Päivän vesieliö - 1

Ripsarit jatkuu   Tänään olisivat vuorossa Peritricha-lahkolta parit uudet tuttavuudet: Epistylis rotans Svec (kuvassa) ja Vorticella sp. (videomatskuu).

Ciliata, Peritricha

Epistylis rotans Svec jäi nyt mysteeriksi. Vanha prujuni (Djurplanktonkompendium, Uppsala 1976) osaa kertoa edes sen, että plankton on 70-100 µm kokoinen. Sivun reunaan olen kirjoittanut, että Epistylis rotans on usein kiinnittyneenä eläimen pinnalle.

Vorticella sp.  https://www.youtube.com/watch?v=7Y2UFW4NkkM runsaan parin minuutin kohdilla joku kaveri siellä kroolailee ympäriinsä
Jakautuminen: https://www.youtube.com/watch?v=egPsYCGYe5A

Vorticella sp. on yksisoluinen, värekarvallinen vesiympäristön alkueläin. Eläin on usein kiinnittyneenä alustaan, kuten kasvijätteisiin, kiviin tai eläimiin, kuten äyriäisiin. Värekarvoitus eli ripset painottuvat solusuuhun, ja avustavat ravinnonotossa. Varren solussa on ohut heliksi useassa kerroksessa oleva rakenne, joka supistuu ja laajenee. Supistuminen on niin nopeaa, että Vorticellaa pidetään nopeimpana tunnettuna eliönä. Kupumainen "pää" sisältää suurimman osan soluelimistä. Vorticella sp. voi lisääntyä suvuttomasti tai suvullisesti ja niitä esiintyy yksittäin tai ryhmissä. Lajien yksiselitteinen tunnistaminen vaatii yleensä DNA-analyysin.
Eliö tavataan tyypillisesti makeanveden ympäristöissä. (http://www.projectnoah.org/spottings/23863011)


2010, kun viimeksi olin aiheen äärellä, meille lykättiin mustavalkoiset ruotsinkieliset prujut käteen ja sit yritettiin tsiigailla mikroskoopein näitä. Mulla sit jäi tää kurssi kesken, kun tuli niin paljon latinankielisiä nimiä ja lajejakin on aika runsaasti, sillä mukana ovat myös Suomen kalat ja vesikasvit. Huippuhomma että aloin nyt netistä kaivelemaan näitä. Siis löytyi jopa ihan videoita! Mieletöntä <3


Difflugia - Testate amoeba https://www.youtube.com/watch?v=tku6rIelVNg
Codonella cratera https://www.youtube.com/watch?v=fQ-A8QoK3A4
Tintinnidium fluviatile https://www.youtube.com/watch?v=NvmPbvt4WAQ jne...

Tää oon kyllä päräyttävä ketju, hyvä. Tulen seurailemaan tätä.

Tuli mieleen Mikrokosmos-elokuva, löytyy miun koneelta, pitäisi ehkä katsoa joku kerta... Tuo on kylläkin hyönteisistä, ei vesieliöistä.
http://www.imdb.com/title/tt0117040/

Trichocercidae








Suvun Trichocerca esiintyminen ja alkuperä painottuu pohjoiseen pallonpuoliskoon, eikä sillä ole alkuperää tropiikissa. (http://link.springer.com/article/10.1023/A:1024624132386)
Kuvia löytyi vaihtelevasti eri lajeista, yhdestä monistenippuni lajista ei lainkaan. Djurplanktonkompendium (Uppsala 1976)- moniste kertoo suvusta sellaista, että ne ovat erilaisia pohjissa eläviä lajeja ja pitkänomaisia muodoltaan, tuntomerkkeinä hammas, tai levy toisessa päässä ja toisaalla piikki, jonka pituus ja sijainti vaihtelee. Trichocerca porcellus on veden rehevyyden indikaattorilaji. Eri lajit suosivat erilaatuisia vesistöjä, mm. vesien humuspitoisuus tai trofisuus vaikuttaa siihen, mitä Trichocerca-suvun lajeja biotoopissa esiintyy/dominoi. (Huom. Hyvin vapaa suomennos tämä ja revitty monisteen erillisistä infohipuista, ruotsi ei ole mulla lainkaan hallussa)

Monisteen ulkopuolinen Trichocerca rotifer on päässyt videolle. Jospa näistä nyt jotenkuten selviää millainen suku on Trichocerca oikein on. 

ja seuraava rataseläin-heimo

Gastropodidae

>  Ascomorpha







>  Gastropus

 seuraava heimo (ja suku) on

Asplanchnidae
> Asplancha







Asplanchasta löysin myös tällaisen kuvan, jossa näyttäis siltä, että eliö on syönyt parit Keratella cochlearis-eläinplanktonyksilöt sisuksiinsa.

Tarkistelen vielä mun monistenipusta, että tosiaan, nää tyypit on sitten isoja, eli pituus 500-1500 mikrometriä. Joten, tässä on meillä nyt kyseessä peto.

Asplanchna on tosiaan peto, mutta syövät todennäköisesti myös suuria leviä. Niiden pääasiallinen ruokavalio koostuu muista rataseläimistä, vesikirpuista, hankajalkaisista, ja ripsieläimistä (Sarma, 1998; Sarma, 2002). Ne saattavat syödä myös oman lajinsa pienempiä muotoja.
Asplanchna syö sattumanvaraisesti kaikenlaista, mutta valikoi sisäisesti syömistään partikkeleista ravinnoksi kelpaavat, jotka se kuljettaa kemialliseen ruoansulatusjärjestelmäänsä, muut, ravinnoksi kelpaamattomat, partikkelit se kuljettaa ohi ruoansulatussysteemin. Asplancha nielee kaiken kokonaisena, joten piikit ja muut ulokkeet rajoittavat syömistä. Asplancha-suvun lajit lisääntyvät yleensä suvuttomasti mutta myös suvullisesti tietyin edellytyksin.
http://people.cst.cmich.edu/mcnau1as/zooplankton%20web/Asplanchna/Asplanchna.htm

Surullisia uutisia sattui vastaan,

Itämeri on menettämässä ainoan valaslajinsa

Noniin, niveljalkaisten pariin

Arthopoda
> Crustacea
  > Phyllopoda
     > Cladocera
         > Anomopoda
                 > Daphnia (suku)








suora lainaus: "Daphnia on vesikirppuihin (Cladocera) kuuluva pienikokoisten planktonäyriäisten suku.

Vilkkaasti uivia, yleensä alle parimillisiä Daphnia-vesikirppuja voi tarkkailla paljain silminkin. Niiden toiset tuntosarvet ovat kehittyneet uimavälineiksi, soutusarviksi, joiden avulla ne liikkuvat kirppumaisesti nykäyksittäin. Kesällä naarat lisääntyvät ilman hedelmöitystä, jolloin kaikki jälkeläiset ovat myös naaraita. Näin jokainen yksilö pystyy lisääntymään ja populaatio kasvaa nopeasti. Syksyllä vesien jäähtyessä syntyy myös koiraita. Niiden hedelmöittämät naaraat tuottavat pohjaan painuvia, talvehtimiskykyisiä kestomunia, joista seuraavana kesänä syntyy uusi sukupolvi. Aikuiset vesikirput kuolevat loppusyksyllä. Vesikirpuilla on myos suu, suolisto ja ulostusaukko, jotka voi nähdä helposti mikroskoopilla." wikipedia