Tänään - 60

^ Se oli sellainen yleinen "seinät kaatuu päälle" -tapaus. En tiedä mistä se johtui, liian pitkään sisällä pidetty turhautuminen ja sen sellainen kai purkautui yhtenä isona möykkynä. Nyt on jo paljon parempi olo.

mite voi saaha tälläsen pääsäryn ku on 8t 3-4v sukulaislapsen kanssa? vaikkei se ees tehny muutaku leikki.. Varmaan koskaa sattunu näi paljon päähän! No työt on tehtävä.. Mutta,oli tässä (eilisessä kai) jotai hyvääki; selvis et mie saan aikas mukavan paljon asumistukee vaikka nyt muuttasin isompaan ja kalliimpaan kämppään :3 joten,taitaa olla taas muutto eessä pian :3

Juon tässä aamukahvia ja valmistaudun töihin lähtöön. Viikon viimeinen työpäivä-työpäivä. Tämän päivän jälkeen vielä 3 päivää niin oon melkeen viikon loma. 

Ai että! Tiedän tunteen, vaikka ensi viikko ei olekaan lomaa.

Jukkiksen uutta levyä hoilaillessa kahveeta hörpätään tässä torpasa. "Takerru kirjaan takerru kaiteeseen, kun virta vie suo mukanaan kaikkeuteen"

Maksettu laskuja ja hoidettu kuolinpesän asioita.
Ahistaa. Ahistaa miten kaikki maksaa. Ahistaa hoidettavien asioiden määrä.

Yritin istua kuistilla vetämässä henkeä, rauhoittumassa.
Joku jahti taas menossa, koirat haukkui ja pyssyt lauloi .

Aattelin sit raivata kuistin sotkuja, viime syksystä unohtuneita mattoja, mitä kaikkea. Ei olisi kannattanut. Rotan p*ssa nuokin ja ainakin yksi matto revitty ja k*tu pesätarpeiksi. Joo. Minähän ne siihen jätin ja unohdin, oma moka, mutta silti.

Tuli taas niin aikaansaamaton olo, vaikk hyvin tiiän et mulla on vähä turhan paljon mitä pitää tehdä >.<

Ripustin vihdoin tuulikellon. En mieti kauanko siinäkin meni vaan kuuntelen bambuisen kellon pehmeää ääntä.

^ ja *sniif*

Tänään olin koulutustilaisuudessa jossa oli lyhyt osa logoterapiasta ja se oli hyvin silmiä avaavaa. Kasvoin henkisesti ainakin metrin ja illalla kasvoin lisää kun pyysin anteeksi tärkeältä ihmiseltä. Tämä on hyvä alku johonkin parempaan. Jospa olo tästä kevenee lisää ja sydänkin alkaa pikkuhiljaa paranemaan.