Tervetuloa! Hipit.fi:n foorumi on ekologisuudesta, rakkaudesta ja vapaudesta kiinnostuneiden kotifoorumi.
Osallistu keskusteluun ja tutustu uusiin ihmisiin luomalla tunnus! :)


Jos olet jo foorumilainen, voit kirjautua sisään tästä:

Tunnus: Salasana:

Transihmisyys - 2

aiunkor

  • Vieras
Vs: Transihmisyys
« Vastaus #15 : 15. Huhtikuuta 2016 klo 01:29 »

Täs kun mietiskelin sitä että niin itsetietoisesti lapsena pukeuduin veljien vanhoihin vaatteisiin ja sidoin vielä vyön paidan päälle ja oli lyhyet hiukset ja seisoskelin kerhokuvassa poikarivistössä ja muistan elävästi, miten kerhossa oli tosi tyttömäisiä tyttöjä, ja mä en jotenkaan ollut samanlainen. Silti pidin itseeni ihan tyttönä kyllä ja pojat olivat se lössi joka leikki omia leikkejään. En pidä itseeni transvestiittina, koska jotenkin transvestisuuden yhdistän vähän erilaiseen motiiviin eikä lapsi varmaan voi olla transvestiitti? ajatus tuntuu oudolta.
Mä luulen että mulla vaikuttaa se kun kasvoin perheessä jossa mulla oli kolme isoveljeä 7, 9 ja 11 vuotta vanhemmat ja oisin ehkä halunnut kuulua siihen porukkaan paremmin, mutta olin sit semmonen pitseihin pyntätty tyttö varhaislapsuuden,, Ala-asteella olin pari ekaa luokkaa hameissa ja tykkäsin hameista, sit mua haukuttiin hamehuttuseksi ja vitos-kutosluokkalaisina olinkin sit päinvastoin ihan "poikamaisesti" pukeutunut ja itseasias jotenkin myös kovettanut itseeni, mut siihen nyt liittyy muutakin. Yläasteella hiphopin nousu salli semmosen ristiinpukeutumisen ja asenteellisuuden, se oli ehkä jotenkin hyvä juttu omalta kannaltani. Tuntui rennommalta löysissä vaatteissa, pystyi paremmin piioutumaan ja jotenkin kasvamaan odotusten ulottumattomissa/miin.

Tuossa tosiaan kun kiivashenkinen keskustelu syntyi sinne naamioiden ympärille, niin siellä nousi esiin juurikin puku- ja värikoodit. Tyttöys ja poikuus materialisoidaan yleisesti erilleen, joten joo, ulkoinen sukupuolittuneisuus ehkä sit saa aikaan semmosta painetta olla tietynlainen, ehkä se sitten purkautuu kaikilla hassuilla ilmiöillä jossain kohti.

Joskus millälie keskiajalla pinkki oli poikien väri, poikavauvat puettiin pinkkeihin yleisesti,, nykyään jos teet niin, niin sit sun sanotaan kieltäväs lapsesi sukupuolta/seksuaalisuutta (ainakin semmosta laajalti oudoksuttais).

Nää on käsitteitä ja ilmiöitä joita mun on vaikea hahmottaa ihan täysin ja varmasti nää menevät yleisesti keskusteluissa muuallakin sekaisin. Pitää syventyä jossain kohti vielä paremmin.
Kirjattu

Epilä Phoenix

  • Vieras
Vs: Transihmisyys
« Vastaus #16 : 15. Huhtikuuta 2016 klo 02:04 »

Joskus millälie keskiajalla pinkki oli poikien väri, poikavauvat puettiin pinkkeihin yleisesti,, nykyään jos teet niin, niin sit sun sanotaan kieltäväs lapsesi sukupuolta/seksuaalisuutta (ainakin semmosta laajalti oudoksuttais).

Väriasioissa ei tarvitse mennä keskiajalle, vaan itärajan taakse, venäläisessä kulttuurissa näet punainen on miesten väri, koska se on niin voimakas väri. Ylipäänsä värifilosofit sanovat, että kaikkein maskuliinisin väri koko väriskaalassa on oranssi.
Kirjattu