näkemisen arvoset sit, ku ne tajus lopulta et minkä ikänen mie oon. Eikö nykylapsilla oo mitään käytöstapoja!!!??? :o

    Joo tiedän, ettei oo helppo löytää ketään täydellistä kumppania. Jokasessa on jotain vikaa. Jotkut on kyl parempia/sopivampia kuin toiset. On kans välillä ollut tunne, että ihastun vääriin miehiin. Ensimmäinen torju mut ja toinen on valehtelija. Ensimmäinen oli kyllä pahempi, koska se oli niin halventava mua kohtaan. Sano kaikkee rumaa mun vartalosta ja seksuaalisuudesta. Se sano että jos se panee mua, niin toivottavasti mulla ei oo löysä mummotussu. Mietin aina välillä että mikä mua vaivaa kun pitää ihastua ihan vääriin ihmisiin.

    Joo, onneks kakarat ei kiusaa mua. Välillä kyllä pelkään et ne kiusaa mua, koska kakarat tuuppaa olemaan vähän kakaroita. Ainakin muistan kun olin itteki kakara, ni muut kakarat ain kiusas kaikkii randomeita.
    Kirjattu

    Johnnyboy92

    • Hippi
    • *****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 1583
    Vs: Avautumista
    « Vastaus #713 : 17. Huhtikuuta 2015 klo 11:36 »
  • Tykkää (0)

  • "Vääriin ihmisiin" ihastuminen vaikuttaa monesti olevan enemmänkin sääntö kuin poikkeus...Melkein kaikilla taitaa olla joku sellainen tapaus menneisyydessään/nykyisyydessään. Joku paskiainen josta ei kuitenkaan halua erota. Useammin tilanne taitaa olla se nainen rakastuu kelvottomaan jätkään. Toki myös päinvastaisia tilanteita on.

    Mun mielestä tuon tilanteen aiheuttaa se että hyvät tyypit on usein liian hämmentyneitä ja pelokkaita eivätkä uskalla lähestyä naisia. Hyvä mies ajattelee aina naisen tunteita. Mutta usein käsitys niistä tunteista ja haluista on vääristynyt. Monet hyvät jätkät ajattelevat että naiselle ei saa puhua edes mitään seksiin liittyvää! Ja että kaikki lähestymisyritykset ovat naisen mielestä "seksuaalista häirintää". Ja sitten kun tämän lisäksi mies oppii seksistä lähinnä pornosta, niin on hämmennys täydellinen. Ei siinä tilassa oikein osaa mitenkään toimia, sen tiedän ihan omasta kokemuksestani!

    Sen sijaan ns.pahat pojat eivät välitä. He tekevät itsevarman oloisesti mitä haluavat. He eivät ajattele naisen tunteita pätkän vertaa kun ovat p*llun perässä. Kun tilanne on se että vain pahat tyypit ovat aktiivisia, niin luonnollisesti vain he löytävät seuraa. Jos istuu vaan kotona tai on seinäruusuna, niin ei mitään seuraa saa. Ja se on juuri "hyvien miesten" ongelma. Pysyessään piilossa ja passiivisina he ovat "poissa markkinoilta" ja jäävät kovaäänisten pahisten varjoon.

    Ja sitten on se että yhä useammin miesten kohdalla itsevarmat ominaisuudet liitetään negatiivisiin asioihin kuten narsismiin. Usein sanotaan että narsistin tuntee karismaattisesta ja itsevarmasta käytöksestä. Myös aktiivinen seksuaalisuus on monesti osa "pahan pojan" persoonaa. Kulttuuri väittää että hyvät tyypit ovat passiivisia, alistuvia ja epäseksuaalisia.

    Ratkaisu on se että hyvät miehet rupeaisivat aktiivisemmiksi! Naisia voi lähestyä eikä se ole seksuaalista häirintään. Voi olla itsevarma olematta kuitenkaan k*sipää.
    « Viimeksi muokattu: 17. Huhtikuuta 2015 klo 11:54 kirjoittanut Johnnyboy92 »
    Kirjattu
    "Life is not a problem to be solved, but a reality to be experienced" -Kierkegaard

    Rauhan Toveri

    • Hipahtava
    • ***
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 198
    Vs: Avautumista
    « Vastaus #714 : 17. Huhtikuuta 2015 klo 12:34 »
  • Tykkää (0)

  • "Vääriin ihmisiin" ihastuminen vaikuttaa monesti olevan enemmänkin sääntö kuin poikkeus...Melkein kaikilla taitaa olla joku sellainen tapaus menneisyydessään/nykyisyydessään. Joku paskiainen josta ei kuitenkaan halua erota. Useammin tilanne taitaa olla se nainen rakastuu kelvottomaan jätkään. Toki myös päinvastaisia tilanteita on.

    Mun mielestä tuon tilanteen aiheuttaa se että hyvät tyypit on usein liian hämmentyneitä ja pelokkaita eivätkä uskalla lähestyä naisia. Hyvä mies ajattelee aina naisen tunteita. Mutta usein käsitys niistä tunteista ja haluista on vääristynyt. Monet hyvät jätkät ajattelevat että naiselle ei saa puhua edes mitään seksiin liittyvää! Ja että kaikki lähestymisyritykset ovat naisen mielestä "seksuaalista häirintää". Ja sitten kun tämän lisäksi mies oppii seksistä lähinnä pornosta, niin on hämmennys täydellinen. Ei siinä tilassa oikein osaa mitenkään toimia, sen tiedän ihan omasta kokemuksestani!

    Sen sijaan ns.pahat pojat eivät välitä. He tekevät itsevarman oloisesti mitä haluavat. He eivät ajattele naisen tunteita pätkän vertaa kun ovat p*llun perässä. Kun tilanne on se että vain pahat tyypit ovat aktiivisia, niin luonnollisesti vain he löytävät seuraa. Jos istuu vaan kotona tai on seinäruusuna, niin ei mitään seuraa saa. Ja se on juuri "hyvien miesten" ongelma. Pysyessään piilossa ja passiivisina he ovat "poissa markkinoilta" ja jäävät kovaäänisten pahisten varjoon.

    Ja sitten on se että yhä useammin miesten kohdalla itsevarmat ominaisuudet liitetään negatiivisiin asioihin kuten narsismiin. Usein sanotaan että narsistin tuntee karismaattisesta ja itsevarmasta käytöksestä. Myös aktiivinen seksuaalisuus on monesti osa "pahan pojan" persoonaa. Kulttuuri väittää että hyvät tyypit ovat passiivisia, alistuvia ja epäseksuaalisia.

    Ratkaisu on se että hyvät miehet rupeaisivat aktiivisemmiksi! Naisia voi lähestyä eikä se ole seksuaalista häirintään. Voi olla itsevarma olematta kuitenkaan k*sipää.

    No onneksi tiedän paljon miehiä, joka on itsevarmoja olematta kusipäitä. :/
    Eikä asia ole musta ihan noin mustavalkonen. Jopa "hyvissä miehissä(joo miksei naisissa)" voi olla jotain piirteitä, joita joku ei halua kumppanilleen. Musta on kyse useimmiten siitä, täsmääkö ihmisten luonteet niin, että he tulevat hyvin toimeen keskenään. Ihminen voi esimerkiksi valehdella, muttei se tarkoita sitä ettei välitä toisen tunteista. Valehtelu on vain pinttynyt paha tapa. Toi tyyppi, joka haukku mua mummotussuksi voi tulla hyvinkin toimeen tietynlaisen naisen kanssa. Meidän luonteet oli vaa ristiriidassa pahasti + se ei kiinnostunu takaisin. Sille sopii joku hoikka, pieni, vähän hiljanen ja ujo nainen, ja joka on myös uskovainen ja vanhoillinen. Minä taas olen rääväsuinen ja teen mitä haluan. Ja hassua kyllä, tämä ihastukseni oli luonteeltaan sulkeutunut kotonaan luuhaava mies, joka ei ryyppää eikä käy ulkona. Sen takia erehdyin, että hän on "hyvä mies". Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

    EDIT: Tai sitten hän todellakin on hyvä mies, mutta minä olen paha nainen
    « Viimeksi muokattu: 17. Huhtikuuta 2015 klo 12:36 kirjoittanut Rauhan Toveri »
    Kirjattu

    Johnnyboy92

    • Hippi
    • *****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 1583
    Vs: Avautumista
    « Vastaus #715 : 19. Huhtikuuta 2015 klo 23:57 »
  • Tykkää (0)

  • Vaalit on sitten käyty ja kuinka kävi? Persuille tuli kakkosjytky ja Keskusta voitti. Tässä tullaan seuraavan neljän vuoden aikana menemään reilusti (ääri)oikealle, kapitalismiin ja konservatiivisuuteen. Myös rasisteille ja homofobikoille tulos olisi hyvä. Suurimmat puolueet edustavat lähes kaikkea mitä halveksin, inhoan ja vastustan. Hitto sentään...

    Miksi musta tuntuu että Suomi on menossa nyt kehityksessä taaksepäin?
    « Viimeksi muokattu: 20. Huhtikuuta 2015 klo 00:01 kirjoittanut Johnnyboy92 »
    Kirjattu
    "Life is not a problem to be solved, but a reality to be experienced" -Kierkegaard

    Avaruus

    • Kukkaishippi
    • ****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 423
    Vs: Avautumista
    « Vastaus #716 : 20. Huhtikuuta 2015 klo 07:17 »
  • Tykkää (0)

  • Koska se Peruspertsa ei jaksa ajatella kuinka maailmaa kehitettäisi. Se haluaa palata menneisyyteen, jossa se muistaa, että kesätkin oli lämpimämpiä. Vituiks menee, mutta se on kansan tahto. Minkäs teet.
    Kirjattu

    Kurre

    • Vieras
    Vs: Avautumista
    « Vastaus #717 : 20. Huhtikuuta 2015 klo 08:47 »

    Toisaalta, se keskustan hemmo suhtautui muistaakseni aika avoimesti ajatukseen perustulosta, ja keskustan ilmastopolitiikka vaikuttaa ainakin niiden sivujen perusteella ihan asialliselta. Lupaukset on tietysti lupauksia ja toteutuminen sitten asia erikseen  ::)
    Kirjattu

    Brooks

    • Hippi
    • *****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 1012
    Vs: Avautumista
    « Vastaus #718 : 20. Huhtikuuta 2015 klo 17:24 »
  • Tykkää (0)

  • Yleensä painajaiset loppuvat, kun ihminen herää, mutta tänään heräsin painajaiseen.

    Erittäin arvokonservatiivinen hallitus tulossa, jos mukana ovat Kepu, Persut, ruotsalaiset ja kristilliset. Kokoomuslaisissa olisi sentään aika monia hyvin koulutettuja arvoliberaaleja.
    Kirjattu
    The Art Of Brooks

    Avaruus

    • Kukkaishippi
    • ****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 423
    Vs: Avautumista
    « Vastaus #719 : 20. Huhtikuuta 2015 klo 20:16 »
  • Tykkää (0)

  • Valitettavasti asia on jokseenkin näin: http://www.iltasanomat.fi/tiede/art-1288452431635.html
    Kirjattu