Yhteen aikaan ongelma oli se, että monet tyhjien asuntojen omistajat olivat eläkeläisiä ja vuokratulot olisivat laskeneet eläkettä. Nykyään tätäkään tulppaa ei ole, koska vuokratulo on pääomatuloa eikä vaikuta eläkkeeseen.
Ei tunnu järkevältä seisottaa asuntoja tyhjinä, koska vuokranantaja voi vähentää pääomaverosta yhtiövastikkeen ja myös asuntolainan korot, jos asunnosta on velkaa (omakotitalosta myös kiinteistöveron.) Lisäksi korjauskulutkin voi vähentää verotuksessa, jos tetättää sijoitusasuntoon remontin asunnon ollessa tyhjillään edellisen vuokralaisen lähdettyä ja ennen seuraavan vuokralaisen saapumista.
Mutta ehkä sitten pääkaupunkiseudun sijoittajat hakevat epävarmaa pikavoittoa eivätkä vuokralaisten tuomaa pitkän aikavälin varmaa tuloa.
Mutta yksi suuri pulma on se, että suomalaiset ovat aina himonneet omaa tupaa tai ainakin jonkinmoista kämppää, jossa voisi olla oma herransa. Täällä vuokra-asumista ei ole koskaan koettu pysyväksi asmismuodoksi, vaan ainoastaan jonkinlaiseksi välivaiheeksi esimerkiksi opiskelun ajaksi. Keski- ja Länsi-Euroopassa vuokralla asuminen on paljon yleisempää. Niinpä vuokra-asuntojakin on paljon vähemmän tarjolla.
Mitä evakkojen ja rintamamiesten asuttamiseen jatkosodan jälkeen tulee, niin se osaltaan vaikutti tuohon suomalaisten "oma tupa" -ajatteluun. Suuri osa oli maanviljelijöitä, ja evakot saivat maata menettämänsä pinta-alan suhteessa, kun taas rintamamiehet sijoitettiin pienille, lähes elinkelvottomille tiloille. Kaupungeissa syntyi kokonaisia uusia kaupunginosia, jotka muodostuivat ns. rintamamiestaloista. Aiemmin kaupungit luovuttivat tontteja vain vuokralle, mutta nyt niitä piti luovuttaa omistusoikeudella. Sillä, että siirtoväki ja rintamamiehet saivat oman maatilan tai oman kaupunkitalon, oli sodanjälkeisessä Suomessa poliittinenkin tavoite: ajateltiin, että omistusasunto kiinnitti ihmiset paremmin isänmaahan, kun taas vuokralla asuminen olisi saattanut edistää vasemmistolaisia tendenssejä, jotka muutenkin olivat sodanjälkeisessä uudessa poliittisessa tilanteessa kovasti nousussa.