Käyty on. Viimevuotisessa Paukarlahden tapahtumassa tuli piipahdetuksi noin puolentoista tunnin ajan, tänä vuonna olin Suomen pikkuvastaavassa "jopa" kaksi. Tätä menoa varmaan 2020-luvulla ehdin olemaan jonain vuonna koko yön...
Ilma oli aika kökkö, vettä sateli enemmän tai vähemmän käytännössä koko ajan. Paikka oli luonnollisesti vaikeahko löytää, olinhan saanut vain ylimalkaiset ohjeet sijainnista, kun en kuulu sähköpostilistoille. Leiri löytyi kuitenkin autolla tullessa ilman, että tarvitsi keneltäkään kysyä.
Väkeä oli ehkä pari-kolmekymmentä (?), joukossa muutama pieni lapsi. Tunnelma oli säätilasta huolimatta myönteinen, ja käsitin ihmisten jutuista, että aurinkoisina päivinä ja kesäisinä iltoina se oli ollut vielä parempi. Lisäksi lähimaastoon oli sijoitettu joitain erityispaikkoja – rantasaunasta healing-paikkaan – joista en yhtäältä säätilasta, toisaalta visiittini pikaisuudesta johtuen ehtinyt saada esittelyä. Yhdestä hieman tyrkkymäisestä mieshenkilöstä en hirveästi pitänyt, muuten ihmiset vaikuttivat mukavilta. Haleja sai sekä tullessa että lähtiessä.
Tärkeintä oli kuulla eräältä tämän palstan aktiivilta, että siellä oli hyvä olla ja ihmiset olivat ihania.
Salailupolitiikkaa en hennonnut ottaa puheeksi, se olisi selvästi ollut "huono viba".
Bacchant: kyllä se yksi yhtenäinen leiriporukka näytti olevan, kaikki olivat enemmän tai vähemmän halukkaita pitämään yhtä.
