Tervetuloa! Hipit.fi:n foorumi on ekologisuudesta, rakkaudesta ja vapaudesta kiinnostuneiden kotifoorumi.
Osallistu keskusteluun ja tutustu uusiin ihmisiin luomalla tunnus! :)


Jos olet jo foorumilainen, voit kirjautua sisään tästä:

Tunnus: Salasana:

Avautumista - 51

Omppu

  • Kukkaishippi
  • ****
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 446
Vs: Avautumista
« Vastaus #750 : 10. Kesäkuuta 2015 klo 01:30 »
  • Tykkää (0)

  • Voin sanoa, että ihan kirjaimellisesti on lähipiiristä mennyt omainen pöpilään lähinnä juuri työn aiheuttaman rankan psyykkisen painolastin vuoksi, toki kyseessä on ollut myös normaalia herkempi ja empaattisempi ihminen ja kyseessä oli vielä muiden auttaminen hoitotyössä. Eihän sitä nyt mitään järkeä ole ihmisen altistaa omaa terveyttään tuolla tavalla vaan mielummin katkaisee sen työsuhteen ennenkuin se tuhoaa sinut. Jostain syystä varsinkin suomalaisilla tuntuu olevan sellainen asenne, että mielummin mennään vaikka ennemmin hautaan ennenkuin luovutetaan. Tai mikäs sen hauskempaa kuin olla työtön ja sairas, siinä punnitaan ihmisen henkinen kapasiteetti melko tarkkaan.
    Kirjattu

    Varjotar

    • Vieras
    Vs: Avautumista
    « Vastaus #751 : 12. Kesäkuuta 2015 klo 19:56 »

    Perkeleen ympäristöterroristipersereikäkakarat sais helvetti soikoo hävittää >:D Niillä ei pitäis olla mitää asiaa pihalla minää vuorokauden eikä vuodenaikana klo 19-20 jälkeen! On se saatana, ku ei saa nukkua ku vitunmoine persereikien kiljuminen, ralli ja muu HELVETIN METELI varmasti pitää hereillä kaikki 3 kerrostaloyhtiöllistä asukkaita tässä... >:(
    Aijaa, ettei pikkupetteri totellu kotiintuloaikaa ja joutui kädestä vetämällä kotii  arestii. No ihme, ku niitä ei kukaa kasvata ja kurita.
    Kirjattu

    Gabriel

    • Hipahtava
    • ***
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 216
    Vs: Avautumista
    « Vastaus #752 : 14. Kesäkuuta 2015 klo 19:26 »
  • Tykkää (0)

  • Ja minä sitten haluan saada työpaikan...

    Mun mielestä ihminen ajetaan nyky-yhteiskunnassa psyykkiseen umpikujaan. On joko tehtävä töitä tai oltava työtön. Jos olet töissä, niin aika suurella todennäköisyydellä se on epämukavaa, rasittavaa ja stressaavaa. Jos taas on työtön, niin silloin ei rahan takia ole paljoa mahdollisuuksia mennä minnekään. Tuosta seuraa jotenkin kahtiajakautunut olotila jossa aika nopeasti hukkaa mahdollisuudet nauttia elämästään...

    En tiedä mitä asialle pitäisi tehdä. Kun tälläinen rahaan ja työntekoon perustuva systeemi vaikuttaa olevan aika pysyvä ja mahdollisuudet hypätä pois oravanpyörästä tehdään erinäisten lakien ja säädösten avulla yhä vaikeammiksi.
    Tää on kieltämättä todella vaikea kysymys. Paras on jos voi tehdä sellaista työtä, joka ei vituta ihan älyttömästi. Se vaatii vain todella paljon sekä lahjoja että kärsivällisyyttä opetella mestaritason taidot. Ellei sitten intohimon kohde ole jokin simppeli homma. Niillä vain harvemmin tekee rahaa niin, että ei köyhyys vituttaisi.

    Tämähän sattu, joku muukin kamppailee samojen asioiden kanssa. Minä myös jo muutaman vuoden. Takana samoja hommia 14 v sitten tuli toppi. Ei sentään pää poksahtanu vaikka lähellä oli. Nyt viimein ollu vuorotteluvapaalla reilu 3kk ja on ollu IHANAA. Rahan kans vaan vähän niin ja näin, mutta pärjää kun ei tuhlaa. Vielä melkeen 5 kk jälellä ja sit takas töihin. Vaan enpä taida mennä ainakaan niihin hommiin tai ainakaan siihen paikkaa mistä lähdin. Oon tässä viime aikoina alkanu oikeesti miettiin vaihtoehtoja ja pikku hiljaa tajunnu, että miks palata siihen mistä on kerran päässyt pois jos kerran se paluu suoraan sanottuna ahdistaa.

    Tulee karenssi työkkäristä, mutta tällä hetkellä tuntuu, että se on pieni hinta siitä, että pääkoppa kestää kasassa.  Monen mielestä voi olla hölmöä hypätä pois vakityöstä, mutta kaikella on puolensa. Vaikka työpaikkoja ei tällä hetkellä ole kovasti tarjolla niin kuitenkin uskon jotain jostain löytyvän. Työhön tulee kuitenkin käytettyä niin iso osa elämästä, että ei ole oikeen, että sinne meno ahdistaa koko ajan enemmän ja enemmän. Luojan kiitos tähän astisen elämäni olen tajunnut elää ottamatta minkäänlaista velkaa. Eipä ainakaan ole sitä rasitteena mikäli pois töistä jään. Onneksi tässä on vielä monta kuukautta kartoittaa vaihtoehtoja.
    Kirjattu

    Brooks

    • Hippi
    • *****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 1012
    Vs: Avautumista
    « Vastaus #753 : 14. Kesäkuuta 2015 klo 20:22 »
  • Tykkää (0)

  • Asiat taitavat kuitenkin loppujen lopuksi olla vielä aika hyvin, jos työssäolo vituttaa.

    Aika monilla suomalaisillakaan ei ole varaa sellaiseen ylellisyyteen. Heitä kutsutaan työttömiksi.
    Kirjattu
    The Art Of Brooks

    Avaruus

    • Kukkaishippi
    • ****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 423
    Vs: Avautumista
    « Vastaus #754 : 14. Kesäkuuta 2015 klo 21:21 »
  • Tykkää (0)

  • Asiat taitavat kuitenkin loppujen lopuksi olla vielä aika hyvin, jos työssäolo vituttaa.

    Aika monilla suomalaisillakaan ei ole varaa sellaiseen ylellisyyteen. Heitä kutsutaan työttömiksi.
    Olen tehnyt elämässäni ainakin20 eri työtä. Ja niistä osa on ollut sellaista, että johti jonkin asteiseen masennukseen. Että eipä se työllisenkään elämä välttämättä ole niin hehkeää, että sitä kannattaisi jotenkin jalustalle nostaa. Eikä välttämättä aina edes pysty itseään elättämään paskalla palkalla. Toki, jos tukijärjestelmää ei olisi (ollut), olisi pakko vain jaksaa, ryhtyä rikolliseksi tai sitten vetää itsensä narunjatkoksi.
    Kirjattu

    gemma

    • Uushippi
    • **
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 73
    Vs: Avautumista
    « Vastaus #755 : 15. Kesäkuuta 2015 klo 09:16 »
  • Tykkää (2)

  • Kaikilla ei vaan ole sopivantahtista ja mukavaa työtä. Ihmisistä revitään kaikki irti ja ilmapiiri voi olla huono, mutta eihän tätä tajua, jos itsellä on kiva duuni. Se kiire stressi ja kaikki muu ikävä ajaa burnoutiin ja elämä on p*skamaista jos joka aamu on vastenmielistä mennä töihin. Kotipalvelu, siivous ja monet muut pienipalkkaiset työt voi olla ankeita. Ylempää sanellaan aikataulut ja tehtävät ja ei niitä kiinnosta jos yhtälö on mahdoton. Olet vanhuksen luona 10min, mikä siihen on laskettu ja et mitenkään kerkee tehdä annettuja töitä siinä ajassa, saati jutella ja olla seurana mahdollisesti ahdistuneelle ihmiselle. Tai siivous. Ok työaika 8h ja huoneita siivottava määrä x. Voi voi jos et ehi, teet sit omalla ajalla loppuun.

    Ikäväksi mennyt kun toiset sairastuu joutilaisuudesta ja tarpeettomuuden tunteesta ja toiset rääkistä töissä. Miksei tätä saada jaettua tasaisemmin?

    Oma terveys on kyllä tärkeempi minusta. Ennen sitä kitkuttaa vähällä rahalla, dyykkaa ja ettii mielekkyyden elämään muusta kuin rahasta, kun tappaa ittensä stressillä. Kansalaispalkkatyylinen ratkaisu vois olla hyvä, kun kokopäiväduuneja on vähemmän tarjolla. Tukibyrokratia jäis pois ja tilapäistöihin ois tulijoita, kun se ei huonontais omaa asemaa. Nyt jos jotain teet, hirveä sirkus selvittää asioita ja osapäivärahoja ja tuet ja omat laskut sitten viivästyy. Koko järjestelmä ois paljon notkeampi ja ois helppo lennosta hypätä johonkin lyhytaikaseenkin, eikä byrokratian pyörittämiseen tarvittais kelassa ja muualla niin paljon väkeä. Takuulla tää vähentäis myös pimeitä töitä.

    Ja tarve ihmisten luokitteluun vähenis: ei tarttis määritellä kuka on työtön, kuka osatyökyvytön ja kuka kokonaan. Kaikki vois halutessaan ja voimiensa mukaan osallistua työelämään.


    Eikö tän joku minua viisaampi osais laskee ministeriöissä, mitkä ois euromääräset kokonaisvaikutukset, plussaa vai miinusta.. Mutta tuntuu, että ei ees kiinnosta. Pekka Himasen poppoolta tilattiin tulevaisuusselvitys ja ainoo konkreettinen lausunto oli, että Suomessa on negatiivinen ilmapiiri. Mä en tajua enää yhtään mitään. :(
    « Viimeksi muokattu: 15. Kesäkuuta 2015 klo 09:19 kirjoittanut gemma »
    Kirjattu

    Avaruus

    • Kukkaishippi
    • ****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 423
    Vs: Avautumista
    « Vastaus #756 : 15. Kesäkuuta 2015 klo 22:11 »
  • Tykkää (1)

  • Pekka Himasen poppoolta tilattiin tulevaisuusselvitys ja ainoo konkreettinen lausunto oli, että Suomessa on negatiivinen ilmapiiri. Mä en tajua enää yhtään mitään. :(
    Mulla on espanjalainen frendi jonka tapasin just tänään lounaalla. Hän on asunut kyllä suomessa yli 20 vuotta, käy töissä, puhuu täydellistä suomea pienellä aksentilla ja juuri totesi, että "suomalaiset ei ole kauhean mukavia ihmisiä." Ja se on totta. Tässä maassa vallitsee ilkeyden ja vittuilun ilmapiiri. Ystävällisyys ja kiltteys koetaan heikkoudeksi. :(
    Kirjattu

    Gabriel

    • Hipahtava
    • ***
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 216
    Vs: Avautumista
    « Vastaus #757 : 15. Kesäkuuta 2015 klo 22:28 »
  • Tykkää (0)

  • Kaikilla ei vaan ole sopivantahtista ja mukavaa työtä. Ihmisistä revitään kaikki irti ja ilmapiiri voi olla huono, mutta eihän tätä tajua, jos itsellä on kiva duuni. Se kiire stressi ja kaikki muu ikävä ajaa burnoutiin ja elämä on p*skamaista jos joka aamu on vastenmielistä mennä töihin.
    Ikäväksi mennyt kun toiset sairastuu joutilaisuudesta ja tarpeettomuuden tunteesta ja toiset rääkistä töissä. Miksei tätä saada jaettua tasaisemmin?

    Tässäpä se tiivistyy (suurimman osan) työpaikkojen ongelmat. Väki minimiin (omassa paikassa 3 vuoden aikana puolet pois) ja loput ketkä jää painaa niska limassa muidenkin edestä. Sitten päälle johtoporras valittaa, että ei tuoteta voittoo tarpeeks, laitetaas yt-t pystyyn- lomautetaan ja sitä seuraa se, että taas painetaan vähemmällä väellä entistä enemmän...Se miten tämä saatais tasapuoliseksi ja joka tämän ongelman ratkasee niin tullaan luultavasti palkitseen kulllalla ja mirhamilla lopun elämänsä ajan ja on sen kaiken ansainnut.
    Kirjattu

    gemma

    • Uushippi
    • **
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 73
    Vs: Avautumista
    « Vastaus #758 : 16. Kesäkuuta 2015 klo 05:57 »
  • Tykkää (1)

  • Mulla on espanjalainen frendi jonka tapasin just tänään lounaalla. Hän on asunut kyllä suomessa yli 20 vuotta, käy töissä, puhuu täydellistä suomea pienellä aksentilla ja juuri totesi, että "suomalaiset ei ole kauhean mukavia ihmisiä." Ja se on totta. Tässä maassa vallitsee ilkeyden ja vittuilun ilmapiiri. Ystävällisyys ja kiltteys koetaan heikkoudeksi. :(

    Näinhän se on. :( Mun on tietysti vaikee vertailla, kun en ole reissaillut liiemmin tai asunut muualla. Silmään pistää vaan kaikki vihapuhe netissä ja livenä semmonen töykeys... että jotenkin ois muka lupa vittuilla ilman syytä tuntemattomille ihmisille. Saa arvostella ulkonäköä ja olla ilkeä, eikä mikään ole enää pyhää, kun avuttomia ihmisiä ryöstetään ja hakataan. Tai raivokas liikennekäyttäytyminen. Ehkä tää kaikki on lisääntynyt, mutta onhan niitä vanhoja sanontojakin, jotka kertoo kansanluonteesta. "Sääli on sairautta" ja "Heikot ei pärjää elon tiellä" jne.

    Kyllä mä tietysti kohtaan mukaviakin ihmisiä, kun oon sen tyyppinen, että "joudun" helposti juttusille tuntemattomien kanssa ja nautinkin siitä. Satunnaiset kohtaamiset!  :sydamia  Jakaa hetken ja ajatuksiaan jonkun kanssa ja sit kumpikin jatkaa matkaansa. Kiinteämmissä ihmissuhteissa mun on tosi vaikeeta saada ne pysymään sopivalla tasolla.. Että olis kumpaakin tyydyttävä läheisyys, mutta jäis omaa tilaa etten tukehdu.

    Ajattelin tässä kaikkien pettymysten jälkeenkin, että alan taas tehdä myötätuntoharjoituksia. Ehkä se tuo valoa omaan elämään ja olemukseen. Pitää vaan jotenkin henkisesti pystyä ohittamaan "ikävät" ihmiset ja asiat. Eikä surra semmosia, mille ei voi mitään. :)
    Kirjattu

    Avaruus

    • Kukkaishippi
    • ****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 423
    Vs: Avautumista
    « Vastaus #759 : 16. Kesäkuuta 2015 klo 07:21 »
  • Tykkää (0)

  • Tässäpä se tiivistyy (suurimman osan) työpaikkojen ongelmat. Väki minimiin (omassa paikassa 3 vuoden aikana puolet pois) ja loput ketkä jää painaa niska limassa muidenkin edestä. Sitten päälle johtoporras valittaa, että ei tuoteta voittoo tarpeeks, laitetaas yt-t pystyyn- lomautetaan ja sitä seuraa se, että taas painetaan vähemmällä väellä entistä enemmän...Se miten tämä saatais tasapuoliseksi ja joka tämän ongelman ratkasee niin tullaan luultavasti palkitseen kulllalla ja mirhamilla lopun elämänsä ajan ja on sen kaiken ansainnut.
    Tähän sopii toinen tarina: viikko sitten firmasta, jossa olen töissä, jäi eläkkeelle yks rouva. Mun alalla se on aika harvinaista, että työpaikka "huolii" noin vanhan noin pitkään. Noh, tää täti oli siis samassa firmassa yli 40 vuotta, ja kysyin, että mikä työmaailmassa on eniten muuttunut? Vastaus oli, että kiire. Tätä työtahtia mitä nykyään pusketaan, ei olisi kuulemma jaksanut eläkkeelle asti. Harva jaksaa. Pää pettää ennen, ellei sitten pääse johtoportaaseen, jossa on ironista kyllä, melko leppoisaa (oletuksella, että ei ole liian herkkä ja stressaavaa sorttia, sit siellä ei pärjää.)

    Luulen, että länkkärit on neroudessaan kaivanut itsensä kuoppaan, josta ei päästä enää ylös.
    Kirjattu

    Brooks

    • Hippi
    • *****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 1012
    Vs: Avautumista
    « Vastaus #760 : 16. Kesäkuuta 2015 klo 18:32 »
  • Tykkää (0)

  • Olen tehnyt elämässäni ainakin20 eri työtä. Ja niistä osa on ollut sellaista, että johti jonkin asteiseen masennukseen. Että eipä se työllisenkään elämä välttämättä ole niin hehkeää, että sitä kannattaisi jotenkin jalustalle nostaa. Eikä välttämättä aina edes pysty itseään elättämään paskalla palkalla. Toki, jos tukijärjestelmää ei olisi (ollut), olisi pakko vain jaksaa, ryhtyä rikolliseksi tai sitten vetää itsensä narunjatkoksi.

    Totta kai työssäkäynti voi olla kuluttavaa. Mutta niin kauan kuin sinulla on työtä, voit tehdä valintasi vapaasti: vaihtaa työpaikkaa, alaa, pitää vuorotteluvapaata tai lopettaa tykkänään.

    Mutta mitä valinnanvaraa on niillä lukemattomilla ihmisillä, jotka ovat käytännössä joutuneet tyystin työmarkkinoiden ulkopuolelle niin, että heidän mahdollisuutensa saada joskus todellista palkkatyötä ovat todella pienet.
    Kirjattu
    The Art Of Brooks

    Johnnyboy92

    • Hippi
    • *****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 1583
    Vs: Avautumista
    « Vastaus #761 : 16. Kesäkuuta 2015 klo 19:36 »
  • Tykkää (0)

  • Kyllähän se on niin että työttömillä on asiat kaikkein huonoiten. Jos on töissä, niin sitten voi aina laittaa jonkin verran rahaa säästöön ja lähteä jonain päivänä vaikka reissuun. Työttömällä, joka saa vain peruspäivärahaa, ei ole siihen käytännössä mahdollisuutta. Ja työttömän arki on usein sitä penninvenyttämistä ja pelkoa siitä että onkohan ensi kuussa varaa vuokraan ja ruokaan. Ja sitten KELA:lta voi tulla karenssia mitä mielikuvituksellisimmista syistä. Mitäs tehdä sitten kun vuokranmaksu on edessä, mutta rahaa ei vain tule?

    Ja työttömyyteen liitetään usein todella pahoja ennakkoluuloja ja työttömien päälle lähestulkoon syljeskellään. Aina kuulee puheita siitä kuinka työttömät ovat muka laiskoja ja "sossupummeja". Tai sitten sanotaan että "mikset mene töihin?". Se on raivostuttavaa kun tietää miten p*skassa tilanteessa työttömät oikeasti ovat; jotkut lähettelevät satoja työhakemuksia eivätkä saa mitään vastausta...Tuleepahan ajateltua että onko niillä syyttelijöillä lainkaan käsitystä siitä missä tilantessa sadattuhannet suomalaiset työttömät ovat?

    En edes halua ajatella millaista on sitten niillä työttömillä joilla on vielä lapsiakin...Tai jotka joutuvat vaikka pitämään huolta sairaasta läheisestä.

    Ja systeemi on rakennettu niin että tukienkin eteen, siis peruspäivärahaa (n. 500e) lukuunottamatta, täytyy tehdä töitä. Jos et ota vastaan tarjottua työpaikkaa, oli se mikä tahansa, niin sitten menee tuet. Aika armotonta kun ottaa huomioon sen tosiasian että eivät kaikki voi tehdä mitä tahansa työtä. Jokaisesta ei vain ole raksamieheksi tai sairaanhoitajaksi.
    « Viimeksi muokattu: 16. Kesäkuuta 2015 klo 19:39 kirjoittanut Johnnyboy92 »
    Kirjattu
    "Life is not a problem to be solved, but a reality to be experienced" -Kierkegaard

    Avaruus

    • Kukkaishippi
    • ****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 423
    Vs: Avautumista
    « Vastaus #762 : 16. Kesäkuuta 2015 klo 20:00 »
  • Tykkää (0)

  • Ei kaikista matalapalkka-ammateista todellakaan jää säästöön... Jos teet vaikkapa kaupan alalla tai vartijana niitä tunteja, jota on tarjolla, on tilin saldo monesti laskujen jälkeen about +-0. Tiedän tämän lähipiiristä. Toki tuo työkkärin 500 on myös vähän, mutta eikös siinä ole sitten jo oikeutettu asumistukeen, jolloin nettotulot ovat about samat teki duunia kassalla vai ei? Talking about motivation.

    Mitä taas tulee mielikuvaan työttömistä, niin luulen, että suurin osa mielikuvasta on työttömän omassa päässä?. Tänä päivänä kyllä kaikki (kokoomuslaisia lukuunottamatta) ymmärtää, että ei hommat ole aina itsestä kiinni. Toki olen myös sitä mieltä, että jossain vaiheessa pitää ottaa sitä työtä vastaan mitä tarjotaan. Niin piti munkin ku olin valmistunut, ja se muutaman kuukauden suoja sitten kului loppuun. Siinä sitä vastavalmistunut "eohjaaja" meni hammasta kiristäen kolmivuoroduuniin tehtaalle. Vitutti niin vietävästi, että kun sitten tarjottiin harjoittelupaikkaa ilman palkkaa (työkkärin tuella siis joku systeemi), niin otin vastaan. Ja sain tarvittavan työkokemuksen ja olen sen jälkeen ollut melko työllistetty. Näin jälkeenpäin ajatellen homma meni ihan hyvin.

    Toki ihmiset on erillaisia, kaikki ei tosiaan taivu kaikkeen, eikä tarvitse. Mä olin intin jälkeen 8kk telakalla duunissa ja masennuin tosi pahasti siitä työstä. Kuten olisin masentunut siitä tehdastyöstä, jos olisin siinä joutunut jatkamaan. Siksi ymmärrän, että väärää duunia ei kannattaisi pakottaa tekemään. Se että ihminen sairastuu, on paljon kalliimpaa, kuin että ei sairastu. Se, että olisiko varaa masentua, jos tukijärjestelmää / teoriassa ilmaista terveydenhuoltoa ei olisi, on pohdinta toinen.
    Kirjattu

    Omppu

    • Kukkaishippi
    • ****
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 446
    Vs: Avautumista
    « Vastaus #763 : 17. Kesäkuuta 2015 klo 10:17 »
  • Tykkää (0)

  • Jossain on kyllä pahasti vikaa.

    Suomessa on puoli miljoonaa työssäkäyvää köyhää:
    http://yle.fi/uutiset/tyolla_parjaaminen_on_myytti__suomessa_on_puoli_miljoonaa_tyossakayvaa_koyhaa/8078329
    Kirjattu

    amelia

    • Hippiäinen
    • *
    • Poissa Poissa
    • Viestejä: 49
    Vs: Avautumista
    « Vastaus #764 : 17. Kesäkuuta 2015 klo 16:20 »
  • Tykkää (0)

  • Ajankohtaista työhöpinää.. Minä olen sairaanhoitaja ja töitä riittää liiankin kanssa. Tuntuu että vaikka mitä tekisi niin pitäisi tehdä nopeammin, tehokkaammin ja taloudellisemmin. Olen ajatellut että helpoimmalla varmaan selviää kun ei ota vakityötä vaan tekee semmoisia lyhkäisiä sijaisuuksia ja sitten pitää enempi lomaa niitten välissä ja elää säästeliäästi. Tiedän tosi monta hoitoalalla väsähtänyttä ja kyynistynyttä ihmistä enkä halua itse ruveta sellaiseksi. Tasapuolisesti tsemppiä sekä työttömille että ylityöllistetyille. Mun mielestä tärkeintä on muistaa että työ ei koskaan määritä kenenkään ihmisarvoa vaan kaikki ollaan yhtä tärkeitä työllisyystilanteesta riippumatta. Toivon että se perustulo tulisi käyttöön ja voitaisiin alkaa jakaa töitä tasaisemmin kaikille.  ???
    Kirjattu