brainstorming: MITEN parannetaan maailmaa - 1

ihmiset eivät muutu, ellei ihmisillä ole jokin todellinen syy muuttua. Nykyisellään ei ole. Sen avulla pelottelu, että muuten kuules me kuollaan kaikki ja maailma ei ole enää elinkelpoinen, ei tepsi tippaakaan – moni on päinvastoin ryhtynyt tämän pelottelun myötä ajattelemaan, että toivottavasti kaikki ongelmat planeetalle tuottanut ihmislaji tuhoutuu ja muu elämä jatkuu....jne.
Keppi ei toimi, mutta entäs porkkana?
2 vaihtoehtoa tiedän – toinen lähtee siitä, että ihmiset itse muuttuvat ja parantavat maailman, toinen taas siitä etteivät he muutu ja paranna. Ensimmäinen vaihtoehto: onnistutaan synnyttämään jotain suurempaa kuin hippiliike, rauhanliike, ympäristöliike ja ihmisoikeusliike yhteensä, jokin hyper-mega-aate, joka vetää puoleensa niin täysillä niin paljon ihmisiä, että kaikki muuttuu. Toinen vaihtoehto: pystytetään autoritäärinen järjestelmä, joka antaa ihmisille oikeuden elää vapaana, täysin niin kuin lystäävät, paitsi kaikenlainen luonnon ja ihmisten riistäminen on ehdottomasti kielletty 

Hieno aloitus!

Mä jaksan vielä uskoa ihmisissä piilevään kapasiteettiin. Se pitäisi saada vain paremmin käyttöön. Mulla on mielikuva, että ongelma ongelmien taustalla on siinä, ettei uskota, että asioihin voidaan vaikuttaa. Toisaalta yhteiskunnalliset asiat on muuttunu (niistä on tehty?) niin laajoja ja monimutkaisia, että niitä on vaikea hahmottaa. Lisäksi tässä individualistisessa ydinperhekeskeisessä maailmassa, energia kuluu sen oman arjen pyörittämiseen rattaana oravanpyörässä ja sen paineen sietämiseen, mitä tää epävarma systeemi luo. Luulen, että näistä syistä johtuu tämä nykyinen tilanne, kun suurta osaa ei vain jaksa kiinnostaa, eikä jakseta kunnolla edes seurata mitä tapahtuu, puhumattakaan osallistumisesta ja vaikuttamisesta.

Mutta ratkaisujahan tässä haettiin. Uskon, että todellinen suora demokratia ja yhteisöllinen yhteiskunta tuottaisivat ratkaisuja muihin epäkohtiin itsessään. Eli, jos asioista päätettäisiin yhdessä äänestämällä ( tämä olis teknisesti netin avulla ihan mahdollista.) päätökset voisivat olla ihmisyställisempiä ja järkevämpiä. (onhan tässä myös täysin päinvastainen mahdollisuus. Itse uskon kuitenkin, että vallan tuoma vastuu kasvattaisi ihmisiä ottamaan asioista selvää ja tekemään oikeita ratkaisuja.) Tähän tulisi siirtyä tietenkin vähitellen luoden toimivaa systeemiä.

Siitä, miten tuota yhteisöllisyyttä pystyttäisiin lisäämään ja mitä se käytännössä voisi olla varsinkin kaupungeissa, mulla ei oo kovin selkeitä mielikuvia. Välillä, sitä törmää jo olemassa oleviin ihaniin ilmiöihin. Ehkä se on tulossa itsestään tai ehkä jos sille antaisi paremmin mahdollisuuksia , ehkä vähän tukisi yhteisteiskunnallisesti (rakentaminen yms, miksei kerrostaloissa oo "kerhotiloja"? ), se kehittyisi omalla painollaan. Kuitenkin uskon siihen, että yhteisöllisyys on ihmiselle luontaista ja se lisäisi hyvinvointia monella tasolla. Itse ainakin kaipaisin omaan elämääni sitä lisää.

Mä taidan vähän kallistua ton rimsi lorestaanin ensimmäisen vaihtoehdon kannalle.

Eläimillä ei ole sellaisia huolia ja murheita kuin ihmisillä, eikä toisaalta sellaisia suoritusvaatimuksia, mutta kyllä eläinten maailmassa on tosiaan jonkin verran kärsimystä.

Tehotuotannon, turkistarhauksen yms. lopettaminen olisi hyvä tapa vähentää eläinten kärsimystä planeetallamme.

Edit: Ja muunkin ihmisten aiheuttaman kärsimyksen lopettaminen. Se on se mitä me voimme tehdä. Kärsimyksen aiheuttamisen lopettamisen lisäksi voisimme myös keksiä uusia tapoja, joilla ihan auttaisimme eläimiä.

Millä tavoin yhteiskunta voisi kannustaa ihmisiä tähän tavoitteeseen? Pitäisikö kouluissa olla mielenrauhamyönteistä asennekasvatusta, meditaatiota ja joogaa yms?

Yhteiskunta muuttuu vain, jos ihmiset muuttuvat. Jotta mielenrauhan edistämisestä tulisi yhteiskunnallinen tavoite, pitäisi suuren osan ihmisistä olla jo valmiiksi sen kannalla. Jos näin olisi, niin yhteiskunta voisi ainakin:

-lopettaa Kaikki turhat ja haitalliset hommat, kuten ylenmääräisen materian tuottamisen, liiallisen byrokratian, eläinten tappamisen ja kaiken sotilaallisen toiminnan.
-teettää (vapaaehtois)työtä vain sen verran, että kaikille löytyisi asumus, ruokaa, vaatteet, lääkäripalvelut ym. välttämättömyydet.
-edistää tieteen ja teknologian kehitystä, joiden avulla voisimme automatisoida entistä paremmin välttämättömät työt, tukea terveyttä ja hyvinvointia sekä tuottaa tarvittava ruoka ja energia mahdollisimman puhtaasti.
-rakennuttaa meditaatiokeskuksia tai vastaavia paikkoja ihmisten vapaaseen käyttöön.
-antaa metsät ihmisten vapaaseen käyttöön, jolloin kuka vain voisi halutessaan vaikka rakentaa erakkomajan korpeen ja viettää siellä yksinkertaista elämää.

Näin syntyisi yhteiskunta, jossa kaikilla olisi paljon joutilasta aikaa tutkiskella todellisuutta. Ihmiset voisivat elää yksinkertaista, mietiskelevää elämää vailla maallisia huolia. Kaikkea olisi tarpeeksi, jolloin myös rahajärjestelmästä voitaisiin luopua.

Siinä oma utopiani. Olen kyllä ihan tyytyväinen nykyisessäkin maailmassa, mutta ainahan sitä voi parantaa...

Eläimet ja tehotuotanto on mainittu myös keskustelussa, jos tehotuotanto lopetetaan, mitä korvaavia töitä voisi olla kasvattajille ja teurastajille?

Tää on miusta vähän toissijainen kysymys. Jos ammatti on (hieman kärjistäen sanottuna) eläinten kiduttaminen ja tappaminen, niin tärkeintä olisi saada heidät lopettamaan epäeettinen työnsä. Suomessa on hyvä tukijärjestelmä, ei täällä nälkään kuole.

Tietenkin heidän uudelleentyöllistäminen olisi hyvä juttu, mutta en näe sitä ensisijaisena asiana.

Mietin, että tuotantotiloista saisi pienellä tuunauksella hyviä kasvihuoneita (etenkin lämpimissä maissa, missä ne voisivat ottaa energian suoraan auringosta). Pilkkoisivatko tulevaisuuden teurastajat possujen sijaan porkkanoita?

Tää kuulostaa ihan hyvältä idealta.

etenkin Suomessa, missä elukoilla on sentään ihan mukavat olot.

Sen verran kuin olen esim. Oikeutta eläimille -yhdistyksen materiaaleja tarkastellut, niin olot eivät ole kovinkaan hyvät...

Tuolta voi tutkiskella asiaa: http://oikeuttaelaimille.net/tietoa

En tiedä miten maailma parannetaan, mutta sen sijaan yritän kasvattaa tietoani siitä miten olisi hyvä elää suhteessa ihmisiin, eläimiin ja luontoon. Sen puitteissa tuli vastaan tämmöinen (vanha) artikkeli:

http://www.technologywater.com/post/69995394390/un-report-says-small-scale-organic-farming-only

Eli pienimuotoinen luonnonmukainen viljely YK:n raportin mukaan on ainoa tapa ruokkia maailman ihmiset kestävällä tavalla. Siispä se jatkuu meikäläisellä tavoitteena.

>kaupunkisuunnittelu
Tää järjetön autoilla kodin ja duunipaikan ja kaupan ja muiden menojen välillä ravaaminen yksin täytyis saada aisoihin.

Melkeen jokasessa taloudessa on 1-2 viiden hengen autoa joilla sitten yleensä ajellaan yksin paikasta toiseen. Jos mietitään vaikka niitä hyötyjä autoilun vähentämisestä:

1) Rahankulun väheneminen. Auto on jokaiselle isohko hankinta sekä jatkuva menoerä. Yksi uusi auto maksaa saman verran kun keskiverto suomalainen tienaa vuodessa.
2) Kaupungin äänimaiseman muutos. Nykyisin kaupunkien äänimaailma ulkona liikuttaessa on yksinomaan liikenteen melua. Kaupungissa vieraantuu täysin siitä, miltä ihmiselämä ja luonto kuulostaa ilman liikenteen melusaastetta.
3) Saasteet. Kuinkas paljon ne autot nyt sitten aiheuttikaan niitä ilmastopäästöjä, huonontaa ilmanlaatua ja sen sellasta?
4) Terveys. Omilla jaloilla liikkuminen on terveellisempää.
5) Liikkuminen. Liikkuminen on huomattavasti sujuvampaa ja rennompaa kun liikennevaloja ei ole missään eikä autoja tarvitse edes miettiä.

Haluaisin nähdä nykyaikaisen kaupungin, joka ei näytä nykyaikaiselta kaupungilta. Kaupungin suunnittelu voitaisiin toteuttaa todella pitkälle ympäristön ehdoilla. Suunnittelun lähtökohtana tulisi olla se, että ihmiset asuvat työpaikkojensa lähellä ja voivat liikkua niihin kävellen tai pyörällä. Yksin asuville tämä on erittäin helppoa ja ratkaistavissa oikeanlaisella asuntomarkkinoiden säännöstelyllä. Kaksin tai perheineen asuvien kanssa asia on hieman monimutkaisempi, mutta uskoisin, että ratkaisut on löydettävissä. Esimerkiksi lyhentämällä sitä työpäivää sen verran, mitä työmatkaan menee ylimääräistä aikaa jalkaisin. Tämä matka on kuitenkin vain oman hyvinvoinnin lisäämistä, ympäristössä, joka on suunniteltu kävellen liikkumiseen.

Kaupungissa ei olisi lainkaan autoteitä. Kaupungin rajalle saapuva tavara ja ihmiset vaihtavat junaan tai jalkaisin liikkumiseen. Kerrostalojen rakentamista tulisi välttää, ja panostaa sen sijaan ympäristöön sulautuviin mataliin puutaloihin. Asumiseen käytettävää tilaa voitaisiin optimoida ja julkisia ilmaisia oleskelutilija tulisi olla muitakin kuin kirjasto. Lähtökohtaisesti kaikki tarvittavat palvelut tulisi olla jokaiselle kävelyetäisyydellä. Suuria marketteja korvattaisiin useammilla pienemmillä marketeilla.