Pärjäättekö ilman kännykkää? - 1

Miten on, tuletteko toimeen ilman kännykkää ? En tarkoita siitä kokonaan luopumista vaan edes noin niinkun päivän ajaksi. Olen ite koittanut muutaman viikon ajan asunnosta lähtiessäni jättää kapulan kotiin. . Ja voi sitä ihanuutta. Ei huolta, onko puhelin talllessa tai soittaako lehtikauppias juuri silloin, kun istuu jossain rauhallisessa paikasssa.  En koe, että kenelläkään on niin hirmu tärkeää asiaa, että minut on saatava kiinni just nyt heti. Ja jos asia on tärkeä, niin silloin yleensä soitetaan uudellen tai laitetaan viestiä, jonka kyllä sitten huomaa. Tietty, jos johonkin pisempään reissuun lähden (esim koko päiväksi johonkin metsään patikoimaan reppu selässä tms), niin toki luurin nakkaan repun pohjalle jo ihan turvallisuus syistä.

Ihan oikeasti tuo kännyköiden plärääminen tuolla bussissa tai missä tahansa yleisillä paikoilla saa välillä huvittavia piirteitä. Nenä kiinni ruudussa tihrustetaan pientä näyttöä,  tai kailotetaan sukulaisen kaiman kaverin asioita, niin ettei sivulliset voi olla kuulematta, halusi tai ei.

Monesti tulee katsottua kännykästä sää/bussi tms. aikataulut ja reitit, mutta monesti tulee myös räplättyä ilman sen kummempaa ideaa. Sama tosin tässä koneella, mutta pikku hiljaa menossa siihen suuntaan että kaikennäköinen turha räpeltäminen on vähenemään päin, kun alkaa paremmin olemaan tietoinen itsestään ja käytöksestään.

Pk-seudulla liikkuessani älypuhelin helpottaa niin paljon liikkumista, etten sitä ole kotiin jättämässä. Toki usein tulee liikuttua samoja reitttejä ja linjoja jotka vievät kotiin alkaa nyt yli vuoden asumisen jälkeen muistaakin, mutta hieman tuntemattomampaan paikkaan mennessä tarvitsee kyllä kännykästä katsoa minne on menossa tai mikä joukkoliikenneväline vie perille. Eipä siinä ole ongelmaa että kantaa kännykkää mukana, mutta sen järkevä ja tietoinen käyttö on eri asia.

Sattumalta muuten törmäsin seuraavaan uutiseen (sitä päätöntä netissä heilumista): http://www.mtv3.fi/koti/arki/artikkeli.shtml/2013/07/1777363/mies-tiputti-kannykkansa-vessanponttoon--ja-teki-tarkean-havainnon

Ja katkoin tämän omaksi aiheekseen kun aihe on hieman eri kuin alkup. ketjussa.

Juuri niinkuin VK totesi, järkevä ja tietoinen käyttö on kaiken A ja O. Joskus tylsyyksissään huomaa räpläävänsä puhelinta vähän turhan intensiivisesti, mutta lopulta tajuaa tilanteen ja ottaa vaikka kirjan käteen. On noista niin paljon hyötyä kuitenkin.

Mutta kyllä pärjään ilmankin. Voi sen kotiin jättää, vapaa olo kun ei ole "saatavilla".

Muistan senkin ajan parikymmentä vuotta sitten, kun jouduin olemaan muutaman vuoden pelkästään puhelinkioskien varassa. En todellakaan kaipaa niitä aikoja.

Historia on opettanut kaiken muun hyödyllisen ohella mm. sen, että osa ihmisistä on aina vastustanut uusia asioita ja väittänyt niiden aiheuttavan kaikkea pahaa, ja jos eivät muuta ole keksineet, niin ainakin on väitetty niiden "turmelevan nuorison."

Jos ajatellaan tuollaista tyypillistä tamperelaista kaupunkiliikenteen linja-autovuoroa, niin onko sillä loppujen lopuksi mitään väliä, välttelevätkö matkustajat toistensa katseita tuijottamalla ulos ikkunasta vaiko räpläämällä kännykkäänsä?

Eihän siinä mitään jos jossain linja-autossa räpläilee puhelintaan.
Älypuhelinten myötä usealta ihmiseltä vaan on kadonnut Viimeinenkin kunnioitus muita Kohtaan. Kyllä mua ainakin häiritsee jos olen jonkun kanssa syömässä, kahvilla tms. Niin toinen räpläilee koko ajan puhelintaan.

Käsittääkseni Brooks juuri tähän viittasi:

Historia on opettanut kaiken muun hyödyllisen ohella mm. sen, että osa ihmisistä on aina vastustanut uusia asioita ja väittänyt niiden aiheuttavan kaikkea pahaa, ja jos eivät muuta ole keksineet, niin ainakin on väitetty niiden "turmelevan nuorison."

Sanoisin että älypuhelimet korostavat sitä, etteivät ihmiset hallitse mieltään kovin taidokkaalla tavalla, jos ollenkaan. Saman monen muun asian kanssa.

Pärjään.
En edes itse maksa laskujani vaan mulle on tyrkätty puhelin käteen.
Jos(/kun) työtilanne muuttuu jää känny varmaan pois päältä useammin.

Toisaalta nuo ovat nykyään helvetin käytännöllisiä:

-Parkkimaksut saa maksettua tismalleen niin pitkäksi aikaa kuin haluaa, eikä tarvitse juosta tiputtamaan lisää kolikoita mittariin; riittää, kun ottaa kännyn esiin &kiepauttaa hieman lisää aikaa. Laskutuskin katkeaa, kun haluaa.

-kamera
-kello
-kompassi
-kalenteri
-netti
-navigaattori
-musiikkia
-vibraattori...

Mulla on känny lähes aina äänettömällä. En halua, että se pärisee väärässä paikassa. Mulla on puhepaketti ja soitan itse takaisin. En ole aina tavoitettavissa, minusta niin ei tarvitse olla. Mitään sellaista ei tapahdu, ettei tunnin kahden sisällä vastaaminen riitä. Muutenkin pidän enemmän tekstiviesteistä, enkä missään nimessä halua jatkuvasti jaaritella puhelimessa tuntikausia. Nään mieluummin livenä, jos mahdollista. Enkä todellakaan ole facebookissa, twitterissä tms. Muutamalla foorumilla harvakseltaan käyn. Puhelin on mukana varmuuden vuoksi. Peruspuhelin ja aika toimintavarma. Reitit ja kartat ym katson kotoa lähtiessä tarvittaessa tietokoneelta. Jos ei ole kiire/määräaika, eksyminen on mahdollisuus ja on kiva kehittää suuntavaistoaan kaupunkiympäristössäkin ja löytää ehkä jotain, mita ei muuten löytäisi.

Tosin olen vähän erakko.. Ettei mua voi verrata kaikkiin. Haluan myös tietoisesti rajata aikaa hiljaisuudelle ja omille askareille. Ja jos olen jonkun ihmisen seurassa, haluan olla siinä tilanteessa läsnä, sen sijaan, että raportoisin someen missä olen ja kenen kanssa ja mitä teen, ja se hetki menisi ohi, kuten tilanteet menee himo valokuvaajalta ohi koko ajan kuvatessa... Vaikka nyt sukujuhlissa.. Kaikki vaan kuvaa ja koko juhlaa ei edes muodostu, jos aatellaan sen edellyttävän kaikkien läsnäoloa ja panosta yhdessä oloon.. Salamat vaan räpsyy ja kuvista kotona katellaan sekin ketä ees oli paikalla..